Toimeentulotuen asumismenojen korvaamisen tiukentaminen
Laki toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta
Toimeentulotuen saajien asumismenoja korvataan jatkossa vain kuntakohtaisen enimmäisnormin mukaisesti kolmen kuukauden määräajan jälkeen. Jos hakija ei muuta edullisempaan asuntoon eikä hänellä ole laissa säädettyä erityistä syytä jäädä nykyiseen kotiinsa, hänen on maksettava normin ylittävä vuokraosuus itse.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 9.10.2023
- Viimeisin tapahtuma
- 14.12.2023
- Äänestyksiä
- 6
- Puheenvuoroja
- 125
- Vahvistettu
- 21.12.2023
- Säädös
- 1242/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Toimeentulotuessa hyväksyttävistä tarpeellisen suuruisista asumismenoista säädetään jatkossa valtioneuvoston asetuksella. Kuntakohtaisen vuokranormin ylittävät asumismenot korvataan täysimääräisesti vain kolmen kuukauden määräajan, ellei hakijalla ole laissa säädettyä erityistä perustetta (kuten lapsen etu, vammaisuus, yli 80 vuoden ikä, heikko terveydentila tai sosiaalihuollon asumispalvelu) tai perusteltua syytä määräajan pidentämiselle.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1.4.2024 ja se vaikuttaa toimeentulotuen saajiin, joiden asumismenot ylittävät kunnan asumisnormin (arviolta noin 57 000 kotitaloutta). Jos edullisempaa asuntoa ei etsinnästä huolimatta oteta vastaan eikä poikkeusperustetta ole, toimeentulotuki pienenee ja hakija joutuu kattamaan vuokraylityksen perusosastaan. Toimenpiteen arvioidaan vähentävän toimeentulotukimenoja 9–12 miljoonaa euroa vuonna 2024 sekä 21,5–24,5 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2025 alkaen, ja sen arvioidaan vahvistavan työllisyyttä noin 1 200 hengellä.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 11.12.2023Eduskunta hyväksyi lain äänin 118–58.
Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 23 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 16 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 21.12.2023.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
125 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin toimeentulotuen asumismenojen korvaamisen tiukentamisesta ja tuensaajien velvoittamisesta etsimään edullisempaa asuntoa määräajan puitteissa. Hallituspuolueet korostivat sääntöjen selkeyttämistä, kansalaisten yhdenvertaista kohtelua ja työnteon kannusteiden parantamista. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi pitäen sitä kohtuuttomana leikkauksena viimesijaiseen toimeentuloturvaan ja varoittaen pakkomuutoista sekä asunnottomuuden kasvusta.
- Johtaako asumismenojen katto kohtuuttomiin pakkomuuttoihin ja asunnottomuuden lisääntymiseen?
- Löytyykö asuntomarkkinoilta riittävästi toimeentulotuen enimmäisnormit alittavia edullisia asuntoja?
- Säilyykö tuen myöntämisessä riittävästi yksilöllistä tarveharkintaa vaikeissa elämäntilanteissa?
- Onko sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutuksia pienituloisiin kotitalouksiin arvioitu riittävän kattavasti?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus kannatti esitystä, koska asumismenojen rajojen tuominen lakiin kohtelee tuensaajia yhdenvertaisesti koko maassa ja selkeyttää sääntelyä. Ryhmä korosti, ettei viimesijaisen tuen pidä kattaa rajattoman kalliita asumismenoja ja että erityistilanteet on huomioitu laissa.
”Kyllähän meillä on tarpeen saada tämä lain tasolle, jotta suomalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat.”
— Mia Laiho - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset tuki lakimuutosta katsoen sen purkavan kannustinloukkuja ja kannustavan työntekoon. Ryhmän mukaan esitys asettaa tuensaajat yhdenvertaiseen asemaan, eivätkä poikkeuspykälät jätä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia vaille turvaa.
”Meidän täytyy selkeyttää näitä kriteereitä tässä, jotta ne olisivat tasapuoliset niille, jotka niitä tarvitsevat.”
— Pia Sillanpää - SDPVastaan
SDP vastusti esitystä ja vaati sen hylkäämistä, koska se heikentää kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien toimeentuloa ja johtaa puutteellisten vaikutusarvioiden vuoksi ennakoimattomiin ongelmiin. Ryhmä katsoi myös, ettei normin mukaisia edullisia asuntoja ole todellisuudessa riittävästi tarjolla.
”Emme tosiaan kannata tätä hallituksen esitystä koskien toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kiristämistä.”
— Ilmari Nurminen - KeskustaVastaan
Keskusta vastusti esitystä arvostellen yksilöllisen harkinnan heikentämistä ja varoittaen muutoksen johtavan pienituloisten pakkomuuttoihin pois kotikunnistaan. Ryhmä piti kohtuuttomana leikkausten kasaantumista samoille vähävaraisille perheille.
”tämä lakihan tulee mahdollistamaan pakkomuutot yhteiskunnan kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osalta.”
— Katri Kulmuni - VihreätVastaan
Vihreät vastusti lakia, koska se vaikeuttaa jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien arkea ja lisää toimeentulo-ongelmia. Ryhmä huomautti, että erityisesti suurissa kaupungeissa edullisempien vuokra-asuntojen löytäminen on usein mahdotonta.
”Tämä esitys tarkoittaa käytännössä leikkauksia toimeentulotukeen, juuri haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteen vaikeuttamista sekä köyhyyden ja toimeentulo-ongelmien lisääntymistä.”
— Bella Forsgrén - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vaati esityksen hylkäämistä todeten sen olevan suora toimeentulotuen leikkaus, joka lisää asunnottomuutta, velkaantumista ja häätöjä. Ryhmän mielestä viimesijaisen turvan ehtojen kiristäminen on epäinhimillistä tilanteessa, jossa kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa.
”Tällä lakimuutoksella hallitus käytännössä pakottaa köyhiä ihmisiä pakkomuuttoihin ja lisää todennäköisesti myös asunnottomuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.”
— Li Andersson
Kooste on tuotettu tekoälyllä 125 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 9.10.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 10.10.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 29.11.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 8.12.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 12.12.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1242/2023 · 21.12.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 7 a §, sellaisena kuin se on laissa 1023/2022, seuraavasti:
7 a §Asumismenot
Muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon seuraavat asumismenot:
1) vuokra-asunnon vuokra ja omistusasunnon hoitovastike, ylimääräinen vastike, tontin vuokravastike ja pääoma- tai rahoitusvastikkeen se osuus, jolla katetaan yhtiölainaosuuden korkomenoja, sekä omistusasunnon tai asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaiset korot, sekä kaikkien asumismuotojen osalta saunamaksu;
2) muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot;
3) lämmityskustannukset;
4) taloussähköstä aiheutuvat menot;
5) kotivakuutusmaksu;
6) erikseen maksettavat vesimaksut;
7) välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot muuton kohdistuessa asuntoon, jonka menot ovat 2 ja 3 momentin mukaiset.
Hakijan 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettujen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä säädetään valtioneuvoston asetuksella perustuen vuosittain tarkistettaviin Kansaneläkelaitoksen perustoimeentulotuen saajien keskimääräisten Kansaneläkelaitokselle ilmoitettujen asumismenojen kehitykseen.
Jos hakijalla on erityinen peruste asumiseen asunnossa, jonka asumismenoihin hän hakee toimeentulotukea, asumismenot voidaan ottaa huomioon täysimääräisesti kyseisen perusteen voimassaolon ajan. Tällaisia erityisiä perusteita ovat:
1) hakijan kanssa samassa taloudessa asuvan lapsen etu;
2) hakijan tai hänen perheenjäsenensä erityisestä hoidosta tai vammaisuudesta aiheutuva lisätilan tarve, taikka vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) mukaan tehdyt muutokset nykyisessä asunnossa;
3) kunnan toimielimen tai hyvinvointialueen vahvistaman sopimuksen mukaisen tai tuomioistuimen päätöksen mukaisesta lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuva asuintilan tarve sekä lastensuojelulain (417/2007) perusteella kodin ulkopuolelle sijoitetun tai huostaanotetun lapsen tapaamisten toteuttamisesta aiheutuva asuintilan tarve;
4) hakijan tai hänen perheenjäsenensä heikko terveydentila, muutoin alentunut toimintakyky tai yli 80 vuoden ikä;
5) hakijan asuminen hyvinvointialueen järjestämässä asumispalveluun liittyvässä asunnossa; tai
6) muu 1 – 5 kohtaan verrattava perusteltu syy.
Jos toimeentulotuen hakijan asumiseen liittyvät menot ylittävät 2 momentin perusteella tarpeellisen suuruiseksi hakijan asuinkunnassa määritellyt menot, eikä kyse ole 3 momentin mukaisista tilanteista, hakijaa on ohjattava hankkimaan edullisempi asunto. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen tulee tarvittaessa ohjata hakijaa olemaan yhteydessä kuntaan asuntoasian selvittämistä varten. Hakijalle on annettava kolmen kuukauden määräaika edullisemman asunnon hankkimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee ottaa tuensaajan asumismenot huomioon täysimääräisinä tämän määräajan. Määräaikaa voidaan pidentää perustellusta syystä. Määräajan jälkeen hakijan asumismenoina hyväksytään 2 momentin perusteella tarpeellisen suuruiseksi hakijan asuinkunnassa määritellyt menot. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske sellaista toimeentulotuen hakijaa, jolle jo aiemmin on annettu samaa asumistarvetta koskien ohjaus ja määräaika hakeutua edullisempaan asuntoon.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Toimeentulotukea koskevaan hakemukseen, joka koskee aikaa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.