HE 4/2023 vpHyväksyttyVireille 17.5.2023

Naton tietoturvasopimuksen voimaansaattaminen Suomessa

Tietoturvallisuudesta Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tehdyn sopimuksen ja turvallisuussääntöjen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton kesken vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseksi tehdyn hallinnollisen järjestelyn ja Pohjois-Atlantin liiton kanssa tehdyn tietoturvallisuussopimuksen irtisanomiseksi

Suomi liittyy Naton jäsenmaiden väliseen tietoturvallisuussopimukseen ja ottaa käyttöön puolustusliiton yhteiset turvallisuussäännöt. Samalla Suomen aiemmat kumppanuusajan kahdenväliset tietoturvajärjestelyt Naton kanssa puretaan.

Tila
Hyväksytty
Vireille
17.5.2023
Viimeisin tapahtuma
21.6.2023
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
18
Vahvistettu
14.7.2023
Säädös
907/2023

Mitä ehdotetaan

Suomi saattaa voimaan Naton monenvälisen tietoturvallisuussopimuksen sekä siihen liittyvät turvallisuussäännöt, jotka määrittelevät yhteiset vaatimukset turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiselle, käsittelylle ja siirrolle. Aiempi rauhankumppanuuteen perustunut kahdenvälinen tietoturvallisuussopimus ja sitä täydentänyt hallinnollinen järjestely irtisanotaan.

Mitä se tarkoittaa

Muutos mahdollistaa kaikkien, myös korkeimman turvallisuusluokan (COSMIC TOP SECRET), Nato-tietojen vastaanottamisen ja täysimääräisen tiedonvaihdon jäsenmaiden kesken. Se velvoittaa viranomaisia (erityisesti Puolustusvoimat, ulkoministeriö, puolustusministeriö sekä Liikenne- ja viestintävirasto) täyttämään Naton tila-, henkilöstö- ja järjestelmäturvallisuusvaatimukset, mihin arvioidaan kuluvan 20 miljoonaa euroa kehittämiskuluja vuosina 2023–2025 ja 3 miljoonaa euroa vuotuisia ylläpitokuluja vuodesta 2026 alkaen. Lisäksi suomalaiset yritykset voivat yritysturvallisuusselvityksen kautta osallistua Naton salassa pidettäviin hankkeisiin ja hankintakilpailuihin.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

18 puheenvuoroa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta käsitteli Suomen liittymistä Naton tietoturvallisuussopimukseen täydessä yhteisymmärryksessä. Kaikki eduskuntaryhmät kannattivat esityksen ripeää hyväksymistä, jotta Suomi voi vastaanottaa ja käsitellä puolustusliiton turvallisuusluokiteltua tietoa täysimääräisesti. Keskustelussa nostettiin esiin myös eduskunnan oman tiedonsaantioikeuden turvaaminen ja sopimuksen tuomat mahdollisuudet suomalaisyrityksille.

  • SDPPuolesta

    SDP tuki esitystä rutiininomaisena ja välttämättömänä osana Nato-integraatiota. Ryhmä painotti, että valtioneuvoston on huolehdittava oma-aloitteisesti eduskunnan täysimääräisestä tiedonsaannista.

    ”Tämä tietoturvallisuussopimus Naton kanssa pystytään varmaan suhteellisen ripeästi käsittelemään eduskunnassa.”
    — Johannes Koskinen
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta kannatti sopimuksen ripeää hyväksymistä ja piti sitä tärkeänä osana Nato-puolustussuunnittelua. Ryhmä toi esiin myös suomalaiselle elinkeinoelämälle avautuvat mahdollisuudet osallistua Naton hankintoihin.

    ”On erittäin hyvä ja tärkeää, että eduskunta pääsee ripeästi käsittelemään Natoon liittyvät välttämättömät sopimukset, kuten ministeri Haavisto äsken totesi.”
    — Pekka Aittakumpu
  • VihreätPuolesta

    Vihreät pitivät sopimuksen nopeaa voimaansaattamista Suomen edun mukaisena, jotta turvallisuusluokiteltua tietoa voidaan vastaanottaa ja käsitellä laajasti. Ryhmä korosti myös eduskunnan tiedonsaantioikeuden turvaamista.

    ”Sopimuksen nopea voimaansaattaminen on Suomen edun mukaista, jotta voidaan varmistua siitä, että Suomi voi saada ja käsitellä luokiteltua tietoa mahdollisimman laajasti.”
    — Pekka Haavisto
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus kannatti sopimuksen voimaansaattamista nopeasti ja korosti sen hyötyjä Suomen kokonaisturvallisuudelle, huoltovarmuudelle sekä yritysten kilpailukyvylle kansainvälisissä hankinnoissa.

    ”Tällä sopimuksella tuemme yrityksiä, Suomen kansallista turvallisuutta ja tärkeintä: huoltovarmuutta.”
    — Janne Jukkola
  • Perussuomalaiset pitivät esitystä tärkeänä osana turvallisuutta, sillä sopimus mahdollistaa ylimmän turvallisuusluokan tiedon vastaanottamisen Suomeen nykyisessä kiristyneessä turvallisuusympäristössä.

    ”Entistä kattavamman tiedon merkitystä Suomen turvallisuudelle tuskin kukaan kiistää.”
    — Sebastian Tynkkynen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 18 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ulkoasiainvaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 4/2023 vp sisältyvien 1.—2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 17.5.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ulkoministeriö
  2. 23.5.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 13.6.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · ulkoasiainvaliokunta
  4. 16.6.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 20.6.2023Ainoa käsittely · Täysistunto
  6. 20.6.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain4

  • 1Laki tietoturvallisuudesta Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tehdystä sopimuksesta ja turvallisuussäännöistäHyväksytty · 907/2023 · 14.7.2023
  • 2Laki Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton kesken vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseksi tehdyn hallinnollisen järjestelyn ja Pohjois-Atlantin liiton kanssa tehdyn tietoturvallisuussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisestaHyväksytty · 908/2023 · 14.7.2023
  • Sopimus Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tietoturvallisuudestaHyväksytty · 922/2023
  • Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton kesken vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseksi tehdyn hallinnollisen järjestelyn ja Pohjois-Atlantin liiton kanssa tehdyn tietoturvallisuussopimuksen irtisanominenHyväksytty · 923/2023

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki tietoturvallisuudesta Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tehdystä sopimuksesta ja turvallisuussäännöistä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tietoturvallisuudesta Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä Brysselissä 6 päivänä maaliskuuta 1997 tehdyn sopimuksen ja sen nojalla annettujen turvallisuussääntöjen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 20 päivänä marraskuuta 2020 hyväksytyssä asiakirjassa C-M(2002)49-REV1, lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen ja turvallisuussääntöjen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

2.Laki Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton kesken vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseksi tehdyn hallinnollisen järjestelyn ja Pohjois-Atlantin liiton kanssa tehdyn tietoturvallisuussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton kesken vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseksi tehdyn hallinnollisen järjestelyn ja Pohjois-Atlantin liiton kanssa tehdyn tietoturvallisuussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (945/2012).

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi tietoturvallisuudesta Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tehdyn sopimuksen ja turvallisuussäännöt sekä lain, jolla saatetaan voimaan sopimuksen ja turvallisuussääntöjen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Esityksessä ehdotetaan myös, että eduskunta antaisi suostumuksensa siihen, että Suomi irtisanoo Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton kesken vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseksi tehdyn hallinnollisen järjestelyn ja Pohjois-Atlantin liiton kanssa tehdyn tietoturvallisuussopimuksen. Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tehty tietoturvallisuussopimus on osa Pohjois-Atlantin liiton (Nato) oikeudellisesti sitovaa sopimuskehikkoa, johon Pohjois-Atlantin sopimukseen liittyvien uusien jäsenmaiden edellytetään sitoutuvan. Sopimus sisältää Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä sovellettavat määräykset turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta ja turvaamisesta. Monenvälinen sopimus korvaa Suomen kahdenväliset tietoturvallisuusjärjestelyt Pohjois-Atlantin liiton kanssa. Sopimus tietoturvallisuudesta Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä on tehty Brysselissä 6.3.1997 ja se on tullut kansainvälisesti voimaan 16.8.1998. Sopimus tulee Suomen osalta voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, kun Suomi tallettaa tietoturvallisuussopimusta koskevan liittymiskirjansa Amerikan yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Sopimuksen ja turvallisuussääntöjen voimaansaattamislaki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan. Laki Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton kesken vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseksi tehdyn hallinnollisen järjestelyn ja Pohjois-Atlantin liiton kanssa tehdyn tietoturvallisuussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti, kun kyseisten sopimusten irtisanominen tulee voimaan.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.