HE 56/2023 vpHyväksytty muutettunaVireille 9.10.2023

Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan alentaminen

Lait lastensuojelulain sekä varhaiskasvatuslain 6 ja 60 §:n muuttamisesta

Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja laskee 25 vuodesta 23 vuoteen. Samalla sijoitettujen lasten varhaiskasvatuksen järjestämisvastuut ja kuntien välinen kustannustenjako selkeytetään.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
9.10.2023
Viimeisin tapahtuma
19.12.2023
Äänestyksiä
1
Puheenvuoroja
28
Vahvistettu
28.12.2023
Säädös
1283/2023

Mitä ehdotetaan

Hyvinvointialueen velvollisuus järjestää lastensuojelun jälkihuoltoa päättyy nuoren täyttäessä 23 vuotta aiemman 25 vuoden sijaan, ja myös itsenäistymisvarat on maksettava viimeistään 23-vuotiaana. Lisäksi varhaiskasvatuslakia täsmennetään siten, että sijoitetun lapsen varhaiskasvatuksen järjestää lapsen sijaintikunta ja kustannuksista vastaa lapsen kotikunta, jolloin sijoittajahyvinvointialue ei vastaa varhaiskasvatuskuluista.

Mitä se tarkoittaa

Muutos koskee lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevia nuoria (arviolta noin 3 000 nuorta 23–24-vuotiaiden ikäryhmässä), jotka siirtyvät jatkossa aikuissosiaalityön ja muiden yleisten palvelujen piiriin. Hyvinvointialueiden valtionrahoitusta vähennetään 12 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 24 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen. Lait tulevat voimaan 1.1.2024, mutta jälkihuolto-oikeudelle on säädetty siirtymäaika 30.6.2024 saakka, ja ennen lain voimaantuloa tehdyt määräaikaiset tukipäätökset pysyvät voimassa päätöksen mukaisesti.

Näin eduskunta äänesti

Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Ainoa äänestys koski lain yksityiskohtaa.

Ainoa äänestys1. käsittely · 28.11.2023

Käsittelyn pohja, mietintö / Ilmari Nurminen

Jaa voitti äänin 118–57.

118
Jaa · jaa
57
Ei · ei

Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 24 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPLIIKKDKOKPSTVPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 16 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 28.12.2023.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

28 puheenvuoroa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin lastensuojelun jälkihuollon ikärajan alentamisesta 25 vuodesta 23 vuoteen. Esitys oli erittäin kiistelty ja jakoi salin tiukasti hallituksen ja opposition rintamalinjoihin. Oppositio piti leikkausta lyhytnäköisenä ja nuoria syrjäyttävänä, kun taas hallituspuolueet korostivat resurssien vaikuttavaa kohdentamista ja muiden sosiaalipalvelujen tukea.

  • Lisääkö ikärajan laskeminen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten syrjäytymisriskiä ja kustannuksia?
  • Pystyvätkö säästöpaineissa olevat aikuissosiaalityö ja muu palvelujärjestelmä korvaamaan jälkihuollon tuen?
  • Onko jälkihuollossa olennaisempaa palvelun kesto vai sen sisältö ja laatu?
  • KokoomusPuolesta

    Ryhmä katsoo, että 23 vuoden ikäraja turvaa edelleen vahvan viiden vuoden tuen täysi-ikäistymisen jälkeen, ja rajalliset resurssit on kohdennettava vaikuttavasti palvelujen laatuun eikä vain kestoon.

    ”Me ollaan tiputtamassa tuota ylärajaa 25 vuodesta 23 vuoteen, jolloin se on edelleen kaksi vuotta korkeammalla kuin ennen vuotta 2020.”
    — Ville Väyrynen
  • Ryhmä kannattaa esitystä ja muistuttaa, että ikäraja jää silti aiempaa 21 vuotta korkeammaksi eikä nuoria jätetä heitteille, sillä heitä autetaan tarvittaessa aikuissosiaalityön kautta.

    ”Nuoria ei jätetä heitteille, vaan palveluita on edelleenkin tarjolla myös 23 ikävuoden jälkeen tarpeen vaatiessa.”
    — Pia Sillanpää
  • SDPVastaan

    Ryhmä vastustaa ikärajan laskua, koska se katkaisee haavoittuvassa asemassa olevien nuorten itsenäistymisen tuen, lisää syrjäytymistä ja siirtää kalliimmat ongelmat muuhun palvelujärjestelmään.

    ”Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen 25 vuodesta 23:een on hallitukselle puhtaasti säästötoimi, mutta aika lyhytnäköinen sellainen.”
    — Eeva-Johanna Eloranta
  • VihreätVastaan

    Ryhmä pitää leikkausta kylmänä ja lyhytnäköisenä toimena, joka heikentää sijoitustaustaisten nuorten turvaverkkoja ja koulutusmahdollisuuksia ilman riittäviä kokonaisvaikutusarviointeja.

    ”Tämä on jälleen leikkausesitys kaikista hauraimmassa asemassa olevia nuoria kohtaan — niin kylmä valinta, että sitä on vaikea ymmärtää.”
    — Inka Hopsu
  • Ryhmä vastustaa leikkausta, sillä jälkihuolto on kannattava investointi ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisyyn, eikä leikkausten kohteena oleva aikuissosiaalityö kykene vastaamaan nuorten tarpeisiin.

    ”Lastensuojelun jälkihuolto on tutkitusti kannattava investointi, joka tuottaa yhteiskunnallista hyötyä ja ehkäisee ylisukupolvista syrjäytymistä.”
    — Laura Meriluoto

Kooste on tuotettu tekoälyllä 28 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 56/2023 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Asian käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 9.10.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 10.10.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 22.11.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 29.11.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 5.12.2023Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 18.12.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki lastensuojelulain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1283/2023 · 28.12.2023
  • 2Laki varhaiskasvatuslain 6 ja 60 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1284/2023 · 28.12.2023

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki lastensuojelulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lastensuojelulain (417/2007) 6 §, 16 §:n 3 momentti, 16 b ja 35 §, 75 §:n 3 momentti, 76 a §, 77 §:n 3 momentti sekä 81 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 6 § laissa 1489/2019, 16 §:n 3 momentti laissa 88/2020 sekä 16 b ja 35 §, 75 §:n 3 momentti, 76 a §, 77 §:n 3 momentti sekä 81 §:n 4 momentti laissa 610/2022, seuraavasti:

6 §Lapsi ja nuori

Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena 18–22-vuotiasta.

16 §Lastensuojelun järjestämisestä vastuussa oleva hyvinvointialue

Hyvinvointialueet voivat sopia lastensuojelun järjestämisestä toisin kuin tässä pykälässä säädetään, jos se on lapsen edun mukaista.

16 b §Sijoitushyvinvointialueen järjestämisvastuu

Hyvinvointialueen, jossa lapsi tai nuori on avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna taikka jälkihuollossa (sijoitushyvinvointialue ), on järjestettävä yhteistyössä 16 §:n 1 momentin tai 17 §:n mukaan vastuussa olevan hyvinvointialueen (sijoittajahyvinvointialue ) sekä lapsen tai nuoren sijoituspaikan sijaintikunnan ja jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren asuinkunnan kanssa lapselle tai nuorelle hänen huollon tai hoidon tarpeensa edellyttämät palvelut ja tukitoimet. Järjestetyistä palveluista ja tukitoimista aiheutuneet kustannukset sijoitushyvinvointialue on oikeutettu perimään sijoittajahyvinvointialueelta.

Sijoitushyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren tarvitsemat terveydenhuollon palvelut sekä terveydenhuollon palveluista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta säädetään terveydenhuoltolain (1326/2010) 69 §:ssä. Lapsen sijoituspaikan sijaintikunnan ja jälkihuollossa olevan lapsen asuinkunnan velvollisuudesta järjestää avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollossa olevan lapsen esi- ja perusopetus säädetään perusopetuslaissa (628/1998) ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 38 §:ssä. Avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollossa olevan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018).

35 §Toimeentulon ja asumisen turvaaminen

Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumiselle, hyvinvointialueen on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä yhteistyössä kunnan kanssa korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto.

75 §Lapsen ja nuoren oikeus jälkihuoltoon

Hyvinvointialueen velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut 1 momentissa tarkoitetun kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 23 vuotta.

76 a §Asumisen ja toimeentulon turvaaminen jälkihuollossa

Kun riittämätön toimeentulo, puutteelliset asumisolot tai asunnon puuttuminen ovat olennaisena esteenä jälkihuollon piirissä olevan lapsen tai nuoren kuntoutumiselle, hyvinvointialueen on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä yhteistyössä kunnan kanssa korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto.

77 §Itsenäistymisvarat

Hyvinvointialueella on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 23 vuotta.

81 §Yksityisesti sijoitettujen lasten hoidon valvonta

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä sijoituksen jatkumiselle ja 3 momentin mukaisten tukitoimien tarvetta on tarpeen mukaan seurattava. Hyvinvointialueen on pidettävä rekisteriä sen alueelle yksityisesti sijoitetuista lapsista.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Nuoren, jonka oikeus 75 §:ssä tarkoitettuun jälkihuoltoon on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa ja joka lain voimaantultua on 23-vuotias tai vanhempi ennen 1. päivää heinäkuuta 2024, jälkihuolto-oikeus päättyy kuitenkin vasta 30 päivänä kesäkuuta 2024. Jos hyvinvointialue on ennen tämän lain voimaantuloa antanut nuorelle päätöksen 12 luvun mukaisesta tukitoimesta, hyvinvointialueen on järjestettävä nuorelle tukitoimi päätöksen mukaisesti.

Lain 77 §:ssä tarkoitetut itsenäistymisvarat on maksettava 2 momentissa tarkoitetulle nuorelle viimeistään 30. päivänä kesäkuuta 2024 tai viimeistään, kun päätöksen mukainen tukitoimi päättyy.

2.Laki varhaiskasvatuslain 6 ja 60 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varhaiskasvatuslain (540/2018) 6 §:n 1 momentti sekä lisätään 60 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

6 §Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta asumisen ja oleskelun perusteella

Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta lapselle, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on. Lastensuojelulain (417/2007) 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetun avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollossa olevan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuus on lapsen sijoituspaikan sijaintikunnalla ja jälkihuollossa olevan lapsen osalta asuinkunnalla.

60 §Rahoitus ja avustukset

Lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetun avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollossa olevan lapsen kotikunta on velvollinen maksamaan varhaiskasvatusta järjestävälle lapsen sijoituspaikan sijaintikunnalle ja jälkihuollossa olevan lapsen asuinkunnalle lapsen varhaiskasvatuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi lastensuojelulakia ja varhaiskasvatuslakia. Esityksen mukaan lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa laskettaisiin kahdella vuodella pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Samalla muutettaisiin nuoren määritelmää ja itsenäistymisvarojen viimeistä maksupäivää. Varhaiskasvatuslakia täsmennettäisiin lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuuden osalta silloin, kun lapsen varhaiskasvatus järjestetään muualla kuin lapsen kotikunnassa. Varhaiskasvatuslaissa säädettäisiin myös kuntien välisestä kustannustenjaosta tähän liittyen. Myös lastensuojelulakia täsmennettäisiin asiaan liittyen. Lastensuojelulakiin tehtäisiin myös eräitä teknisluonteisia muutoksia, joilla korjattaisiin sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen voimaantulon myötä lastensuojelulakiin jääneet virheet. Esitys liittyy valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.