HE 7/2021 vpHyväksytty muutettunaVireille 18.2.2021

Sukupuoliviha rikoksen rangaistuksen koventamisperusteeksi

Laki rikoslain muuttamisesta

Rikoksen tekeminen uhrin sukupuoleen perustuvasta vihasta lisätään rikoslakiin rangaistusta ankaroittavaksi perusteeksi. Lisäksi yritykset ja yhteisöt voidaan asettaa rangaistusvastuuseen tietyistä sukupuolivihasta tehdyistä rikoksista, kuten törkeästä kunnianloukkauksesta tai laittomasta uhkauksesta.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
18.2.2021
Viimeisin tapahtuma
7.12.2022
Äänestyksiä
1
Puheenvuoroja
11
Vahvistettu
20.12.2022
Säädös
1129/2022

Mitä ehdotetaan

Rikoslain rangaistuksen koventamisperusteisiin lisätään teon tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta. Lisäksi oikeushenkilön rangaistusvastuu laajennetaan koskemaan tilanteita, joissa laiton uhkaus, törkeä kunnianloukkaus tai julkinen kehottaminen näihin rikoksiin tehdään sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta.

Mitä se tarkoittaa

Muutos mahdollistaa ankaramman rangaistuksen tuomitsemisen teoista, joiden motiivina on sukupuoliviha. Se suojaa sekä naisia että miehiä ja pyrkii vähentämään erityisesti julkisessa keskustelussa esiintyvää sukupuolittunutta vihapuhetta ja häirintää. Muutoksen arvioidaan johtavan rangaistuksen ankaroitumiseen vuosittain alle kymmenessä oikeustapauksessa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 24.11.2022

Eduskunta hyväksyi lain äänin 99–41.

99
Jaa · hyväksyttiin
41
Ei

Kokoomus äänesti hallituksen kanssa. 1 äänesti tyhjää, 58 oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDLIIKKOKPSVKKSITPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 20.12.2022.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

11 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin sukupuoleen perustuvan vihan lisäämistä rikoslakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi. Hallituspuolueet pitivät muutosta tarpeellisena toimenpiteenä vihapuheen, häirinnän ja maalittamisen torjumiseksi. Oppositiosta esitystä kuitenkin vastustettiin tarpeettomana ja symbolisena lainsäädäntönä.

  • Onko sukupuolen erillinen kirjaaminen koventamisperusteeksi tarpeen vai symbolista lainsäädäntöä?
  • Mahdollistaako nykyinen rikoslaki jo riittävästi sukupuolivihan huomioimisen rangaistuksen mittaamisessa?
  • Ryhmä piti lakimuutosta välttämättömänä, jotta voidaan puuttua erityisesti naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvaan vihapuheeseen, häirintään ja vaientamiseen sekä suojella sananvapautta.

    ”Nyt esitetty sukupuoli rangaistuksen koventamisperusteena on tarvittava muutos.”
    — Veronika Honkasalo
  • RKPPuolesta

    Ryhmä kannatti esitystä, koska sukupuolivihan lisääminen rangaistuksen koventamisperusteeksi selkeyttää oikeustilaa ja antaa vahvan viestin sukupuolittuneen vihan ja häirinnän moitittavuudesta.

    ”Tämä lakiesitys on tärkeä siksi, että se antaa selkeän signaalin tällaisten tekojen moitittavuudesta.”
    — Sandra Bergqvist
  • KokoomusPuolesta varauksin

    Ryhmä piti esitystä varteenotettavana, mutta esitti huolia ja toivoi ministeriltä vastauksia heränneisiin kysymyksiin samalla kun painotti konkreettisia toimia lähisuhdeväkivallan estämiseksi.

    ”Mielestäni tämä esitys on kyllä ihan varteenotettava, mutta ne muutkin näkökulmat, mitä tähän tuli, pitää ottaa huomioon, ja toivonkin, että ministeri Henriksson hieman avaa näitä kysymyksiä, mitä täällä oli.”
    — Paula Risikko
  • Ryhmä vaati esityksen hylkäämistä, koska sukupuoli voidaan asiantuntijoiden mukaan ottaa huomioon jo nykylain nojalla ja rikoslain käyttöä asenteiden muokkaukseen pidettiin symbolisena lainsäädäntönä.

    ”Kerron tässä perussuomalaisten vastalauseen perustelut ja totean jo tässä, että tulen ehdottamaan, että lakiehdotus hylätään.”
    — Leena Meri

Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 7/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 18.2.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
  2. 25.2.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 15.11.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
  4. 17.11.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 25.11.2022Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 2.12.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki rikoslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1129/2022 · 20.12.2022

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki rikoslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5 §, 17 luvun 24 §, 24 luvun 13 § ja 25 luvun 10 §, sellaisina kuin ne ovat, 6 luvun 5 § laissa 564/2015 sekä 17 luvun 24 §, 24 luvun 13 § ja 25 luvun 10 § laissa 511/2011, seuraavasti:

6 luku – Rangaistuksen määräämisestä

5 §Koventamisperusteet

Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:

1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;

2) rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa;

3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;

4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; ja

5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja rikoksia.

17 luku – Rikoksista yleistä järjestystä vastaan

24 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu

Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen, laittoman maahantulon järjestämiseen, törkeään laittoman maahantulon järjestämiseen, eläinsuojelurikokseen, törkeään eläinsuojelurikokseen, uhkapelin järjestämiseen, rahapelirikokseen, arpajaisrikokseen, rahankeräysrikokseen, väkivaltakuvauksen levittämiseen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen, törkeään sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämiseen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaan markkinointiin sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.

Mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään, sovelletaan myös 1 §:ssä tarkoitettuun julkiseen kehottamiseen rikokseen silloin, kun rikos, johon kehotetaan tai houkutellaan, on

1) kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan taikka

2) törkeä kunnianloukkaus tai laiton uhkaus silloin, kun kehottamisen tai houkuttelemisen vaikuttimena on rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka niihin rinnastettava muu peruste.

24 luku – Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta

13 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu

Törkeään kunnianloukkaukseen, silloin kun rikoksen vaikuttimena on rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka niihin rinnastettava muu peruste, sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.

25 luku – Vapauteen kohdistuvista rikoksista

10 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu

Ihmiskauppaan ja törkeään ihmiskauppaan sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.

Laittomaan uhkaukseen silloin, kun rikoksen vaikuttimena on rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka niihin rinnastettava muu peruste, sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia. Esityksen mukaan rangaistuksen mittaamisen koventamisperusteisiin lisättäisiin maininta rikoksen tekemisestä uhrin sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta törkeästä kunnianloukkauksesta ja laittomasta uhkauksesta koskeviin säännöksiin lisättäisiin nimenomainen maininta tekojen tekemisestä kohteen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta. Maininta sukupuolesta teon vaikuttimena lisättäisiin myös julkista kehottamista rikokseen koskevaan oikeushenkilön rangaistusvastuusäännökseen silloin, kun rikos, johon kehotetaan tai houkutellaan, olisi törkeä kunnianloukkaus tai laiton uhkaus. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.