Työntekijän oleskeluluvan vähimmäispalkkaraja
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta
Suomeen työntekijän oleskeluluvalla tuleville työntekijöille asetetaan uusi 1 600 euron kuukausittainen vähimmäispalkkaraja. Oleskelulupaa ei jatkossa voi saada työhön, josta maksettava kuukausipalkka jää tämän rajan alle.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 6.6.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 20.11.2024
- Äänestyksiä
- 6
- Puheenvuoroja
- 59
- Vahvistettu
- 5.12.2024
- Säädös
- 695/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Ulkomaalaislakiin lisätään valtuus säätää työntekijän oleskeluluvan sitovasta vähimmäispalkkarajasta valtioneuvoston asetuksella, jolla rajana vahvistetaan 1 600 euroa kuukaudessa. Samalla täsmennetään osa-aikatyön toimeentuloedellytystä siten, että palkan on aina katettava vähintään kokoaikatyön työssäoloehdon mukainen vähimmäistaso (1 399 €/kk vuonna 2024).
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä ja heitä työllistäviä yrityksiä erityisesti maa- ja puutarhataloudessa, palvelualoilla sekä siivouksessa, joissa tehdään paljon osa-aikaista työtä. Työnantajien on tarjottava oleskeluluvan saamiseksi riittävästi työtunteja tai korkeampaa palkkaa vähintään 1 600 euron rajan täyttämiseksi. Laki tulee pääosin voimaan 1.11.2024, ja jatkolupiin uutta palkkarajaa sovelletaan 1.2.2025 alkaen.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 12.11.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 91–68.
Hallitus jaa, oppositio ei. 40 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 5.12.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
59 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin työntekijän oleskeluluvalle asetettavasta 1 600 euron vähimmäispalkkarajasta, jolla pyritään takaamaan työllä toimeentuleminen ja vähentämään sosiaaliturvan tarvetta. Esitys jakoi eduskunnan mielipiteitä: hallituspuolueet pitivät rajaa tarpeellisena julkisen talouden ja reilujen työehtojen kannalta, kun taas osa oppositiosta katsoi sen haittaavan yritysten työvoimansaantia ja johtavan joustamattomuudessaan kohtuuttomiin tilanteisiin.
- Vaarantaako kiinteä 1 600 euron palkkaraja työvoiman saatavuuden matalapalkka- ja työvoimapula-aloilla?
- Pitäisikö palkkarajassa olla joustonvaraa alueellisten erojen tai inhimillisten tilanteiden perusteella?
- Tulisiko palkkarajan säännöllisestä päivittämisestä ja indeksisidonnaisuudesta säätää suoraan laissa?
- Estääkö palkkaraja tehokkaasti työperäistä hyväksikäyttöä vai tarvitaanko sen sijaan esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointia?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus kannattaa palkkarajaa, koska Suomeen tulevien työntekijöiden on tultava toimeen omalla palkallaan ilman yhteiskunnan tukia, ja esitetty raja sovittaa yhteen toimeentulon sekä työvoiman saatavuuden.
”Osana vastuullista työvoiman maahanmuuttoa tulee varmistaa, että Suomeen töihin tulevat saavat työstä palkkaa, jolla tulee Suomessa toimeen.”
— Arto Satonen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset pitävät esitystä tärkeänä suomalaisen veronmaksajan ja työmarkkinoiden suojelemiseksi, jotta maahanmuutto ei muodostuisi julkista taloutta rasittavaksi halpatyövoiman maahantuonniksi.
”Maahanmuuttaja, joka ei omalla palkallaan tule toimeen, ei suinkaan vahvista julkista talouttamme, vaan päinvastoin rasittaa sosiaalijärjestelmäämme yhä entisestään.”
— Jari Ronkainen - RKPPuolesta
RKP tukee esitystä osana kokonaisuutta ja korostaa, että Suomi tarvitsee edelleen vahvasti kansainvälistä työvoimaa tulevien investointien ja palveluiden turvaamiseksi.
”Jotta suomalaisilla olisi myös jatkossa maailman parhaat julkiset palvelut, me ehdottomasti tarvitaan investointeja, me tarvitaan työvoimaa, me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.”
— Joakim Strand - SDPPuolesta varauksin
SDP pitää palkkarajan asettamista ja kokoaikatyön edistämistä oikeansuuntaisena, mutta vaatii lakiin selkeää velvoitetta rajan säännöllisestä päivittämisestä sekä lisätoimia alipalkkauksen kitkemiseksi.
”Me sosiaalidemokraatit kannatamme esityksen perusratkaisua 1 600 euron palkkarajan asettamisesta.”
— Eemeli Peltonen - KeskustaVastaan
Keskusta vastustaa esitystä, koska kaavamainen tuloraja vaikeuttaa elinkeinoelämän ja yritysten mahdollisuuksia rekrytoida ulkomaista työvoimaa aloille, jotka kärsivät vakavasta työvoimapulasta.
”Me keskustan puolesta emme tähän hallituksen esitykseen yhdy.”
— Petri Honkonen - VihreätVastaan
Vihreät vastustavat esitystä, sillä tiukka ja viranomaisten harkintavaltaa kaventava sääntely heikentää työntekijöiden asemaa, vaikeuttaa perheiden elämää ja heijastuu kielteisesti lasten oikeuksiin.
”Valitettavasti hallituksen esitys on kuitenkin monin tavoin puutteellinen ja asettaa useat Suomeen muuttavat ja Suomessa jo asuvat ulkomaalaiset työntekijät kohtuuttomaan asemaan.”
— Inka Hopsu - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastustaa joustamatonta palkkarajaa, koska se voi estää osa-aikatyötä tekevien maahantulon ja johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin perheille, ja esittää ratkaisuksi mieluummin yleistä minimipalkkalakia.
”Sen sijaan 1 600 euron minimipalkkaraja ei ole toimiva ratkaisu.”
— Minja Koskela
Kooste on tuotettu tekoälyllä 59 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 6.6.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 11.6.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 23.10.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 6.11.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 13.11.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 19.11.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki ulkomaalaislain 71 ja 72 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 695/2024 · 5.12.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 71 §:n 3 kohta, 72 ja 72 a §, sellaisina kuin ne ovat 71 §:n 3 kohta ja 72 a § laissa 216/2023 ja 72 § laissa 389/2023, seuraavasti:
71 §Työnteon perusteella myönnettävän oleskeluluvan yleiset edellytykset
Oleskeluluvan myöntäminen työntekoa varten edellyttää, että:
3) ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu ansiotyöstä saatavalla tulolla oleskeluluvan voimassaolon ajan siten, että palkka on vähintään työttömyysturvalain (1290/2002) 5 luvun 4 §:n 2 momentissa säädetyn euromäärän suuruinen ja työehtosopimuksen mukainen tai, jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkka vastaa vähintään mainitussa momentissa säädettyä euromäärää ja samankaltaisista tehtävistä maksettavaa palkkaa;
72 §Työntekijän oleskelulupa
Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta työntekijän oleskelulupa, jonka myöntämistä ennen tulee:
1) selvittää tarkoitettuun työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan työvoiman saatavuus kohtuullisessa ajassa ottaen huomioon 72 b §:n mukaiset linjaukset;
2) huolehtia siitä, että työntekijän oleskeluluvan myöntäminen ei estä 1 kohdassa tarkoitetun henkilön työllistymistä;
3) varmistaa, että ulkomaalaiselle maksettava kuukausittainen bruttopalkka ei luvan voimassaoloaikana alita 4 momentin nojalla säädettyä palkkarajaa.
Jos jatkolupahakemus koskee samaa ammattialaa kuin hakemusta jätettäessä voimassa oleva työntekijän oleskelulupa tai jos se ei koske samaa ammattialaa ja ulkomaalainen on työskennellyt työntekijän oleskeluluvan nojalla vähintään yhdeksän kuukauden ajan, 1 momentin 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta.
Jos päätös on myönteinen, siinä määrätään yksi tai useampi ammattiala, jolla työntekijän oleskelulupa oikeuttaa työskentelemään.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu palkkaraja on euromääräinen. Palkkaraja tulee asettaa sellaiselle tasolle, että työvoiman maahanmuutto vahvistaa julkista taloutta eikä työvoiman saatavuus vaarannu tarpeettomasti. Huomioon on otettava myös työehtosopimusten mukaiset kokoaikaisen työn vähimmäispalkat. Palkkarajan suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
72 a §Työ- ja elinkeinotoimiston osapäätös työntekijän oleskelulupahakemukseen
Työ- ja elinkeinotoimisto tekee hakemuksesta osapäätöksen työntekijän oleskelulupahakemukseen, ja sen tulee sitä varten:
1) selvittää tarkoitettuun työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan työvoiman saatavuus kohtuullisessa ajassa ottaen huomioon 72 b §:n mukaiset linjaukset;
2) huolehtia siitä, että työntekijän oleskeluluvan myöntäminen ei estä 1 kohdassa tarkoitetun henkilön työllistymistä;
3) varmistaa, että hakemukseen liitetyt selvitykset ovat 71 §:n 1 ja 2 kohdan mukaiset;
4) varmistaa, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu 71 §:n 3 kohdan mukaisesti;
5) varmistaa, että ulkomaalaiselle maksettava kuukausittainen bruttopalkka ei luvan voimassaoloaikana alita 5 momentin nojalla säädettyä palkkarajaa.
Jos jatkolupahakemus koskee samaa ammattialaa kuin hakemusta jätettäessä voimassa oleva työntekijän oleskelulupa tai jos se ei koske samaa ammattialaa ja ulkomaalainen on työskennellyt työntekijän oleskeluluvan nojalla vähintään yhdeksän kuukauden ajan, 1 momentin 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta.
Jos osapäätös on myönteinen, siinä määrätään, mille ajalle työntekijän oleskelulupa voidaan myöntää, onko työnteko tilapäistä vai jatkuvaa ja oikeuttaako työntekijän oleskelulupa työskentelemään yhdellä tai useammalla ammattialalla.
Toimivaltaisia työ- ja elinkeinotoimistoja, jotka tekevät osapäätöksen työntekijän oleskelulupahakemukseen, ovat ulkomaisen työvoiman liikkuvuuden kannalta merkittävimmissä kunnissa sijaitsevat työ- ja elinkeinotoimistot. Edellä tarkoitetut kunnat nimetään työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.
Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu palkkaraja on euromääräinen. Palkkaraja tulee asettaa sellaiselle tasolle, että työvoiman maahanmuutto vahvistaa julkista taloutta eikä työvoiman saatavuus vaarannu tarpeettomasti. Huomioon on otettava myös työehtosopimusten mukaiset kokoaikaisen työn vähimmäispalkat. Palkkarajan suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 72 a §:ää sovelletaan jatkolupahakemuksiin sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Lain 72 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaan jatkolupahakemuksiin vasta 1 päivästä helmikuuta 2025.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.