HE 39/2022 vpHyväksyttyVireille 7.4.2022

Koronakustannustuen jatkaminen yrityksille

Laki yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta

Koronarajoituksista kärsineet yritykset voivat hakea tukea kattamattomiin kiinteisiin kuluihinsa talven 2021–2022 ajalta. Tuki on tarkoitettu erityisesti tilanteisiin, joissa yrityksen aiempi tukikiintiö on täyttymässä.

Tila
Hyväksytty
Vireille
7.4.2022
Viimeisin tapahtuma
18.5.2022
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
12
Vahvistettu
20.5.2022
Säädös
336/2022

Mitä ehdotetaan

Lakiin palautetaan määräaikainen tuki yritysten kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin ajalta 1.12.2021–28.2.2022. Tuen saaminen edellyttää yritystoimintaa rajoittanutta viranomaistoimea sekä vähintään 30 prosentin liikevaihdon laskua vertailukauteen (joulu–helmikuu 2019) nähden.

Mitä se tarkoittaa

Tuki kohdistuu erityisesti keskisuuriin ja suuriin yrityksiin, joiden 2,3 miljoonan euron yleinen tukikiintiö on täynnä tai täyttymässä. Yhdelle yritykselle tai konsernille myönnettävä tuki on enintään 6 miljoonaa euroa, ja konsernikohtainen kokonaistukiraja on 12 miljoonaa euroa. Valtiokonttorin käsittelemä tuki tulee haettavaksi toukokuussa 2022 ja haku päättyy 31.5.2022. Tuki koskee myös Ahvenanmaalla toimivia yrityksiä sekä liiketoimintaa harjoittavia yhdistyksiä ja säätiöitä.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

12 puheenvuoroa · 11 puhujaa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin yritysten koronakustannustuen jatkamista ja tukikaton nostamista suuryrityksille pandemian rajoitustoimista johtuen. Esitystä pidettiin laajasti tarpeellisena yritysten toiminnan turvaamiseksi, ja siihen suhtauduttiin pääosin yksimielisesti. Keskustelussa nostettiin kuitenkin esiin useita huolia tuen kohdentuvuudesta, laskentakriteerien tasapuolisuudesta sekä kulttuuri- ja tapahtuma-alan vaikeuksista.

  • Kohdentuuko kustannustuki riittävän tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti?
  • Huomioiko tukijärjestelmä tarpeeksi hyvin tapahtuma- ja kulttuurialojen erityispiirteet?
  • SDPPuolesta

    SDP kannatti tuen jatkamista tärkeänä talouden ja työllisyyden tukena, mutta korosti tarvetta ottaa opiksi nopeasti luodun tukijärjestelmän puutteista ja hitaudesta.

    ”On äärettömän tärkeää, että tätä jatketaan.”
    — Ilmari Nurminen
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta piti tuen jatkamista ja laajentamista välttämättömänä toimena rajoituksista kärsineiden yritysten auttamiseksi vaikean tilanteen yli.

    ”Lain tavoitteena on koronapandemian hallintaan liittyvistä kielto- ja rajoitustoimista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen.”
    — Mika Lintilä
  • Vasemmistoliiton puhuja arvosteli tukijärjestelmää voimakkaasti heikosta kohdentuvuudesta ja huonosta kustannus-hyötysuhteesta vaatien järjestelmän perinpohjaista selvittämistä.

    ”Suurin ongelma tässä on se, että tämän tuen kohdentuvuus on erittäin heikko.”
    — Johannes Yrttiaho
  • KokoomusPuolesta varauksin

    Kokoomus piti tuen jatkamista hyvänä, mutta esitti huolia liikevaihtovertailujen epäoikeudenmukaisuudesta ja kulttuuri- sekä tapahtuma-alan heikosta asemasta.

    ”On erittäin hyvä, että nyt jatketaan tätä kustannustukilakia.”
    — Paula Risikko
  • Perussuomalaiset piti kaikkia toimia tärkeinä ja muistutti tapahtuma- ja kulttuurialan erityispiirteiden huomioimisesta.

    ”Ihan kaikki toimet myös tapahtuma‑ ja kulttuuripuolen tukemiseksi ovat tarpeellisia.”
    — Ari Koponen
  • Kristillisdemokraatit piti tukiajan jatkamista ja katon nostoa kannatettavina, mutta toivoi tukien kohdentumista koskevan selvityksen käsittelyä ja muistutti myös maatalouden ahdingosta.

    ”Tämä määräaikaisen kustannustuen ajallinen jatkaminen ja myöskin sitten tuo tukikaton nosto on varmasti ihan kannatettavaa”
    — Sari Essayah

Kooste on tuotettu tekoälyllä 12 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 39/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 7.4.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
  2. 26.4.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 12.5.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · talousvaliokunta
  4. 13.5.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 17.5.2022Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 17.5.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisestaHyväksytty · 336/2022 · 20.5.2022

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) 5 d §, sellaisena kuin se on laissa 609/2021 seuraavasti:

5 d §Tuki kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin

Yritys voi saada tukea 1 päivän joulukuuta 2021 ja 28 päivän helmikuuta 2022 välisenä ai-kana, nämä päivät mukaan lukien, Suomen lain tai suomalaisen viranomaisen COVID19-pandemian hallintaan liittyvän rajoituksen vuoksi syntyneisiin kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin komission päätöksen SA.XXX mukaisen tukiohjelman nojalla. Tuki lasketaan tuki-intensiteetin mukaisena osuutena yrityksen tukikauden tappiosta, jotka on määritelty siten, kuin kirjanpitolaki (1337/1997) tilinpäätökseltä edellyttää ja jotka ulkopuolinen tilintarkastaja on varmistanut. Jos yritys kuuluu konserniin, hakijana on konserni. Tappiota tarkastellaan konsernitasolla. Kertaluonteisia arvonalentumistappioita ei oteta huomioon tappioiden laskennassa. Tukikauden tappio voi olla kuitenkin korkeintaan 4 §:n 3 ja 4 kohdan mukaisten kustannusten yhteissumma rajoitetun liiketoiminnan osalta.

Tuen edellytyksenä on, että yrityksen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia 1 päivän joulukuuta 2021 ja 28 päivän helmikuuta 2022 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, verrattuna tammi-, helmi- ja joulukuuta 2019 yhteenlaskettuun liikevaihtoon, yrityksen Verohallinnolle toimittamien kuukausittaisten arvonlisäveroilmoitusten mukaisesti. Jos yritys kuuluu konserniin, liikevaihdon muutosta tarkastellaan konsernitasolla.

Tuki-intensiteetti lasketaan seuraavasti: [(yrityksen liikevaihto tammi-, helmi- ja joulukuussa 2019 – yrityksen liikevaihto 1 päivästä joulukuuta 2021 28 päivään helmikuuta 2022): yrityksen liikevaihto tammi-, helmi- ja joulukuussa 2019] – 0,3. Kaavassa yrityksen liikevaihdolla tarkoitetaan tukikaudella rajoitustoimien kohteena olevan liiketoiminnan liikevaihtoa. Tukien intensiteetin enimmäismäärä on 70 prosenttia, tuen määrä enintään 6 000 000 euroa. Tuesta vähennetään tukikaudelle kohdistuvat vakuutuskorvaukset ja muut tämän lain nojalla myönnetyt valtiontuet samoin kuin opetus- ja kulttuuriministeriön samoihin kustannuksiin myöntämä tuki. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon, ettei Euroopan komission päätöksen SA.XXX mukainen tukien konsernikohtainen enimmäismäärä, 12 miljoonaa euroa, ylity.

Yrityksen on toimitettava hakemuksessaan Valtiokonttorille ulkopuolisen tilintarkastajan tarkastusraportti 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tukikauden ja vertailukauden koko liikevaihdosta sekä rajoitetun osan liikevaihdosta, tukikauden tappiosta, rajoitustoimien kohteena olevan liiketoiminnan kustannuksista tukikaudelta, saaduista vakuutuskorvauksista ja samoihin kustannuksiin kohdistuvasta muusta valtiontuesta. Yrityksellä on velvollisuus toimittaa valtiokonttorille tilintarkastettu tilinpäätös sekä tilintarkastajan vahvistamat tarvittavat tiedot tuen määrään vaikuttavista seikoista. Valtiokonttori tarkistaa tuen lopullisen määrän näiden tietojen perusteella ja suorittaa tarvittaessa takaisinperinnän.

Tukeen ei sovelleta 2 §:ää, 4 ja 5 kohtia lukuun ottamatta, 3 §:ää, 4 §:ää, 3 ja 4 kohtaa lukuun ottamatta, 5 §:ää, 5 a—5 c §:ää, 5 e §:ää eikä 7 §:ää lukuun ottamatta 2 momentin 2—4 kohtaa.

§

Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuen annetun lakia jatkamalla mahdollisuutta myöntää kustannustukea myös Euroopan komissiolle tilapäisten valtiontukipuitteiden 3.12 jakson nojalla ilmoitetun tukiohjelman nojalla. Ohjelman mukaan yritys voisi saada kustannustukea, jos siihen kohdistuu pandemianhallintaan liittyvä julkisoikeudellinen rajoitustoimi ja yrityksen 2,3 miljoonan tukikiintiö olisi täynnä tai täyttymässä, mutta yritykselle olisi edelleen perusteltua myöntää kustannustukea. Suurin myönnettävä tukisumma olisi 6 miljoonaa euroa. Yrityksen kattamattomia kiinteitä kustannuksia voitaisiin korvata 12 miljoonan enimmäismäärään saakka. Tukikausi ja menettely vastaisivat voimassaolevaa kustannustukea. Valtiokonttori toimisi valtionapuviranomaisena. Lain tavoitteena on koronapandemian hallintaan liittyvistä kielto- ja rajoitustoimista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19-pandemian aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen. Hakuaika alkaisi toukokuussa 2022. Ehdotettu laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.