HE 62/2016 vpHyväksytty muutettunaVireille 14.4.2016

Merialuesuunnittelun käyttöönotto Suomen merialueilla

Lait maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Suomeen luodaan merialuesuunnittelujärjestelmä, jolla sovitetaan yhteen meren eri käyttömuotoja ja ympäristönsuojelua aluevesillä ja talousvyöhykkeellä. Suunnitelmien laatimisesta vastaavat rannikon maakuntien liitot yhdessä.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
14.4.2016
Viimeisin tapahtuma
25.5.2016
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
5
Vahvistettu
17.6.2016
Säädös
482/2016

Mitä ehdotetaan

Maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä Suomen talousvyöhykkeestä annettuun lakiin lisätään säännökset uudesta merialuesuunnittelusta, jolla toimeenpannaan EU:n merialuesuunnitteludirektiivi. Merialuesuunnitelmat ovat yleispiirteisiä ja vailla suoria oikeusvaikutuksia olevia strategisia kokonaissuunnitelmia, joissa tarkastellaan muun muassa energia-aloja, meriliikennettä, kalastusta, matkailua ja luonnonympäristön suojelua.

Mitä se tarkoittaa

Muutos tuo rannikon kahdeksalle maakuntaliitolle uuden lakisääteisen tehtävän laatia merialuesuunnitelmat 31.3.2021 mennessä ja tarkistaa ne vähintään kymmenen vuoden välein. Ympäristöministeriö vastaa suunnittelun yleisestä ohjauksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Suunnittelu parantaa merielinkeinojen toimintaedellytyksiä, helpottaa eri intressien yhteensovittamista sekä tarjoaa yleisölle ja sidosryhmille mahdollisuuden osallistua merialueiden käytön suunnitteluun. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2016.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

5 puheenvuoroa · 4 puhujaa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta käsitteli merialuesuunnittelujärjestelmän luomista, jolla sovitetaan yhteen merialueiden eri käyttömuotoja ja ympäristönsuojelua. Lakiesitystä pidettiin yleisesti tarpeellisena ja kannatettavana askeleena kohti merialueiden kestävämpää käyttöä. Erimielisyyttä herätti lähinnä se, tulisiko suunnitteluvastuun olla maakuntien liitoilla vai valtiolla ja huomioidaanko ympäristövaikutukset riittävästi.

  • Pitäisikö merialuesuunnittelun vastuu antaa maakuntien liittojen sijasta valtiolle?
  • Huomioidaanko lakiesityksessä Itämeren herkkä tila ja vaikutusten arviointi riittävän vahvasti?
  • Ryhmä piti esitystä erittäin kannatettavana, sillä se mahdollistaa merialueiden resurssitehokkaan ja pitkäjänteisen suunnittelun myös talousvyöhykkeellä.

    Tämä on kaiken kaikkiaan erittäin kannatettava ja hyvä lakiesitys.
    Reijo Hongisto
  • VihreätPuolesta

    Ryhmä kannatti merialuesuunnittelun laajentamista talousvyöhykkeelle erilaisten käyttöpaineiden ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseksi.

    Ja aivan kuten maankäytön suunnittelussa, näitä erilaisia tarpeita ja tavoitteita koetetaan sitten sovittaa yhteen.
    Satu Hassi
  • VasemmistoliittoPuolesta varauksin

    Ryhmä piti EU-direktiivin tavoitteita hyvinä, mutta katsoi esityksen huomioivan Itämeren herkkyyden puutteellisesti ja piti valtiotasoista suunnittelua maakuntatasoa parempana ratkaisuna.

    Siksi merialuesuunnittelun vastuun olisi parempi olla valtion tasolla.
    Katja Hänninen
  • Ryhmä tuki uudistusta, koska se parantaa merialueiden tilaa ja tuo kaivattua alueellista koordinointia eri toimintojen yhteensovittamiseen.

    Tämä esitys tulee pitkällä jänteellä parantamaan meidän merialueidemme kuntoa, yleistä käytettävyyttä ja vesien puhtautta ja tulee olemaan hyvin merkittävä ja tärkeä muutos.
    Antero Laukkanen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 5 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 62/2016 vp sisältyvien 1.-2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 14.4.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
  2. 20.4.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 13.5.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
  4. 19.5.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 24.5.2016Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 25.5.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 482/2016 · 17.6.2016
  • 2Laki Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisestaHyväksytty · 483/2016 · 17.6.2016

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 19 § sekä lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 955/2012 ja 28/2016, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi sekä lakiin uusi 8 a luku seuraavasti:

17 §Asianomaisen ministeriön tehtävät

Ympäristöministeriö vastaa 8 a luvussa tarkoitetun merialuesuunnittelun yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta sekä yhteistyöstä naapurivaltioiden kanssa.

19 §Maakunnan liiton tehtävät

Maakunnan liiton tehtävänä on maakunnan suunnittelu sekä merialuesuunnittelu.

8 a luku – Merialuesuunnittelu

67 a §Merialuesuunnittelun tarkoitus ja sisältö

Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua sekä merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Merialuesuunnittelussa on tarkasteltava eri käyttömuotojen tarpeita ja pyrittävä sovittamaan ne yhteen. Tarkasteltavia käyttömuotoja ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Merialuesuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota maanpuolustuksen tarpeisiin.

67 b §Merialuesuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen

Merialuesuunnitelma laaditaan aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Merialuesuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä vastaavat ne maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Maakuntien liittojen tulee valmistella merialuesuunnitelma yhteistyössä. Merialuesuunnitelmat on sovitettava yhteen.

Tarkemmat säännökset merialuesuunnitelman esitystavasta sekä merialuesuunnitelmien lukumääristä, suunnittelualueista ja määräajoista annetaan valtioneuvoston asetuksella.

67 c §Osallistuminen ja lausunnot

Maakuntien liittojen on järjestettävä merialuesuunnitelman valmistelu siten, että viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Maakuntien liittojen on pyydettävä lausunto niiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelma olennaisesti liittyy. Ulkoasiainministeriöltä on pyydettävä lausunto talousvyöhykkeen osalta.

Muille kuin 1 momentissa tarkoitetuille tahoille on varattava mahdollisuus tutustua valmisteluaineistoon sekä esittää siitä mielipiteensä julkaisemalla asiaa koskeva ilmoitus internetissä. Mielipiteiden esittämiselle on varattava vähintään 30 päivää.

67 d §Merialuesuunnitelmasta tiedottaminen

Maakuntien liittojen on tiedotettava hyväksytystä merialuesuunnitelmasta ja sen perusteluista internetissä. Tieto hyväksytystä merialuesuunnitelmasta on lähetettävä valmisteluun osallistuneille viranomaisille ja yhteisöille. Merialuesuunnitelman on oltava kaikkien saatavilla internetissä.

Maakuntien liittojen tulee toimittaa hyväksytty merialuesuunnitelma ja siihen tehdyt muutokset viipymättä tiedoksi ympäristöministeriöön.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.Laki Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) 3 §:n otsikko ja 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 544/2014, seuraavasti:

3 §Ympäristönsuojeluun, vesirakentamiseen ja merialuesuunnitteluun sovellettava lainsäädäntö

Talousvyöhykkeellä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (468/1994), ympäristönsuojelulakia (527/2014), vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia (1299/2004), vesilakia (587/2011) sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) merialuesuunnittelua koskevaa 8 a lukua ja niiden nojalla annettuja säännöksiä.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maankäyttö- ja rakennuslakia sekä Suomen talousvyöhykkeestä annettua lakia. Esityksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättäisiin merialuesuunnittelua koskevat säännökset, jotka tulisivat samalla sovellettaviksi Suomen talousvyöhykkeellä. Esityksellä pantaisiin täytäntöön merten aluesuunnittelun puitteista annettu Euroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi. Merialuesuunnittelu olisi uusi, alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä erillinen suunnittelumuoto, joka koskisi aluevesiä ja talousvyöhykettä. Esityksen mukaan merialuesuunnitelmien laatimisesta vastaisivat ne maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Ympäristöministeriön tehtävänä olisi merialuesuunnittelun yleinen kehittäminen ja ohjaus sekä yhteistyö naapurimaiden kanssa. Merialuesuunnitelmien tarkoituksena olisi edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua sekä merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sovittamalla yhteen eri käyttömuotojen tarpeita. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2016.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.