HE 36/2025 vpHyväksytty muutettunaVireille 16.4.2025

Edullisempi yksityislääkäri 65 vuotta täyttäneille

Lait sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Vähintään 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen terveyskeskuskäynnin asiakasmaksua vastaavalla hinnalla, ja käynnillä määrätyistä tutkimuksista korvataan puolet. Muutoksella pyritään nopeuttamaan ikääntyneiden hoitoon pääsyä ja keventämään julkisen perusterveydenhuollon kuormitusta.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
16.4.2025
Viimeisin tapahtuma
19.6.2025
Äänestyksiä
6
Puheenvuoroja
97
Vahvistettu
4.7.2025
Säädös
528/2025

Mitä ehdotetaan

Sairausvakuutuslakia ja toimeentulotukilakia muutetaan väliaikaisesti siten, että 65 vuotta täyttäneiden yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynneistä maksetaan korvaus, jolloin asiakkaan omavastuuksi jää enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksu (28,20 euroa vuonna 2025) enintään kolmelta käynniltä vuodessa (vuonna 2025 kahdelta käynniltä). Lisäksi vastaanotolla määrätyille tutkimuksille ja näytteenotoille vahvistetaan enimmäishinnat, joista korvataan 50 prosenttia enintään kolmesta määräyksestä vuodessa. Palveluntuottajilta edellytetään Kela-sopimusta ja sitoutumista hintakattoihin ilman erillisiä toimisto- tai poliklinikkamaksuja. Palvelujen omavastuut voidaan huomioida perustoimeentulotuessa perusmenoina.

Mitä se tarkoittaa

Muutos tulee voimaan 1.9.2025 ja on voimassa 31.12.2027 saakka (toimeentulotuen osalta 29.2.2028 saakka). Se koskee noin 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä vakuutettua, joille yksityisen yleislääkärin käyttö ja tietyt tutkimukset tulevat taloudellisesti aiempaa helpommin saavutettaviksi riippumatta tulotasosta. Kelan kanssa sopimuksen tekeville yksityisille terveysalan yrityksille ja ammatinharjoittajille muutos voi tuoda lisää asiakkaita hintasäännellyin ehdoin, samalla kun hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon jonoja ja kuormitusta pyritään vähentämään. Kela-korvausmenojen arvioidaan kasvavan vuonna 2025 noin 28,8 miljoonaa euroa ja vuosina 2026–2027 noin 86,5 miljoonaa euroa vuosittain.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 17.6.2025

Eduskunta hyväksyi lain äänin 100–84.

100
Jaa · hyväksyttiin
84
Ei

Hallitus jaa, oppositio ei. 15 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPLIIKKDKOKPSTVPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 5 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 4.7.2025.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

97 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin yli 65-vuotiaille suunnatusta kokeilusta, jolla yksityislääkärikäyntejä korvataan Kela-korvauksella julkisen terveyskeskusmaksun hinnalla. Hallituspuolueet pitivät esitystä tärkeänä keinona nopeuttaa ikääntyneiden hoitoon pääsyä ja purkaa julkisen puolen jonoja. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja katsoi, että varat pitäisi käyttää julkisen perusterveydenhuollon ja omalääkärimallin vahvistamiseen.

  • Pitäisikö rahat ohjata yksityisen sektorin Kela-korvauksiin vai hyvinvointialueiden julkisiin palveluihin?
  • Parantaako kokeilu hoidon saatavuutta vai pirstaloiko se hoitoketjuja ja heikentää hoidon jatkuvuutta?
  • Johtaako uudistus terveydenhuollon ammattilaisten siirtymiseen julkiselta sektorilta yksityiselle?
  • KokoomusPuolesta

    Kokeilu parantaa ikäihmisten hoitoonpääsyä nopeasti ja hyödyntää yksityisen puolen vapaata kapasiteettia julkista terveydenhuoltoa kuormittamatta.

    ”Esityksen tavoitteena on kehittää Kela-korvausjärjestelmää, vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta sekä keventää julkisen terveydenhuollon kuormitusta.”
    — Sanni Grahn-Laasonen
  • Uudistus tarjoaa ikääntyneille konkreettisen ja edullisen tavan päästä lääkäriin ajoissa, mikä ehkäisee raskaamman hoidon tarvetta.

    ”Tämä esitys tuo konkreettisen vaihtoehdon, joka helpottaa hoitoonpääsyä, keventää julkisen sektorin taakkaa ja vahvistaa ennaltaehkäisevää hoitoa.”
    — Pia Sillanpää
  • Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus on välttämätöntä ja valinnanvapauskoe nopeuttaa hoitoon pääsyä.

    ”Pidän tärkeänä sitä, että ei ikään kuin ideologisista syistä vastusteta esimerkiksi tätä kokeilua, jossa vahvistetaan yli 65-vuotiaiden valinnanvapautta terveyspalveluissa.”
    — Päivi Räsänen
  • SDPVastaan

    Kokeilu on tehoton ja kallis tapa järjestää hoitoa, ja samalla rahalla tulisi sen sijaan vahvistaa julkista perusterveydenhuoltoa ja omalääkärijärjestelmää.

    ”Me olemme sitä mieltä, että tällä samalla rahalla, eli 87 miljoonalla eurolla per vuosi, saataisiin vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa hoitoa käyttämällä tämä rahoitus muulla tavalla.”
    — Aki Lindén
  • KeskustaVastaan

    Esitys heikentää julkisten palvelujen lääkärisaantia, vahvistaa monikanavarahoitusta ja lisää alueellista eriarvoisuutta.

    ”Näistä syistä keskusta ei kannata hallituksen esitystä ja esittää omaa malliaan hoitoonpääsyn ja hoidon jatkuvuuden parantamiseksi.”
    — Hanna-Leena Mattila
  • VihreätVastaan

    Malli tuhlaa verovaroja tehottomasti ja hyödyttää pääasiassa yksityisiä terveysyrityksiä ja jo valmiiksi hyväosaisia potilaita.

    ”Hallituksen Kela-korvausmalli, mitä tällä hetkellä käsittelemme, on valitettavasti huono esimerkki siitä, mitenkä rahaa käytetään huonosti ja tehottomasti.”
    — Bella Forsgrén
  • Yksityisten terveysyritysten tukeminen julkisilla varoilla on väärä arvovalinta samaan aikaan, kun hyvinvointialueiden rahoitusta ja sosiaaliturvaa leikataan.

    ”Mutta tämä esitys ei myöskään edistä hoidon jatkuvuutta, mikä taas on nimenomaan tärkeää ikääntyvien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.”
    — Aino-Kaisa Pekonen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 97 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 16.4.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 23.4.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 6.6.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 13.6.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 18.6.2025Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 19.6.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 528/2025 · 4.7.2025
  • 2Laki toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty · 529/2025 · 4.7.2025

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti sairausvakuutuslain (1224/2004) 15 luvun 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2006, sekä lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 3 a luku seuraavasti:

3 a luku – Hoito- ja tutkimuskorvaukset 65 vuotta täyttäneille

1 §Korvattavuuden periaatteet

Vakuutetulle, joka on täyttänyt 65 vuotta, korvataan lääkärin suorittama tutkimus mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi ja lääkärin antama hoito sekä lääkärin määräämä tutkimus ja hoito.

Lääkärinpalkkion korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut henkilö, jolla on oikeus harjoittaa Suomessa lääkärin tai erikoislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Lääkärin määräämä 1 momentissa tarkoitettu tutkimus ja hoito korvataan, jos toimenpiteen on tehnyt tässä laissa tarkoitettu muu terveydenhuollon ammattihenkilö ja tutkimus tai hoito on määrätty edellä 1 momentissa tarkoitetulla lääkärin vastaanotolla.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja on tehnyt Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen tässä luvussa tarkoitettujen palveluiden tuottamisesta. Edellytyksenä sopimuksen tekemiselle on, että palveluntuottaja tekee Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen 15 luvun 9 §:ssä tarkoitetusta suorakorvausmenettelystä.

Palveluntuottajan on sitouduttava tuottamaan 1 momentissa tarkoitettuja palveluja enintään Kansaneläkelaitoksen vahvistamilla enimmäishinnoilla. Palveluntuottaja ei saa periä palveluista poliklinikka- tai toimistomaksuja tai muita vastaavia maksuja. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin siitä, mitä maksuja palveluntuottaja voi periä vakuutetulta 1 momentissa tarkoitetuista palveluista.

2 §Oikeus korvaukseen

Vakuutetulla ei ole oikeutta tässä luvussa tarkoitettuun korvaukseen, jos 1 §:ssä tarkoitetusta palvelusta on peritty poliklinikka- tai toimistomaksuja tai muita vastaavia maksuja tai enimmäishinnan ylittävä hinta.

Vakuutetulle voidaan maksaa 1 §:ssä tarkoitettu korvaus lääkärinpalkkiosta enintään kolmen lääkärin vastaanottokäynnin perusteella kalenterivuodessa. Lääkärinpalkkion korvaus voidaan maksaa enintään yhdeltä vastaanottokäynniltä vuorokaudessa.

Vakuutetulle voidaan maksaa 1 §:ssä tarkoitettu korvaus tutkimuksesta ja hoidosta enintään kolmen lääkärin tekemän määräyksen perusteella kalenterivuodessa.

3 §Lääkärinpalkkiosta 65 vuotta täyttäneelle korvattava osuus

Vakuutetun omavastuuosuus lääkärin suorittamasta tutkimuksesta ja antamasta hoidosta on enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) nojalla annetussa asetuksessa säädetyn kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana avosairaanhoidon lääkäripalveluista perittävän käyntimaksun suuruinen maksu.

Kustannuksista, jotka peritään lääkärin suorittamasta tutkimuksesta ja antamasta hoidosta, korvataan 5 §:n nojalla vahvistetun korvaustaksan määrä. Jos peritty palkkio on suurempi kuin korvauksen perusteeksi vahvistettu korvaustaksa, korvauksena suoritetaan korvaustaksan määrä. Peritty palkkio saa kuitenkin olla enintään 5 §:n nojalla vahvistetun enimmäishinnan suuruinen. Jos peritty palkkio on pienempi kuin korvauksen perusteeksi vahvistettu korvaustaksa, korvauksena suoritetaan perityn palkkion määrä.

4 §Lääkärin 65 vuotta täyttäneelle määräämästä tutkimuksesta ja hoidosta korvattava osuus

Lääkärin samalla kerralla määräämien tutkimusten kustannuksista korvataan 50 prosenttia tutkimusten ja näytteenoton korvausten perusteeksi vahvistetuista enimmäishinnoista.

Lääkärin samalla kerralla määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista korvataan 5 §:n nojalla vahvistetun korvaustaksan määrä. Jos tutkimuksesta ja hoidosta peritty palkkio on suurempi kuin korvauksen perusteeksi vahvistettu korvaustaksa, korvauksena suoritetaan korvaustaksan määrä. Peritty palkkio saa kuitenkin olla enintään 5 §:n nojalla vahvistetun enimmäishinnan suuruinen. Jos peritty palkkio on pienempi kuin korvauksen perusteeksi vahvistettu korvaustaksa, korvauksena suoritetaan perityn palkkion määrä.

5 §Lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon enimmäishinnat ja korvaustaksat

Edellä 1 §:ssä tarkoitettujen lääkärinpalkkion sekä lääkärin määräämän tutkimuksien ja hoidon enimmäishintojen ja korvaustaksojen perusteista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Enimmäishintojen ja korvaustaksojen perusteiden perusteella Kansaneläkelaitoksen on vahvistettava luettelo 1 §:n nojalla korvattavista lääkärinpalkkioista, lääkärin määräämistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niiden korvaustaksoista ja enimmäishinnoista.

Kansaneläkelaitoksen on 2 momentissa tarkoitettujen enimmäishintojen, korvaustaksojen ja luettelon vahvistamista valmistellessaan kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen enimmäishintojen ja korvaustaksojen on perustuttava tutkimus- tai hoitotoimenpiteen laatuun, sen vaatimaan työhön ja aiheuttamaan kustannukseen, korvattavan palvelun hoidolliseen arvoon ja korvauksiin käytettävissä oleviin varoihin.

6 §Suhde 3 luvun mukaisiin hoidon ja tutkimuksen korvauksiin

Tässä luvussa tarkoitettujen korvausten lisäksi 65 vuotta täyttäneellä vakuutetulla on oikeus 3 luvussa tarkoitettuihin tutkimuksen ja hoidon korvauksiin. Vakuutetulle ei kuitenkaan makseta 3 luvun mukaisia korvauksia tässä luvussa tarkoitetuista palveluista.

Tämän luvun mukaisten korvausten lisäksi vakuutetulle korvataan tämän lain mukaisen etuuden hakemista varten tarvittavan lääkärintodistuksen tai -lausunnon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset kuitenkin 3 luvussa säädetyn mukaisesti.

15 luku – Toimeenpanoa koskevat säännökset

9 §Suorakorvausmenettely

Jos apteekki on perinyt vakuutetun lääkeostosta 5 luvun mukaisen korvauksen määrällä vähennetyn hinnan tai jos palvelujen tuottaja on perinyt vakuutetulta lääkärinpalkkion, hammaslääkärin palkkion tai tutkimuksen ja hoidon 3 tai 3 a luvun mukaisen korvauksen määrällä vähennetyn hinnan tai jos kuljetuspalvelujen tuottaja on perinyt vakuutetulta 4 luvun 7 §:n mukaisen omavastuuosuuden matkan hinnasta, korvaus voidaan maksaa apteekille tai palvelujen tuottajalle sen tekemän tilityksen perusteella erikseen sovittavalla tavalla.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2027. Vuonna 2025 vakuutetulle voidaan maksaa 3 a luvun 1 §:ssä tarkoitettu korvaus lääkärinpalkkiosta enintään kahden lääkärin vastaanottokäynnin perusteella kalenterivuodessa.

2.Laki toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 7 b §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1023/2022 ja 847/2024, väliaikaisesti uusi 4 momentti seuraavasti:

2 luku – Toimeentulotuen määräytyminen ja rakenne

7 b §Terveydenhuoltomenot ja muut menot

Henkilön, joka on täyttänyt 65 vuotta, muina perusmenoina otetaan lisäksi huomioon sairausvakuutuslain (1224/2004) 3 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen sairaanhoidon palveluiden omavastuuosuudet.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 29 päivään helmikuuta 2028.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia ja toimeentulotuesta annettua lakia väliaikaisesti. Esityksellä toteutettaisiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjausta perusterveydenhuollon saatavuuden parantamisesta ja hoitojonojen purkamisesta kohdentamalla yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia 65 vuotta täyttäneiden vakuutettujen yleislääkäripalveluihin. Tavoitteena on kehittää yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausjärjestelmää osana terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuutta, vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta sekä keventää julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaa kuormitusta. Lakia muutettaisiin siten, että 65 vuotta täyttäneiden vakuutettujen yleislääkärin vastaanottokäynnit yksityisessä terveydenhuollossa korvattaisiin niin, että omavastuuosuus olisi enintään julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun suuruinen. Korvattaville vastaanottokäynneille vahvistettaisiin enimmäishinnat ja korvaustaksat. Korvaus lääkärinpalkkiosta voitaisiin maksaa enintään kolmesta lääkärikäynnistä kalenterivuodessa. Lisäksi lakia muutettaisiin siten, että osa laissa tarkoitetulla lääkärin vastaanotolla määrätyistä tutkimuksista olisi korvattavia. Näytteenotolle ja tutkimuksille vahvistettaisiin enimmäishinnat, ja näiden enimmäishintojen määristä korvattaisiin vakuutetulle 50 prosenttia. Vakuutetulle voitaisiin maksaa korvaus tutkimuksesta ja hoidosta enintään kolmen lääkärin tekemän määräyksen perusteella kalenterivuodessa. Korvausten maksamisen edellytyksenä olisi, että yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja on tehnyt Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen palveluiden tuottamisesta. Edellytyksenä sopimuksen tekemiselle olisi Kansaneläkelaitoksen kanssa tehty sopimus suorakorvausmenettelystä. Palveluntuottajan tulisi sitoutua tuottamaan palveluita enintään Kansaneläkelaitoksen vahvistamilla enimmäishinnoilla, eikä vakuutetulta saisi periä poliklinikka- tai toimistomaksuja tai muita vastaavia maksuja. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin siitä, mitä maksuja vakuutetulta voisi periä. Enimmäishintojen ja korvaustaksojen vahvistamisen perusteista voitaisiin säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi ehdotetaan, että lääkärinpalkkion sekä hoidon ja tutkimuksen enimmäishinnat vahvistaisi Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitos vahvistaisi myös luettelon korvattavista lääkärinpalkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä ja niiden korvaustaksoista. Esitetyillä muutoksilla ei olisi vaikutusta sairausvakuutuslain hoito- ja tutkimuskorvauksia koskevan luvun nojalla maksettaviin hoito- ja tutkimuskorvauksiin. Lisäksi toimeentulotuesta annettua lakia muutettaisiin siten, että sairausvakuutuslakiin lisättäviksi ehdotettavien lääkärinpalkkioiden ja tutkimuksen ja hoidon korvausten omavastuuosuudet otettaisiin huomioon muina perusmenoina toimeentulotukea myönnettäessä. Esitys liittyy valtion vuoden 2025 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2025. Laki sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta olisi voimassa 31.12.2027 saakka ja laki toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta 29.2.2028 saakka.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.