Rikoslain päivittäminen maakuntauudistusta varten
Laki rikoslain muuttamisesta
Rikoslakia päivitetään vastaamaan maakunta- ja sote-uudistusta. Maakuntien vaalit, virkamiehet, luottamushenkilöt ja jakamat avustukset tuodaan rikoslain säännösten piiriin.
- Tila
- Rauennut
- Vireille
- 17.5.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 18.4.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 21
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Rikoslakiin lisätään maakuntatasoa koskevat maininnat: vaalirikossäännökset ulotetaan maakuntavaaleihin ja kansanäänestyksiin, virkarikosvastuu maakunnan virkamiehiin ja luottamushenkilöihin sekä avustusrikossäännökset maakunnan tukiin. Lisäksi lapsen omavaltaista huostaanottoa koskevassa syyteharkinnassa kuultavaksi viranomaiseksi vaihdetaan kunnan sosiaalilautakunnan sijasta maakunnan liikelaitos.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset saattavat maakuntien luottamushenkilöt, virkamiehet ja toiminnot saman rikosoikeudellisen vastuun ja suojan piiriin kuin valtion ja kuntien toimijat. Esitys vaikuttaa maakuntavaaleihin, maakuntien henkilöstöön ja päättäjiin sekä sosiaalihuollon viranomaisprosesseihin maakuntauudistuksen tullessa voimaan.
Näin eduskunta äänesti
Esityksestä ei pidetty äänestyksiä täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
21 puheenvuoroa · 8 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa puitiin rikoslain teknistä päivittämistä vastaamaan sote- ja maakuntauudistusta. Oppositio vastusti esitystä ja kytki sen osaksi laajempaa sote-pakettia, jonka taloudellisia perusteita ja kovaa kiirettä arvosteltiin laajasti. Hallituspuolueiden edustajat eivät käyttäneet istunnossa puheenvuoroja.
- Ovatko uudistuksen taloudelliset perusteet ja säästöarviot uskottavia?
- Eteneekö uudistus eduskunnassa liian kiireellisellä aikataululla?
- Vaarantaako uudistus kansalaisten oikeusturvan ja palvelutason?
- PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset arvostelivat hallitusta asiantuntijoiden huolien sivuuttamisesta ja uudistuksen ajamisesta läpi kovalla kiireellä. Ryhmä peräänkuulutti aikalisää ja uudistuksen toteuttamista hallitusti ja asteittain.
”Kaikkein pahinta on se kiire, jolla tätä uudistusta viedään nyt raa’an voiman turvin eteenpäin.”
— Sami Savio - SDPVastaan
SDP katsoi rikoslakiesityksen olevan tarpeeton, koska koko sote- ja maakuntauudistukselta on pudonnut taloudellinen pohja pois. Ryhmä arvosteli valmistelun ja maakuntavaalien kohtuutonta kiirettä sekä oikeusturvan heikkenemistä.
”On täysin mahdotonta käsittää sitä vastuutonta kiirettä, joka näin valtavan uudistuksen tekemiseen on liitetty.”
— Timo Harakka - RKPVastaan
RKP katsoi, ettei uudistusta tulisi viedä läpi ennen kuin sen taloudelliset vaikutukset ja hyödyt on todennettu. Ryhmä huomautti myös asiantuntijoiden todenneen, ettei maakuntavaaleja voi järjestää kaavaillussa aikataulussa.
”Professori Lavapuro totesi, että vaaleja ei voi pitää tässä aikataulussa. Oikeuskansleri totesi, että niitä ei voi pitää tässä aikataulussa.”
— Anders Adlercreutz
Kooste on tuotettu tekoälyllä 21 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 17.5.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 22.5.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki rikoslain muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 14 luvun 7 §, 25 luvun 9 §:n 2 momentti, 29 luvun 9 §:n 2 ja 4 momentti ja 40 luvun 11 §:n 1 ja 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 14 luvun 7 § laissa 1010/1995, 25 luvun 9 §:n 2 momentti laissa 441/2011, 29 luvun 9 §:n 2 ja 4 momentti laissa 814/1998 ja 40 luvun 11 §:n 1 ja 2 kohta laissa 604/2002, seuraavasti:
14 luku – Rikoksista poliittisia oikeuksia vastaan
7 §Määritelmäsäännös
Yleisillä vaaleilla tarkoitetaan tässä luvussa eduskuntavaaleja, presidentinvaalia, maakuntavaaleja, kuntavaaleja ja europarlamenttivaaleja sekä yleisiä kirkollisia vaaleja.
Yleisellä äänestyksellä tarkoitetaan tässä luvussa valtiollista kansanäänestystä sekä maakunnan ja kunnan kansanäänestystä.
25 luku – Vapauteen kohdistuvista rikoksista
9 §Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä lapsen omavaltaisesta huostaanotosta, jos se olisi vastoin lapsen etua. Ennen syytteen nostamista on kuultava sen maakunnan liikelaitosta, jossa lapsella on asuinpaikka tai jossa lapsi oleskelee tai jolla muuten ilmeisesti on parhaat tiedot lapsesta. Ahvenanmaan osalta kuullaan Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaan toimivaltaista sosiaalihuollon viranomaista.
29 luku – Rikoksista julkista taloutta vastaan
9 §Määritelmät ja vastuun kohdentaminen
Avustuksella tarkoitetaan tässä luvussa taloudellista tukea, joka myönnetään muuhun kuin henkilökohtaiseen kulutukseen:
1) lakisääteisesti tai harkinnanvaraisesti valtion, maakunnan, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka, sen mukaan kuin siitä lailla erikseen säädetään, muun yhteisön tai säätiön varoista; tai
2) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta tai Euroopan unionin hoidossa olevista tai sen puolesta hoidetuista talousarvioista.
Avustuksella tarkoitetaan myös valtionosuutta kunnalle tai kuntayhtymälle sekä valtionavustusta maakunnalle, kunnalle tai kuntayhtymälle.
40 luku – Virkarikoksista
11 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) virkamiehellä henkilöä, joka on virka- tai siihen rinnastettavassa palvelussuhteessa valtioon, maakuntaan tai kuntaan taikka kuntayhtymään tai muuhun kuntien julkisoikeudelliseen yhteistoimintaelimeen, eduskuntaan, valtion liikelaitokseen taikka evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkoon tai jomman kumman kirkon seurakuntaan tai seurakuntien yhteistoimintaelimeen, Suomen Pankkiin, Kansaneläkelaitokseen, Työterveyslaitokseen, Kevaan, Kuntien takauskeskukseen tai Kunnalliseen työmarkkinalaitokseen;
2) julkista luottamustehtävää hoitavalla henkilöllä maakuntavaltuutettua, kunnanvaltuutettua ja muuta yleisillä vaaleilla valittua 1 kohdassa tarkoitetun julkisyhteisön edustajiston jäsentä kuin kansanedustajaa edustajantoimessaan sekä 1 kohdassa tarkoitetun julkisyhteisön tai laitoksen toimielimen, kuten valtioneuvoston, maakuntahallituksen, kunnanhallituksen, lautakunnan, johtokunnan, komitean, toimikunnan ja neuvottelukunnan, jäsentä sekä muuta 1 kohdassa tarkoitetun julkisyhteisön tai laitoksen luottamushenkilöä;
§
Tämän lain 14 luvun 7 § tulee voimaan päivänä kuuta 20 , 29 luvun 9 §:n 2 ja 4 momentti ja 40 luvun 11 §:n 1 ja 2 kohta tulevat voimaan päivänä kuuta 20 ja 25 luvun 9 §:n 2 momentti tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.