Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien tarkistaminen
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan ja kunnille korvataan veroperustemuutoksista johtuvat tulomenetykset. Samalla valtionosuuksien vuotuiset indeksikorotukset jäädytetään vuosiksi 2016–2019.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 28.9.2015
- Viimeisin tapahtuma
- 17.12.2015
- Äänestyksiä
- 3
- Puheenvuoroja
- 37
- Vahvistettu
- 30.12.2015
- Säädös
- 1701/2015
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti vahvistetaan 25,52 prosentiksi vuodelle 2016 ja kuntien verotulojen vähennykset kompensoidaan lisäämällä valtionosuutta 48,14 euroa asukasta kohti. Samalla lakiin lisätään säännös valtionosuuksien indeksikorotusten jäädyttämisestä vuosina 2016–2019 sekä poistetaan kuluttajaturvallisuusvalvonta kuntien valtionosuustehtävistä sen siirtyessä valtiolle.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee kaikkia Manner-Suomen kuntia 1.1.2016 alkaen. Kunnille korvataan veroperustemuutoksista aiheutuvat 262 miljoonan euron tulonmenetykset täysimääräisesti, mutta indeksijäädytys vähentää valtionosuuksia 34 miljoonaa euroa (6,32 euroa asukasta kohti) vuonna 2016. Kaikkiaan kuntien peruspalvelujen valtionosuudet kasvavat 528,1 miljoonaa euroa (6,2 prosenttia) vuoteen 2015 verrattuna muun muassa kustannustenjaon tarkistuksen ja verokompensaatioiden vuoksi.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Lausumaehdotus, mietintö / Thomas Blomqvist
Jaa voitti äänin 119–67.
KD äänesti hallituksen kanssa. 13 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 30.12.2015.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
37 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin kuntien valtionosuusprosentin nostamisesta, indeksikorotusten jäädyttämisestä sekä varhaiskasvatuksen ja palvelumaksujen muutosten vaikutuksista kuntatalouteen. Hallituspuolue korosti valtion toimenpiteiden vahvistavan kuntataloutta useiden leikkausvuosien jälkeen, kun taas oppositio piti säästöjä ja indeksijäädytyksiä kunnille ja peruspalveluille haitallisina. Esitys oli kiistelty, ja oppositio teki siihen useita vastalauseita.
- Vahvistaako valtionosuusprosentin korotus kuntataloutta riittävästi?
- Ovatko valtionosuuksien vuotuiset indeksijäädytykset kohtuullisia kunnille?
- Pitäisikö varhaiskasvatuslain muutosten oletettuja säästöjä huomioida valtionosuusperusteissa?
- KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä ja katsoi sen vihdoin vahvistavan kuntataloutta sekä kääntävän aiempien hallituskausien valtionosuusleikkausten suunnan.
”Oleellista tässä esityksessä on nyt kyllä se, että tämä on kuntataloutta vahvistava toimenpide, ja pidän sitä erittäin positiivisena.”
— Mikko Kärnä - SDPVastaan
SDP vastusti esityksen indeksijäädytyksiä ja varhaiskasvatuksen leikkausperusteita, ja esitti menetyksiä kompensoitavaksi yhteisövero-osuutta kasvattamalla.
”Ongelmallisia ovat useammat kohdat ja yksi osa näistä perusteista, sillä varhaiskasvatuslain muutos on otettu perusteeksi tämän valtionosuusperusteen muutoksena.”
— Sirpa Paatero - VihreätVastaan
Vihreät katsoi hallituksen kiristävän finanssipolitiikan ja leikkausten kumoavan valtionosuuksien nostamisen hyödyt ja kurjistavan kuntataloutta.
”Jos te olette aidosti huolissanne kunnista, kuntien rahoitusasemasta ja kuntalaisten palveluista, tehkää vähemmän kiristävää finanssipolitiikkaa ja perukaa niitä viime vaalikauden ikäviä päätöksiä.”
— Touko Aalto - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto piti suorien leikkausten välttämistä hyvänä, mutta arvosteli indeksijäädytyksiä ja normien purkua koulutuksen tasa-arvon ja palvelujen laadun heikentämisestä.
”Olen myös eri mieltä siitä, että tässä oltaisiin takaamassa kunnille työrauha tällä kaudella.”
— Li Andersson - RKPVastaan
RKP vastusti varhaiskasvatuslain heikennysten huomioimista valtionosuuksien perusteissa ja vaati subjektiivisen päivähoito-oikeuden sekä rahoituksen turvaamista.
”Arvoisa rouva puhemies! Täällä käytiin aikaisemmin illalla hyvä keskustelu varhaiskasvatuksen merkityksestä ja siellä nostettiin monta hyvää asiaa esille.”
— Thomas Blomqvist - KristillisdemokraatitVastaan
Kristillisdemokraatit vastusti valiokunnan tekemää opetustoimen tarkistusleikkausta ja vaati käsittelyn pohjaksi hallituksen alkuperäistä esitystä.
”Siinä mielessä tuntuu kyllä todellakin huolestuttavalta, että valiokunnassa on päädytty kaikesta huolimatta nimenomaan opetustoimesta tekemään nämä nipistykset.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 37 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 28.9.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 29.9.2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 3.12.2015Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 9.12.2015Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 15.12.2015Toinen käsittely · Täysistunto
- 16.12.2015Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1701/2015 · 30.12.2015
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:n 1 momentin 25 kohta ja 54 §:n 2 momentin 3 kohta, sellaisena kuin niistä on 1 §:n 1 momentin 25 kohta laissa 982/2012, muutetaan 35 §, 36 §:n 1 momentti sekä 55 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1406/2014, sekä lisätään 36 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1510/2011, 1188/2013, 676/2014 ja 1406/2014, siitä lailla 1510/2011 kumotun 2 momentin tilalle uusi 2 momentti seuraavasti:
35 §Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa
Vuoden 2016 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 48,14 euroa asukasta kohden.
Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 48,14 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 48,14 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 48,14 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 48,14 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2014 verotustietoja ja vuoden 2015 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa.
36 §Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset
Vuosina 2015—2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain 0,54 euroa asukasta kohden valtion ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi.
Vuosina 2016—2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä 6,32 euroa asukasta kohden.
55 §Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus
Kunnan 6—13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,52 prosenttia (valtionosuusprosentti ) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,48 prosenttia.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Kumottua 54 §:n 2 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin vuonna 2016 sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
Vuosina 2010—2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvaukseen kunnille sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.