Koulutuksen tasa-arvorahoituksen vakiinnuttaminen lakiin
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistävä rahoitus vakiinnutetaan laissa pysyväksi valtionavustukseksi. Avustusta voidaan jatkossa myöntää opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille neljäksi vuodeksi kerrallaan aiemman vuosittaisen haun sijaan.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 21.4.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 10.6.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 17
- Vahvistettu
- 22.6.2022
- Säädös
- 489/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin lisätään säännös erityisavustuksesta, jolla tuetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tarveperustaisesti. Samalla lakiin lisätään asetuksenantovaltuutus avustuksen tarkemmista käyttökohteista ja myöntämisperusteista, ja laki tulee voimaan 1.1.2023.
Mitä se tarkoittaa
Muutos parantaa kuntien ja koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti ja palkata pysyvää lisähenkilöstöä, kuten opettajia ja avustajia. Rahoitus kohdennetaan erityisesti haastavammilla alueilla toimiville kouluille ja päiväkodeille ryhmäkokojen pienentämiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Lisäksi hakumenettelyn harventuminen neljän vuoden välein vähentää sekä kuntien että valtionhallinnon hallinnollista työtä.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
17 puheenvuoroa · 15 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin koulutuksen tasa-arvorahoituksen vakiinnuttamista lakiin sekä avustusten myöntämistä kunnille nelivuotiskausina. Esitys sai eduskunnassa laajan ja yksimielisen kannatuksen yli hallitus- ja oppositiorajojen. Keskustelussa painotettiin rahoituksen merkitystä oppimiserojen kaventamisessa, segregaation ehkäisemisessä ja toiminnan pitkäjänteisyyden vahvistamisessa.
- SDPPuolesta
SDP katsoi esityksen olevan merkittävä askel kohti tasa-arvoisempaa oppimispolkua, kun rahoitusta ohjataan tarveperusteisesti eniten tukea tarvitseville kouluille ja alueille. Pitkäjänteinen rahoitus myös keventää opetuksen järjestäjien hallinnollista taakkaa.
”Tämän hallituksen esityksen myötä koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus menevät taas askeleen eteenpäin.”
— Eeva-Johanna Eloranta - VihreätPuolesta
Vihreät pitivät esitystä tärkeänä toimena oppimiserojen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Rahoituksen saaminen lakiin ja nelivuotiset avustussyklit tuovat kunnille vakautta ja ennakoitavuutta henkilöstön palkkaamiseen.
”Tasa-arvorahoituksen saaminen lakiin on tärkeä, pitkäjänteisyyttä turvaava, oppimiserojen eriytymiseen puuttuva ja koulutukselliseen tasa-arvoon panostava esitys.”
— Inka Hopsu - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto piti esitystä erittäin tarpeellisena keinona puuttua koulutukselliseen eriarvoistumiseen ja tukea vaativissa olosuhteissa toimivia päiväkoteja ja kouluja. Nelivuotinen rahoitusmalli luo kunnille kaivattua pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta.
”Ehdotuksella vakinaistettaisiin tasa-arvoavustus osaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmää.”
— Li Andersson - KokoomusPuolesta
Kokoomus piti rahoituksen vakiinnuttamista lakiin ja nelivuotista myöntämisaikaa myönteisenä ja kannatettavana uudistuksena. Ryhmä korosti kuitenkin perusopetuksen perusrahoituksen tärkeyttä sekä huolta julkisen talouden kantokyvystä ja priorisoinnista.
”On todella hyvä, että myönteisen erityiskohtelun rahoitus vakiinnutetaan osaksi rahoituslakia.”
— Paula Risikko - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset pitivät esitystä erittäin hyvänä ja kannattivat rahoituksen tarkkaa kohdentamista suoraan sitä eniten tarvitseville kohteille.
”Tosiaankin tämä oli sivistysvaliokunnassa yksimielinen lausunto ja mielestäni esityksenä erittäin hyvä.”
— Kaisa Juuso - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit kannattivat tasa-arvorahan vakinaistamista ja kohdentamista tarpeen mukaan. Ryhmä kuitenkin muistutti, että varhaiskasvatuksen laadun parantaminen vaatii myös laajempaa työntekijäpulan ratkaisemista.
”Tämä esitys, joka on valiokunnasta tullut yksimielisenä, on kyllä erittäin kannatettava.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 17 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 55/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 21.4.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 26.4.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 24.5.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 31.5.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 7.6.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 8.6.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 489/2022 · 22.6.2022
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1493/2016, sekä lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1410/2014, 532/2017, 957/2017, 716/2018, 315/2019, 1083/2020, 1220/2020 ja 1114/2021, uusi 6 momentti sekä lakiin uusi 44 a § seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tässä laissa säädetään lisäksi erityisavustuksen myöntämisestä varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellisesta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin.
2 §Soveltaminen eräissä tapauksissa
Valtionosuuden myöntämisestä perusopetuslaissa tarkoitetun esi- ja perusopetuksen, varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitetun varhaiskasvatuksen, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitetun asukaskohtaisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen, yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016) tarkoitettujen yleisten kirjastojen ja kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019) tarkoitetun kuntien kulttuuritoiminnan käyttökustannuksiin säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009).
44 a §Erityisavustus varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin
Perusopetuslain 4 ja 7 §:ssä tarkoitetulle esi- ja perusopetuksen järjestäjälle sekä varhaiskasvatuslain 5 §:ssä tarkoitetulle varhaiskasvatuksen järjestäjälle voidaan myöntää erityisavustusta varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin.
Edellä 1 momentissa tarkoitetulle esi- ja perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjälle voidaan myöntää erityisavustusta valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa. Erityisavustusta voidaan myöntää neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Tässä pykälässä tarkoitetun avustuksen käyttökohteista ja myöntämisperusteista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.