Perusturvan ja perhe-etuuksien korottaminen
Lait sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta
Perusturvaetuuksia, kuten vähimmäissairaus- ja vanhempainpäivärahoja sekä työttömyysturvaa, korotetaan 20 eurolla kuukaudessa vuoden 2020 alusta. Lisäksi yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä, elatustukea ja yksinhuoltajien toimeentulotukea nostetaan.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 7.10.2019
- Viimeisin tapahtuma
- 26.11.2019
- Äänestyksiä
- 4
- Puheenvuoroja
- 57
- Vahvistettu
- 4.12.2019
- Säädös
- 1216/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja, kuntoutusrahaa, työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 20 eurolla kuukaudessa, mikä nostaa myös ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen perusosaa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja perheen neljännestä lapsesta alkaen maksettavaa lapsilisää korotetaan 10 eurolla kuukaudessa, täysimääräistä elatustukea 7 eurolla kuukaudessa sekä toimeentulotuen yksinhuoltajakorotusta nostetaan 10 prosentista 14 prosenttiin yksinasuvan perusosasta.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset parantavat pienituloisten työttömien, sairaiden, vanhempainvapaalla olevien sekä erityisesti yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden toimeentuloa 1.1.2020 alkaen arviolta nostaen noin 5 600 henkilöä köyhyysrajan yläpuolelle. Julkisen talouden menot kasvavat kokonaisuudessaan noin 89 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on noin 76 miljoonaa euroa, kuntien osuus 9,6 miljoonaa euroa ja Työllisyysrahaston osuus 3,6 miljoonaa euroa.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Lausumaehdotus, mietintö / Arja Juvonen
Jaa voitti äänin 85–71.
Hallitus jaa, oppositio ei. 43 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 4.12.2019.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
57 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta keskusteli perusturvaetuuksien ja lapsilisien korottamisesta osana köyhyyden torjuntaa ja väestökehityksen tukemista. Hallituspuolueet pitivät tärkeänä kohdentaa rajalliset korotukset ensisijaisesti suurimmassa köyhyysriskissä oleville yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille. Oppositio piti etuuskorotuksia kannatettavina mutta vaati lapsilisien korottamista jo ensimmäisestä lapsesta alkaen sekä verotuksen lapsivähennystä.
- Pitäisikö lapsilisän korotus kohdistaa vain yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille vai kaikille lapsille ensimmäisestä alkaen?
- Auttavatko etuuksien korotukset syntyvyyden kääntämiseen vai tarvitaanko työllisyystoimia ja perhepalveluita?
- Olisiko verotuksen lapsivähennys perusteltu keino tukea lapsiperheitä?
- SDPPuolesta
Esitys kääntää suunnan ja puuttuu eriarvoisuuteen siirtämällä painopistettä viimesijaisesta toimeentulotuesta ensisijaisiin etuuksiin. Lapsilisien korotus kohdistuu tarkoituksenmukaisesti kaikkein suurimmassa köyhyysriskissä oleville ryhmille.
”Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista siirtää painopistettä viimesijaisesta toimeentulotuesta ensisijaisiin etuuksiin.”
— Kim Berg - KeskustaPuolesta
Perusturvan ja etuuksien tasokorotukset ovat välttämättömiä heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon parantamiseksi ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Niukat varat on perusteltua kohdentaa eniten tukea tarvitseville yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille.
”Valiokunta pitää ehdotettuja parannuksia ensisijaisiin etuuksiin tarpeellisina pienituloisten toimeentulon parantamiseksi ja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseksi.”
— Anu Vehviläinen - VihreätPuolesta
Yhteiskunnan on huolehdittava heikoimmassa asemassa olevista, ja esitetyt korotukset kohdentuvat juuri eniten tukea tarvitseville perheille ja yksinhuoltajille.
”Näillä muutoksilla tukea ja huolenpitoa saataisiin kohdennettua sitä eniten tarvitseville perheille sekä pyritään vähentämään eriarvoisuutta.”
— Noora Koponen - VasemmistoliittoPuolesta
Pienten määrärahojen kohdentaminen monilapsisille ja yksinhuoltajaperheille on perusteltua, koska lapsiköyhyys on heidän keskuudessaan suurinta. Samalla lapsilisiä tulisi tulevaisuudessa kasvattaa tuntuvasti ja sitoa ne indeksiin, kun taas verovähennykset eivät auta köyhimpiä.
”Jottei jää väärää käsitystä, niin minä kannatan lapsilisien reipasta kasvattamista ja sitomista mahdollisimman anteliaaseen indeksiin.”
— Anna Kontula - KokoomusPuolesta varauksin
Etuuksien korotukset ovat perusteltua ensiapua köyhyyteen, mutta lapsilisän korotus olisi tullut suunnata jo ensimmäiselle lapselle. Syntyvyyden parantamiseen ja perheiden pärjäämiseen tarvitaan tulonsiirtojen sijaan ennen kaikkea työllisyyttä ja työn verotuksen keventämistä.
”Lapsilisien korottaminen ensiapuna lapsiperheköyhyyteen on sinänsä perusteltua, varsinkin yksinhuoltajaperheille.”
— Heikki Vestman - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perusturvan parannukset ovat sinänsä kannatettavia, mutta lapsilisien korotus tulisi kohdentaa jo ensimmäisestä lapsesta lähtien kaikkien perheiden kannustamiseksi. Lisäksi lapsiperheitä tulisi tukea palauttamalla ansiotuloverotuksen lapsivähennys.
”Hallituksen esityksessä on kannatettavia asioita, mutta siellä on myös seikkoja, joihin me perussuomalaiset olemme esittäneet vastalauseen.”
— Arja Juvonen - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Lapsiperheiden tukeminen on kannatettavaa, mutta lapsilisän korotus pitäisi ulottaa kaikkiin perheisiin. Perheille tulisi ottaa käyttöön myös kertaluonteinen tuhannen euron vauvaraha ja verotuksen lapsivähennys.
”Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä lapsilisän korotus pitäisi kuitenkin ulottaa koskemaan kaikkia perheitä.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 57 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 7.10.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 8.10.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 7.11.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 13.11.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20.11.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 22.11.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain5
- 1Laki sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1216/2019 · 4.12.2019
- 2Laki työttömyysturvalain 6 ja 14 luvun muuttamisestaHyväksytty · 1217/2019 · 4.12.2019
- 3Laki lapsilisälain 7 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1218/2019 · 4.12.2019
- 4Laki elatustukilain 9 ja 39 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1219/2019 · 4.12.2019
- 5Laki toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1220/2019 · 4.12.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 11 luvun 10 §, sellaisena kuin se on laissa 535/2019, seuraavasti:
11 luku – Päivärahaetuuksien määrä
10 §Sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä on 26,62 euroa arkipäivältä. Tätä rahamäärää tarkistetaan noudattaen kansaneläkeindeksistä annettua lakia. Päivärahan vähimmäismäärää koskeva rahamäärä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2010 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti ja 6 § sekä 14 luvun 1 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1049/2013, seuraavasti:
6 luku – Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto
1 §Työttömyyspäivärahan määrä
Peruspäiväraha on 33,33 euroa päivältä.
Peruspäivärahan korotusosa on 4,74 euroa päivältä.
6 §Lapsikorotus
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 euroa.
14 luku – Erinäisiä säännöksiä
1 §Etuuksien korotus
Edellä 1 momentissa tarkoitetut määrät vastaavat sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2019 tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan etuuteen, jota maksetaan lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta.
3.Laki lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsilisälain (796/1992) 7 §, sellaisena kuin se on laeissa 1111/2014, 1086/2016 ja 1142/2017, seuraavasti:
7 §Lapsilisän määrä
Lapsilisä on lasta kohden 94,88 euroa kalenterikuukaudessa.
Jos 6 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus nostaa lapsilisää useammasta kuin yhdestä lapsesta, lapsilisän määrä on toisesta lapsesta 104,84 euroa, kolmannesta lapsesta 133,79 euroa, neljännestä lapsesta 163,24 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 182,69 euroa kalenterikuukaudessa.
Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna 63,30 eurolla kalenterikuukaudessa. Yksinhuoltajalla tässä laissa tarkoitetaan lapsilisän nostamiseen oikeutettua henkilöä, joka ei lapsilisän maksukuukauden alkaessa ole avioliitossa tai joka ennen maksukuukauden alkua on muuttanut puolisostaan erilleen yhteiselämän lopettamiseksi. Yksinhuoltajana ei kuitenkaan pidetä henkilöä, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa toisen henkilön kanssa.
Jos lapsi on 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla laitos- tai perhehoidossa ja lapsilisä maksetaan kunnalle taikka jos lapsilisä 12 §:n 1 momentin nojalla maksetaan lapselle itselleen, lapsilisä on 94,88 euroa kalenterikuukaudessa. Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä kuitenkin maksetaan korotettuna 63,30 eurolla kalenterikuukaudessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki elatustukilain 9 ja 39 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elatustukilain (580/2008) 9 § ja 39 §:n 2 momentti seuraavasti:
9 §Täysimääräinen elatustuki
Elatustuen täysi määrä yhdelle lapselle on kunkin elatusvelvollisen osalta 165,74 euroa kalenterikuukaudessa, jollei jäljempänä toisin säädetä.
39 §Indeksisidonnaisuus
Edellä 9 §:ssä säädetty täysimääräisen elatustuen määrä vastaa sitä elinkustannusindeksin (1951:10=100) indeksilukua, jonka mukaan vuoden 2019 tammikuussa maksettavina olleiden elatustukien suuruus on laskettu eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannusindeksiin annetun lain nojalla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1184/2011, seuraavasti:
9 §Perusosan suuruus
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu perusosa kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa eikä ole avioliitossa tai elä 3 §:n 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yksinhuoltajalle maksetaan yksin asuvan henkilön perusosa 14 prosentilla korotettuna.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.