Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen kiristämisen lykkääminen

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin vanhustenhoidon ympärivuorokautisen hoivan 0,7 työntekijän vähimmäismitoituksen voimaantulon siirtämisestä vuoteen 2028 ja nykytason säilyttämisestä. Hallituspuolueet ja osa oppositiosta pitivät lykkäystä välttämättömänä vaikean hoitajapulan vuoksi, jotta hoivapaikkoja ei jouduttaisi sulkemaan. Esitys herätti voimakasta vastustusta osassa oppositiota, joka piti siirtymäaikaa liian pitkänä ja arvosteli hyvinvointialueille kohdistuvaa rahoituksen vähentämistä.

• –Onko 0,7-hoitajamitoituksen saavuttaminen realistista nykyisessä henkilöstötilanteessa?
• –Onko neljän vuoden lykkäys vanhuspalveluiden kehittämisen kannalta liian pitkä?
• –Leikkaako mitoituksen lykkääminen hyvinvointialueiden vanhuspalveluiden resursseja?

• KokoomusPuolesta

  Ryhmä kannatti lykkäystä, koska hoitajapulan vuoksi tiukempaa mitoitusta ei pystytä toteuttamaan ilman muiden palveluiden vaarantumista tai hoivapaikkojen sulkemista.

  ”On ollut perusteltu muutos nostaa tätä mitoitusta, mutta tämän ylemmäksi sitä ei ole järkevää nyt tässä ajassa nostaa, koska meillä ei ole henkilöstöä sitä täyttämään.”

• PerussuomalaisetPuolesta

  Ryhmä puolsi mitoituksen pitämistä 0,65-tasolla ja katsoi, että mitoituksen kiristäminen pahentaisi hoitajapulaa ja jättäisi yhä useamman vanhuksen ilman hoitopaikkaa.

  ”Hoitajamitoituksen nosto 0,7 työntekijään iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon yksiköissä ei ole mikään taikaisku, jolla pelastamme vanhustenhoidon ja hoitoalan.”

• RKPPuolesta

  Ryhmä tuki voimaantulon siirtämistä, sillä liian nopea mitoituksen kiristäminen pahentaisi hyvinvointialueiden henkilöstöpulaa.

  ”Henkilöstömitoituksen nostaminen on hyvä tavoite, mutta olisi ollut aivan liian nopeaa korottaa se jo vähän ajan päästä 0,7:ään.”

• KristillisdemokraatitPuolesta

  Ryhmä kannatti esitystä todeten, että hoidon todellinen pullonkaula on hoitajien riittävyys eikä mitoituksen nosto ole nykytilanteessa mahdollista.

  ”Ei ole ensisijaisesti euroista kyse eikä leikkaamisesta eikä säästöistä, vaan se varsinainen pullonkaula on, niin kuin hyvin tiedämme, riittävä hoitajien saanti.”

• SDPVastaan

  Ryhmä vastusti esitystä ja vaati sen hylkäämistä, koska se heikentää hoidon laatua, siirtää tavoitteen liian kauas ja leikkaa rahoitusta vanhuspalveluista.

  ”Nyt tässä hallitus esittää, että tätä mitoitusta ei nosteta 0,7:ään vaan se jäädytetään 0,65:een, ja myös tätä 0,7:n siirtymäaikaa lykätään yli hallituskauden, yli neljä vuotta.”

• KeskustaPuolesta varauksin

  Ryhmä tuki mitoituksen lykkäämistä hoitajapulan vuoksi, mutta vastusti ja jätti vastalauseen siitä seuranneesta 89 miljoonan euron rahoitusleikkauksesta hyvinvointialueilta.

  ”Keskusta tukee hallituksen päätöstä keventää hoitajamitoitusta 0,65:n tavoitteeseen. Syynä tähän on tietenkin hoitajapula, joka on varsin vakava.”

• VihreätPuolesta varauksin

  Ryhmä piti mitoituksen lykkäämistä henkilöstöpulan takia perusteltuna, mutta arvosteli neljän vuoden siirtymäaikaa liian pitkäksi ja rahoituksen leikkaamista vahingolliseksi.

  ”Ajattelen kuitenkin niin, että hallituksella on perustelut lykätä tätä lakia, vaikkakin olen niistä nyansseista eri mieltä. Elikkä vihreät kannattaa tätä lain lykkäämistä.”

• VasemmistoliittoVastaan

  Ryhmä vastusti esitystä leikkauslakina, joka siirtää työolojen parantamista perusteettoman pitkälle ja heikentää vanhuspalveluiden resursseja.

  ”Siitä huolimatta, että 40 prosenttia yksiköistä jo viime keväänä täytti 0,7:n mitoituksen, esittää hallitus nyt siis mitoituksen lykkäämistä peräti neljällä vuodella eteenpäin.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 62 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.