Kansalaisaloitteita koskevien viranomaistehtävien päivittäminen
Laki kansalaisaloitelain muuttamisesta
Kansalaisaloitelakia päivitetään vastaamaan uutta EU-sääntelyä ja valtion viranomaisuudistusta. Jatkossa Digi- ja väestötietovirasto tarkastaa eurooppalaisten kansalaisaloitteiden tuenilmaukset ja neuvoo kansalaisia aloitteisiin liittyvissä asioissa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 24.10.2019
- Viimeisin tapahtuma
- 9.12.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 37
- Vahvistettu
- 19.12.2019
- Säädös
- 1276/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Lakiin tehdään EU:n uuden kansalaisaloiteasetuksen edellyttämät tarkistukset ja aiemmat viittaukset Väestörekisterikeskukseen korvataan perustettavalla Digi- ja väestötietovirastolla.
Mitä se tarkoittaa
Digi- ja väestötietovirasto hoitaa 1.1.2020 alkaen kansalaisaloitteiden tarkastustehtävät ja toimii kansallisena yhteyspisteenä eurooppalaisille kansalaisaloitteille. Liikenne- ja viestintävirasto hoitaa yksittäisten keruujärjestelmien teknistä hyväksyntää määräaikaisesti 30.6.2023 saakka. Muutokset ovat pääosin teknisiä eivätkä muuta kansalaisten aloiteoikeutta tai sen ikärajoja.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
37 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin kansalaisaloitelain teknisiä päivityksiä EU-sääntelyn ja viranomaisuudistuksen mukaisiksi. Kaikki eduskuntaryhmät tukivat lakiesitystä yksimielisesti, mutta salissa käytiin laajempi periaatekeskustelu kansalaisaloitejärjestelmän toimivuudesta. Puheenvuoroissa pohdittiin muun muassa aloitteiden vaatimia kannatusmääriä, allekirjoitusikärajan mahdollista laskemista sekä edustuksellisen ja suoran demokratian suhdetta.
- Pitäisikö kansalaisaloitteiden allekirjoittamisen ikäraja laskea 16 vuoteen?
- Pitäisikö aloitteiden vaatimaa 50 000 allekirjoituksen määrää muuttaa tai luoda kevyempiä vaikuttamismuotoja?
- SDPPuolesta
Ryhmä piti esitystä tarpeellisena ja korosti kansalaisaloitteen merkitystä edustuksellista demokratiaa täydentävänä suoran demokratian välineenä.
”Tämä kansalaisaloite on tärkeä, edustuksellista demokratiaa täydentävä instituutio. Se on suoran demokratian yksi tapa, ja se on yhä selkeästi kehittymässä.”
— Kimmo Kiljunen - KeskustaPuolesta
Ryhmä tuki esitystä ja piti nykyistä 50 000 allekirjoittajan vähimmäisvaatimusta toimivana ja sopivana.
”Tämä 50 000 on varmaan ihan kohdallaan.”
— Esko Kiviranta - VihreätPuolesta
Ryhmä kannatti teknistä lakimuutosta ja piti kansalaisaloitejärjestelmää erinomaisena tavana laajentaa ihmisten poliittista osallistumista.
”Nyt käsiteltävä hallituksen esitys muuttaa pitkälti vain teknisiltä osin kansalaisaloitelainsäädäntöä EU:n uutta kansalaisaloiteasetusta vastaavaksi.”
— Inka Hopsu - KokoomusPuolesta
Ryhmä piti lakiesitystä asiallisena ja keskittyi pohtimaan tapoja kehittää kansalaisaloiteinstituutiota ja sen käsittelyä eduskunnassa.
”Tämä nyt tehtävä esitys on hyvin tekninen, mutta mielestäni tätä keskustelua olisi hyvä käydä.”
— Heikki Autto - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä ja puolusti vahvasti matalaa kynnystä kansalaisvaikuttamiselle sekä ehdotti aloitteiden ikärajan laskemista 16 vuoteen.
”Hallituksen esityksessä muutokset ovat lähinnä teknisluonteisia, ja niiden pyrkimyksenä on saada oma lainsäädäntömme vastaamaan paremmin EU-lainsäädäntöä.”
— Sebastian Tynkkynen - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti esitystä ja kansalaisaloitejärjestelmää hyvänä, mutta muistutti samalla edustuksellisen demokratian ja kansanedustajien lakialoitteiden tärkeydestä.
”Tätä 50 000:n rajaa pidän henkilökohtaisesti mieluummin liian matalana kuin korkeana — en olisi sitä ainakaan madaltamassa.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 37 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 57/2019 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 24.10.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 5.11.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 22.11.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · perustuslakivaliokunta
- 27.11.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 3.12.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 5.12.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kansalaisaloitelain muuttamisestaHyväksytty · 1276/2019 · 19.12.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kansalaisaloitelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansalaisaloitelain (12/2012) 1, 3, 7, 9—12 ja 15 §, sellaisina kuin niistä ovat 3, 7, 9—12 ja 15 § laissa 436/2019, seuraavasti:
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tässä laissa säädetään menettelystä, jota noudatetaan perustuslaissa säädetyn kansalaisaloitteen tekemisessä.
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemisestä säädetään eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/788. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemiseen sovelletaan lisäksi 10 ja 15 §:ää.
3 §Kansalaisaloitteen vastuuhenkilö
Kansalaisaloitteen voi panna vireille vähintään viisi äänioikeutettua Suomen kansalaista.
Aloitteen vireillepanijoita kutsutaan aloitteen vastuuhenkilöiksi.
Aloitteen vastuuhenkilöiden yhteystiedot on ilmoitettava asioinnin yhteydessä Digi- ja väestötietovirastolle, oikeusministeriölle ja eduskunnalle aloitetta koskevaa yhteydenpitoa varten.
7 §Sähköisen menettelyn tekniset vaatimukset
Kerättäessä kannatusilmoituksia sähköisesti tietoverkossa on käytettävä Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymää tietojärjestelmää. Hyväksynnän edellytyksenä on, että:
1) kannatusilmoitusten keräyksessä käytetään vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa (617/2009) tarkoitettua vahvaa sähköistä tunnistamista;
2) järjestelmän sisältämien tietojen luvaton muuttaminen ja muu luvaton tai asiaton käsittely estetään käyttöoikeushallinnan, käytön valvonnan sekä tietoverkkojen, tietojärjestelmien ja tietopalvelujen asianmukaisilla ja riittävillä turvallisuusjärjestelyillä ja muilla toimenpiteillä;
3) järjestelmä on 2 momentissa tarkoitettujen Digi- ja väestötietoviraston antamien määräysten mukainen.
Digi- ja väestötietovirasto antaa määräykset tietojärjestelmässä kerättyjen tietojen vakiomuodosta, jossa ne ovat sähköisesti yhdistettävissä väestötietojärjestelmän tietoihin 9 §:ssä säädettyä tarkastusta varten.
Tietojärjestelmän hyväksynnästä ei peritä maksua.
Tieto Liikenne- ja viestintäviraston hyväksynnästä on oltava kansalaisaloitteen allekirjoittajien nähtävissä verkkosivustolla, jossa kannatusilmoitukset kerätään.
9 §Kannatusilmoitusten tarkastaminen
Vastuuhenkilö toimittaa kannatusilmoitukset vuoden kuluessa kannatusilmoitusten keräämisen päättymisestä Digi- ja väestötietovirastolle, joka tarkastaa niiden oikeellisuuden ja kelpoisuuden.
Oikeusministeriö toimittaa ylläpitämässään verkkopalvelussa kerätyt kannatusilmoitukset vastuuhenkilön pyynnöstä Digi- ja väestötietoviraston tarkastettaviksi.
Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa, onko hyväksyttyjä kannatusilmoituksia perustuslaissa säädetty vähimmäismäärä.
Kannatusilmoitusten tarkastamisesta ja sen vahvistamisesta, että niitä on säädetty vähimmäismäärä, ei peritä maksua.
10 §Eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen liittyvät viranomaistehtävät
Eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/788 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen Suomessa on Liikenne- ja viestintävirasto.
Edellä 1 momentissa mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen Suomessa on Digi- ja väestötietovirasto. Digi- ja väestötietovirasto toimii toimialallaan mainitun asetuksen 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuna yhteyspisteenä.
11 §Kansalaisaloitteen toimittaminen eduskunnalle
Vastuuhenkilö toimittaa kansalaisaloitteen ja 9 §:n nojalla annetun Digi- ja väestötietoviraston päätöksen eduskunnalle, jos perustuslaissa ja tässä laissa säädetyt aloiteoikeuden edellytykset täyttyvät.
Aloite raukeaa, jollei sitä ole toimitettu eduskunnalle viimeistään vuoden kuluttua 9 §:n nojalla annetusta Digi- ja väestötietoviraston päätöksestä.
12 §Henkilötiedot
Kannatusilmoituksissa kerättyjä henkilötietoja voidaan käyttää vain tässä laissa säädetyllä tavalla. Vastuuhenkilöt saavat luovuttaa tietoja vain Digi- ja väestötietovirastolle. Viranomaisen hallussa olevat tiedot ovat julkisia, kun perustuslaissa säädetty kannatusilmoitusten vähimmäismäärä on täyttynyt.
Aloitteen vastuuhenkilöiden ja oikeusministeriön on huolehdittava hallussaan olevien kannatusilmoitusten hävittämisestä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 9 §:n nojalla annetusta Digi- ja väestötietoviraston päätöksestä. Jos kannatusilmoituksia ei toimiteta Digi- ja väestötietoviraston tarkastettaviksi, ne on hävitettävä viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun kannatusilmoitusten keräys on lopetettu.
Digi- ja väestötietoviraston on hävitettävä hallussaan olevat kannatusilmoitukset viiden vuoden kuluttua 9 §:n nojalla tekemästään päätöksestä.
15 §Muutoksenhaku
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimelta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Liikenne- ja viestintävirasto hoitaa 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua tehtävää 30 päivään kesäkuuta 2023 ja käsittelee loppuun mainittuna päivänä vireillä olevat asiat.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.