Ulosottomenettelyn väliaikainen keventäminen
Laki ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta
Koronavirusepidemian aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi ulosoton ehtoja helpotetaan väliaikaisesti. Velalliset saavat aiempaa helpommin lisää maksuaikaa, kevennystä ulosmittauksiin ja lykkäystä häätöihin.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 16.4.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 29.4.2020
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 28
- Vahvistettu
- 30.4.2020
- Säädös
- 289/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Ulosottokaarta muutetaan väliaikaisesti siten, että kynnystä täytäntöönpanon rajoittamiseen ja lykkäämiseen madalletaan koronatilanteen aiheuttamissa maksuvaikeuksissa. Ulosotossa myönnettävä maksuaika pitenee enintään 6 kuukauteen (hakijan suostumuksella 12 kuukauteen), häädön toimitusaikaa voidaan lykätä 4 kuukauteen ja palkan tai elinkeinotulon ulosmittausta voidaan rajoittaa ja vapaakuukausia myöntää aiempaa joustavammin.
Mitä se tarkoittaa
Muutos auttaa äkilliseen talousahdinkoon joutuneita kansalaisia ja elinkeinonharjoittajia selviämään poikkeusoloista ilman välitöntä maksuhäiriömerkintää. Velkojien, kuten valtion ja yritysten, saatavien tilitykset ulosotosta viivästyvät, mutta saataville kertyy viivästyskorko. Laki tulee voimaan mahdollisimman pian ja on voimassa 31.10.2020 saakka.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
28 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli ulosottomenettelyn väliaikaista keventämistä koronavirusepidemian aiheuttamien talousvaikeuksien lieventämiseksi. Lakiesitys sai eduskunnassa laajan ja yksimielisen tuen yli hallitus- ja oppositiorajojen. Keskustelussa korostettiin velallisten suojaamista maksuhäiriömerkinnöiltä ja häädöiltä poikkeusolojen aikana.
- SDPPuolesta
Lain väliaikaiset joustot ja täytäntöönpanon lykkäämiset ovat nopeita ja tarpeellisia toimia hädässä olevien kansalaisten auttamiseksi kriisin yli.
”Tässä lakiesityksessä ulosottomenettelyä rajoitetaan ja täytäntöönpanoa lykätään, jotta koronaepidemiasta aiheutuvat vaikeudet voidaan paremmin ottaa huomioon ulosottomenettelyissä”
— Merja Mäkisalo-Ropponen - KeskustaPuolesta
Esitys selkeyttää menettelyjä poikkeusoloissa ja antaa velallisille lisäaikaa talouden sopeuttamiseen, mutta viranomaisille on taattava riittävät resurssit ja koulutus.
”Tämän lain keskeinen tavoite on selkeyttää ulosoton menettelyä poikkeusoloissa, joita tämä virus on meille tuonut.”
— Hanna Huttunen - VasemmistoliittoPuolesta
Ulosoton kohtuullistaminen ja maksuhäiriömerkintöjen välttäminen ovat välttämättömiä toimia vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja lomautuksiin joutuneiden tukemiseksi.
”Oma arvioni on positiivinen, koska tässä hallitus nimenomaan reagoi tähän erittäin vaikeaan tilanteeseen”
— Jari Myllykoski - RKPPuolesta
Esitys madaltaa kynnystä saada joustoja ulosottoon ja estää koronaviruksen aiheuttamien tilapäisten maksuvaikeuksien johtamisen välittömästi maksuhäiriömerkintöihin.
”Näillä muutoksilla hallitus pyrkii helpottamaan ulosotossa olevien asemaa.”
— Anna-Maja Henriksson - KokoomusPuolesta
Koronakriisin vuoksi tehtävät väliaikaiset joustot ja maksuhäiriömerkintöjen estäminen ovat perusteltuja ja inhimillisiä keinoja helpottaa ihmisten ja yritysten ahdinkoa.
”On tärkeää, että korona nyt huomioidaan tässä ulosottokaaren väliaikaisessa muutoksessa, jota oikeusministeriössä on valmisteltu.”
— Matias Marttinen - PerussuomalaisetPuolesta
Esitetyt helpotukset ja valiokunnan tekemät täsmennykset ovat tervetulleita, mutta ulosottoviranomaisilta toivottiin yhtenäistä ja inhimillistä soveltamiskäytäntöä.
”Lakivaliokunta piti esityksen tavoitteita erittäin tärkeinä ja kannatti niitä”
— Leena Meri - KristillisdemokraatitPuolesta
Joutuisuusvaatimuksen lieventäminen ja häätöjen lykkääminen tuovat oikeasuhtaisuutta ja auttavat estämään velallisten joutumista kohtuuttomaan tilanteeseen.
”Koronavirus on aiheuttanut väliaikaista kyvyttömyyttä vastata velvoitteista, ja se ei saisi johtaa välittömästi maksuhäiriömerkintöihin.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 28 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 44/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 44/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen toimenpidealoitteen hylkäämisestä. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 16.4.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 17.4.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 23.4.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 23.4.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 28.4.2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 28.4.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 289/2020 · 30.4.2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 20 §, 3 luvun 21 §, 4 luvun 6, 51, 52 ja 64 § sekä 7 luvun 4 §, sellaisina kuin niistä ovat 4 luvun 51 ja 64 § osaksi laissa 60/2018, seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
20 §Avoimuuden vaatimus
Ulosottomiehen tulee tiedustelun johdosta ja havaitessaan tilanteen niin vaativan omatoimisesti ilmoittaa velalliselle tämän oikeudesta pyytää ulosoton määrän rajoittamista sekä antaa asianosaisille tarvittaessa muuta ohjausta ulosottoasiassa ja tietoja täytäntöönpanon vaiheesta sekä muista heille merkityksellisistä seikoista. Ulosottomiehen tulee antaa asianosaisille tietoa covid-19 -epidemian tai siitä johtuvien poikkeusolojen perusteella annettavista täytäntöönpanoa rajoittavista säännöksistä.
3 luku – Yleiset menettelysäännökset
21 §Joutuisuusvaatimus
Täytäntöönpanotoimitus on pidettävä ja muut täytäntöönpanotoimet suoritettava ilman aiheetonta viivytystä. Täytäntöönpanotoimia saadaan kuitenkin lykätä, jos sitä voidaan pitää vastaajan edun mukaisena eikä lykkääminen aiheuta hakijalle erityistä haittaa. Covid-19 -epidemian tai siitä johtuvien poikkeusolojen aiheuttaman lisäajan tarve on huomioitava tehtäessä täytäntöönpanotoimia tai asetettaessa määräaikoja ulosoton hakijoille tai vastaajille. Jos toimitukselle on säädetty määräaika, sitä on noudatettava.
4 luku – Ulosmittaus
6 §Maksuaika
Jollei velallinen maksa hakijan saatavaa viimeistään maksukehotuksessa asetettuna määräpäivänä, toimitetaan ulosmittaus. Ulosottomies saa kuitenkin antaa velalliselle pyynnöstä maksuaikaa, jos velallinen todennäköisesti maksaa saatavan maksuaikaa saatuaan. Maksuaikaa voidaan antaa enintään kuusi kuukautta maksukehotuksen määräpäivästä laskettuna. Jos velallinen osoittaa hakijan siihen suostuneen, maksuaikaa voidaan antaa tätä pitempi aika hakemuksen raukeamatta, ei kuitenkaan yli kahtatoista kuukautta. Tarvittaessa ulosottomies saa toimittaa maksuaikana turvaavan ulosmittauksen.
Ilman hakijan suostumusta ulosottomies ei saa antaa maksuaikaa, jos perittävänä on lapsen elatusapu.
Maksuaikaa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.
51 §Olennaisesti heikentynyt maksukyky
Jos velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun, covid-19 -epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista johtuvan väliaikaisen maksuvaikeuden taikka muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt, palkasta ulosmitataan toistaiseksi tai määrättynä aikana säännönmukaista pienempi määrä.
52 §Vapaakuukausien perusteet
Sen jälkeen, kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus on keskeytettävä määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:
1) ulosmittaus on toimitettu 4 luvun 49 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna tulorajaulosmittauksena;
2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat;
3) velalliselle on aiheutunut covid-19 -epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista johtuva väliaikainen maksuvaikeus; taikka
4) keskeyttämiseen on muu erityinen syy.
64 §Luonnollisen henkilön toistuva elinkeinotulo
Jos velallinen on elinkeinoa harjoittava luonnollinen henkilö, hänen saamastaan toistuvasta elinkeinotulosta jätetään ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. Velalliselle voidaan jättää:
1) tätä enemmän, jos velallinen voi siten jatkaa elinkeinotoimintaa, on ryhtynyt elinkeinonharjoittajaksi pitkän työttömyyden jälkeen tai jos velallisen maksukyky on covid-19 -epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista johtuvan väliaikaisen syyn tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt; tai
2) tätä vähemmän, jos sitä voidaan pitää velallisen varallisuusasemaan nähden kohtuullisena tai jos velallinen on olennaisesti laiminlyönyt elinkeinoonsa liittyviä maksuvelvoitteita.
Lisäksi noudatetaan, mitä suojaosuudesta, menettelystä sekä maksusuunnitelmasta ja maksusopimuksesta palkan ulosmittauksessa säädetään.
Tuki, jonka luonnollinen henkilö saa julkisyhteisöltä elinkeinoansa varten, ulosmitataan 1 momentin mukaisesti. Eräiden määrätarkoitukseen myönnettyjen varojen ulosmittauskiellosta säädetään 19 §:n 1 momentin 6 kohdassa.
7 luku – Muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpano
4 §Muuttopäivä
Ulosottomies ei saa ilman painavaa syytä määrätä muuttopäivää aikaisemmaksi kuin viikko eikä myöhemmäksi kuin kaksi viikkoa muuttokehotuksen tiedoksisaantipäivästä. Määrättyä muuttopäivää voidaan lykätä, jollei siitä aiheudu hakijalle tuntuvaa haittaa. Häätö on kuitenkin toimitettava neljän kuukauden kuluessa asian vireilletulosta, jollei covid-19 -epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista, vastaajan tai huoneiston asukkaan terveydentilasta tai muusta erityisen painavasta seikasta aiheutuen pitempään lykkäämiseen ole perusteltua syytä. Hakijan suostumuksella häätöä voidaan lykätä hakemuksen peruuntumatta enintään kaksitoista kuukautta asian vireilletulosta. Lykkäystä koskevaan ulosottomiehen päätökseen ei saa hakea muutosta.
Hakijan vaatimuksesta häädettävän on maksettava hakijalle vuokra lykkäyksen ajalta muuttopäivästä lukien entisten ehtojen mukaisesti. Lykkäyksen ehdoksi voidaan asettaa lykkäysajan vuokran maksaminen etukäteen, jos sitä voidaan pitää häädettävän kannalta kohtuullisena.
Jos kysymyksessä on avioliittolain (234/1929) mukainen yhteiselämän lopettaminen tai muu siihen rinnastettava häätö, häätö on toimeenpantava muuttopäivää määräämättä niin pian kuin se kohtuudella käy päinsä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ja on voimassa 31 päivään lokakuuta 2020.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.