Vuorotteluvapaan ehtojen tiukentaminen
Laki vuorotteluvapaalain muuttamisesta
Vuorotteluvapaalle pääsyn ehtoja kiristetään ja vapaan enimmäisaika lyhennetään puoleen vuoteen. Samalla luovutaan pitkän työuran tehneiden korotetusta vuorottelukorvauksesta.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 28.9.2015
- Viimeisin tapahtuma
- 17.12.2015
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 55
- Vahvistettu
- 30.12.2015
- Säädös
- 1660/2015
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vuorotteluvapaan edellyttämä työhistoria pitenee 16 vuodesta 20 vuoteen ja vapaan enimmäiskesto lyhenee 360 päivästä 180 päivään. Vapaan jaksottamismahdollisuudesta luovutaan, ja vuorottelukorvauksen määrä yhtenäistetään 70 prosenttiin työttömyyspäivärahasta poistamalla 25 vuoden työuran tehneiden 80 prosentin korotettu korvaus.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2016 ja koskevat vuorotteluvapaalle hakeutuvia työntekijöitä sekä heidän sijaisiaan. Korotetun korvauksen poistuminen leikkaa pitkän työuran tehneiden kuukausittaista korvausta 12,5 prosenttia. Uudistuksen arvioidaan vähentävän vuorotteluvapaan käyttöä ja tuovan noin 50 miljoonan euron vuosittaiset säästöt julkiseen talouteen.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Ainoa äänestys koski lain yksityiskohtaa.
Hyväksytään / hylätään
Jaa voitti äänin 114–72.
Hallitus jaa, oppositio ei. 13 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 30.12.2015.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
55 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin vuorotteluvapaan ehtojen kiristämisestä ja enimmäiskeston puolittamisesta osana julkisen talouden säästöjä. Hallituspuolueet pitivät muutoksia perusteltuina säästötoimina, joiden avulla tasapainotetaan valtiontaloutta poistamatta järjestelmää kokonaan. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja vaati sen hylkäämistä, koska piti vuorotteluvapaata tärkeänä työssäjaksamisen ja työttömien työllistymisen välineenä.
- Saavutetaanko esitetyillä tiukennuksilla aitoja säästöjä julkiseen talouteen?
- Heikentääkö vuorotteluvapaan ehtojen kiristäminen työntekijöiden työssäjaksamista?
- Vähentävätkö rajoitukset työttömien mahdollisuuksia työllistyä sijaaisuuksien kautta?
- Kohdistuvatko leikkaukset epätasa-arvoisesti naisvaltaisille aloille?
- PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannattaa esitystä ja katsoo vaikeassa taloustilanteessa tehtävien leikkausten kohdistuvan työssäkäyviin ihmisiin heikoimmassa asemassa olevien ryhmien sijaan.
”Kuitenkin tämä leikkaus kohdistuu verraten hyvinvoiviin ihmisiin, sellaisiin, joilla on työpaikka, ei siis eläkeläisiin, lapsiin, opiskelijoihin tai sairaisiin, ei edes pakolaisiin.”
— Juho Eerola - KeskustaPuolesta
Ryhmä puolustaa esitystä välttämättömänä talouden sopeuttamistoimena ja muistuttaa, että vuorotteluvapaajärjestelmä säilyy edelleen olemassa kiristyksistä huolimatta.
”On hienoa, että meillä on edelleen vuorotteluvapaajärjestelmä, mutta tosiasiahan on, että se on aikamoista ylellisyyttä, jonka vertaista saa maailmalta hakea, se on luksusta.”
— Anne Kalmari - SDPVastaan
Ryhmä vaatii esityksen hylkäämistä ja pitää sitä huonosti valmisteltuna leikkauksena, joka heikentää naisvaltaisten alojen työssäjaksamista sekä työttömien työllistymismahdollisuuksia.
”Hallituksen esitys on lyhytnäköinen ja heikentää työmarkkinoiden notkeutta hetkellä, kun Suomessa ongelmana on työttömyyden pitkittyminen, työttömyyden lisääntyminen ja työpaikkojen puute.”
— Ilmari Nurminen - VihreätVastaan
Ryhmä vaatii lakiesityksen hylkäämistä, koska vuorotteluvapaasijaisuus on tehokkain keino työllistää työttömiä ja vapaa toimii tärkeänä työssäjaksamisen turvaverkkona raskailla aloilla.
”Vuorotteluvapaasijaisuus on työvoimapolitiikan palveluista se, jossa työllistytään kaikkein parhaiten.”
— Outi Alanko-Kahiluoto - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastustaa esitystä, sillä se pitää vuorotteluvapaata ainoana toimivana työn jakamisen välineenä ja keinona ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä sekä mahdollistaa omaishoitoa.
”Tällä hetkellä suomalaisessa järjestelmässä vuorotteluvapaa on ainoa työn jakamisen mahdollistava mekanismi.”
— Anna Kontula - KristillisdemokraatitVastaan
Ryhmä vastustaa heikennyksiä, koska katsoo vuorotteluvapaan parantaneen työssäjaksamista ja auttaneen työttömiä työelämään sekä epäilee esitettyjen säästöjen toteutumista.
”Tässä hallituksen esityksessä käytännössä tuhotaan yksi merkittävistä työuran jatkamisen mahdollistajista.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 55 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 51/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 28.9.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 29.9.2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 3.12.2015Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 8.12.2015Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 15.12.2015Toinen käsittely · Täysistunto
- 16.12.2015Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki vuorotteluvapaalain muuttamisestaHyväksytty · 1660/2015 · 30.12.2015
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki vuorotteluvapaalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vuorotteluvapaalain (1305/2002) 3 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1127/2007, sekä muutetaan 4 §:n 1 momentti, 6 ja 7 § sekä 15 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 4 §:n 1 momentti, 6 § ja 7 § laissa 659/2014 sekä 15 §:n 1 momentti laissa 1191/2009, seuraavasti:
4 §Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että henkilö on hankkinut työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta. Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella.
6 §Vuorotteluvapaan kesto
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää.
7 §Sovitun vuorotteluvapaan pidentäminen
Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.
15 §Vuorottelukorvauksen suuruus
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus työttömyysturvalain 5 luvun 2—5 §:n sekä 6 luvun 1 §:n 1 momentin, 2 §:n 1 momentin ja 4 §:n perusteella. Vuorottelukorvausta määriteltäessä ei työttömyysturvalain 6 luvun 6 §:ssä tarkoitettua lapsikorotusta oteta huomioon.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos vuorottelija on aloittanut vuorotteluvapaan tai sen jakson ennen tämän lain voimaantuloa, mutta vuorotteluvapaata ei ole pidetty kokonaan tämän lain voimaan tullessa, vuorotteluvapaaseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Jos vuorottelija on tehnyt vuorottelusopimuksen ennen tämän lain voimaantuloa ja aloittaa vuorotteluvapaan viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2016, vuorotteluvapaaseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.