Korkeakoulujen indeksikorotusten jäädyttäminen
Lait yliopistolain 49 §:n ja ammattikorkeakoululain 43 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoitukseen ei tehdä kustannustason nousua vastaavia indeksikorotuksia vuosina 2016–2019. Korkeakoulujen saama valtion rahoitus ei siten kasva hintojen ja palkkojen nousun myötä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 28.9.2015
- Viimeisin tapahtuma
- 15.12.2015
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 94
- Vahvistettu
- 30.12.2015
- Säädös
- 1674/2015
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutetaan määräaikaisesti niin, että valtion talousarviosta maksettavaa rahoitusta ei koroteta yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksien mukaisesti vuosina 2016–2019.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee kaikkia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä niiden henkilöstöä ja opiskelijoita toiminnan sopeuttamisen kautta. Indeksikorotusten tekemättä jättäminen leikkaa valtionrahoitusta vuosien 2016–2019 aikana ennusteen mukaan yliopistoilta yhteensä noin 109 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluilta noin 52 miljoonaa euroa. Lait ovat voimassa 1.1.2016–31.12.2019.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 9.12.2015Eduskunta hyväksyi lain äänin 108–64.
Hallitus jaa, oppositio ei. 27 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 30.12.2015.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
94 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotusten jäädyttämisestä vuosiksi 2016–2019 sekä leikkausten vaikutuksista tutkimuksen tasoon, opetukseen ja henkilöstömäärään. Hallituspuolueet pitivät säästöjä välttämättöminä osana julkisen talouden tasapainottamista ja velkaantumisen hillitsemistä. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja piti koulutuksesta leikkaamista haitallisena arvovalintana, joka heikentää Suomen tulevaa kasvua ja osaamispohjaa.
- Vaarantavatko indeksijäädytykset ja rahoitussäästöt Suomen osaamistason ja talouskasvun?
- Ovatko koulutusleikkaukset välttämättömiä valtiontalouden tasapainottamiseksi vai poliittinen arvovalinta?
- Pitäisikö indeksijäädytyksiä arvioida vuosittain koko vaalikauden sitomisen sijaan?
- KokoomusPuolesta
Julkisen talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen pysäyttäminen vaativat vaikeita säästöjä kaikilta hallinnonaloilta, myös korkeakoulutuksesta.
”Jos me kaikki koulutus- ja yliopistosäästöt jätämme tekemättä, teemmekö me enemmän sitten sairaisiin, vanhuksiin, lapsiperheisiin ja muihin kohdistuvia säästöjä?”
— Ben Zyskowicz - PerussuomalaisetPuolesta
Kaikkien sektoreiden on osallistuttava taloustalkoisiin ja toiminnan tehostamiseen, jotta velkaantuminen saadaan kuriin ilman veronkorotuksia.
”Kyllä meidän taloustilanteemme on semmoinen, että näitä säästöjä joudutaan katsomaan vähän joka paikasta, ja käytännöllisesti katsoen hallitus on tehnyt valinnan, että kaikki osallistuvat taloustalkoisiin.”
— Kaj Turunen - KeskustaPuolesta
Valtiontalouden vaikeassa tilanteessa suuria menoeriä on pakko karsia ja korkeakouluilta edellytetään toiminnan tehostamista.
”Mutta me olemme siinä tilanteessa, että Suomessa joudutaan näissä suurissa pääluokissa säästämään. Minusta ei ole väärin sanoa, että me tarvitsemme kuitenkin eurosta enemmän.”
— Olavi Ala-Nissilä - SDPVastaan
Indeksien monivuotinen jäädyttäminen ja laajat säästöt murentavat korkeakoulutuksen ja tieteen perustaa sekä vaarantavat tuhansia työpaikkoja.
”Nämä leikkaukset korkea-asteelle ovat niin suuria, että ne vaarantavat 3 300 yliopisto- ja korkeakoulutyöntekijän työpaikat.”
— Jukka Gustafsson - VihreätVastaan
Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, joka uhkaa tutkimuksen laatua ja Suomen kykyä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.
”Siksi on hämmästyttävää, että keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus on valinnut juuri koulutuksen ja tutkimuksen yhdeksi suurimmista leikkauskohteistaan.”
— Hanna Halmeenpää - VasemmistoliittoVastaan
Indeksien jäädyttäminen koko vaalikaudeksi on poikkeuksellisen ankara toimi, joka heikentää perustutkimusta ja johtaa suuriin henkilöstövähennyksiin.
”Hallituksen esitys korkeakoulujen indeksin jäädyttämisestä koko vaalikaudeksi on yksi keskeinen tapa, jolla tätä sivistykselle ja tutkimukselle tuhoisaa politiikkaa toteutetaan.”
— Li Andersson - RKPVastaan
Koulutusleikkaukset ovat hallituksen tietoinen arvovalinta, joka rapauttaa talouden kasvun edellytyksiä.
”On verrattain suuri yksimielisyys siitä, että jos koulutuksesta leikataan, niin kasvun edellytyksiä siinä leikataan myös.”
— Anders Adlercreutz - KristillisdemokraatitVastaan
Korkeakoulukenttään kohdistuvat leikkaukset ovat ylimitoitettuja ja heikentävät tulevan talouskasvun edellytyksiä.
”Mutta kyllä on rehellisyyden nimissä sanottava, että kyllä nämä leikkaukset, jotka korkeakoulukenttään osuvat, ovat ylimitoitettuja.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 94 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 38/2015 vp sisältyvien 1.-2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 28.9.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 29.9.2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 26.11.2015Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 2.12.2015Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 9.12.2015Toinen käsittely · Täysistunto
- 14.12.2015Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki yliopistolain 49 §:n väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty · 1674/2015 · 30.12.2015
- 2Laki ammattikorkeakoululain 43 §:n väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty · 1675/2015 · 30.12.2015
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki yliopistolain 49 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään yliopistolain (558/2009) 49 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 954/2011, väliaikaisesti uusi 7 momentti seuraavasti:
49 §Valtion rahoituksen määräytymisperusteet
Mitä 2 momentissa säädetään, ei sovelleta vuosina 2016—2019.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2019.
2.Laki ammattikorkeakoululain 43 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:ään väliaikaisesti uusi 7 momentti seuraavasti:
43 §Valtion rahoituksen määräytymisperusteet
Mitä 2 momentissa säädetään, ei sovelleta vuosina 2016—2019.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2019.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.