Gender hatred as an aggravating circumstance
Act amending the Criminal Code
Committing an offence motivated by hatred based on the victim's gender will be added to the Criminal Code as an aggravating circumstance. In addition, legal persons can be held criminally liable for certain offences committed out of gender hatred, such as aggravated defamation or unlawful threat.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 18 Feb 2021
- Latest event
- 7 Dec 2022
- Votes
- 1
- Speeches
- 11
- Confirmed
- 20 Dec 2022
- Statute
- 1129/2022
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
Committing an act with a motive based on gender will be added to the aggravating circumstances in the Criminal Code. In addition, corporate criminal liability will be extended to cover situations where an unlawful threat, aggravated defamation or public incitement to these offences is committed with a gender-based motive.
What it means
The amendment will allow harsher sentences to be imposed for acts motivated by gender hatred. It will protect both women and men and aims to reduce gendered hate speech and harassment, particularly in public debate. The amendment is estimated to lead to harsher penalties in fewer than ten court cases annually. The act is intended to enter into force in autumn 2021.
How Parliament voted
2nd reading · 24 Nov 2022Parliament passed the act by 99–41.
The NCP voted with the government. 1 abstained, 58 were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 20 Dec 2022.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
11 speeches · 7 speakers · 3 debates
Key points of the debate
The debate addressed adding gender-based hatred to the Criminal Code as an aggravating circumstance. The government parties considered the amendment a necessary measure to combat hate speech, harassment and targeted harassment. From the opposition, however, the proposal was opposed as unnecessary and symbolic legislation.
- Whether specifically recording gender as an aggravating circumstance is necessary or merely symbolic legislation
- Whether the current Criminal Code already allows sufficient consideration of gender hatred in sentencing
- Left AllianceIn favour
The group considered the legislative amendment necessary to address hate speech, harassment and silencing directed especially at women and minorities, and to protect freedom of expression.
”Nyt esitetty sukupuoli rangaistuksen koventamisperusteena on tarvittava muutos.”
— Veronika Honkasalo - Swedish People's PartyIn favour
The group supported the proposal because adding gender hatred as an aggravating circumstance clarifies the legal situation and sends a strong message regarding the blameworthiness of gendered hatred and harassment.
”Tämä lakiesitys on tärkeä siksi, että se antaa selkeän signaalin tällaisten tekojen moitittavuudesta.”
— Sandra Bergqvist - National Coalition PartyIn favour with reservations
The group considered the proposal noteworthy, but raised concerns and hoped for answers from the minister to questions that had arisen, while emphasising concrete measures to prevent domestic violence.
”Mielestäni tämä esitys on kyllä ihan varteenotettava, mutta ne muutkin näkökulmat, mitä tähän tuli, pitää ottaa huomioon, ja toivonkin, että ministeri Henriksson hieman avaa näitä kysymyksiä, mitä täällä oli.”
— Paula Risikko - Finns PartyAgainst
The group called for the proposal to be rejected, arguing that according to experts gender can already be taken into account under the current law, and that using the Criminal Code to shape attitudes was considered symbolic legislation.
”Kerron tässä perussuomalaisten vastalauseen perustelut ja totean jo tässä, että tulen ehdottamaan, että lakiehdotus hylätään.”
— Leena Meri
This digest was generated by AI from 11 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 7/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 18 Feb 2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 25 Feb 2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 15 Nov 2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 17 Nov 2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 25 Nov 2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 2 Dec 2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki rikoslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1129/2022 · 20 Dec 2022
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5 §, 17 luvun 24 §, 24 luvun 13 § ja 25 luvun 10 §, sellaisina kuin ne ovat, 6 luvun 5 § laissa 564/2015 sekä 17 luvun 24 §, 24 luvun 13 § ja 25 luvun 10 § laissa 511/2011, seuraavasti:
6 luku – Rangaistuksen määräämisestä
5 §Koventamisperusteet
Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:
1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;
2) rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa;
3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;
4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; ja
5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja rikoksia.
17 luku – Rikoksista yleistä järjestystä vastaan
24 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen, laittoman maahantulon järjestämiseen, törkeään laittoman maahantulon järjestämiseen, eläinsuojelurikokseen, törkeään eläinsuojelurikokseen, uhkapelin järjestämiseen, rahapelirikokseen, arpajaisrikokseen, rahankeräysrikokseen, väkivaltakuvauksen levittämiseen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen, törkeään sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämiseen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaan markkinointiin sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
Mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään, sovelletaan myös 1 §:ssä tarkoitettuun julkiseen kehottamiseen rikokseen silloin, kun rikos, johon kehotetaan tai houkutellaan, on
1) kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan taikka
2) törkeä kunnianloukkaus tai laiton uhkaus silloin, kun kehottamisen tai houkuttelemisen vaikuttimena on rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka niihin rinnastettava muu peruste.
24 luku – Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta
13 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Törkeään kunnianloukkaukseen, silloin kun rikoksen vaikuttimena on rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka niihin rinnastettava muu peruste, sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
25 luku – Vapauteen kohdistuvista rikoksista
10 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Ihmiskauppaan ja törkeään ihmiskauppaan sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
Laittomaan uhkaukseen silloin, kun rikoksen vaikuttimena on rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka niihin rinnastettava muu peruste, sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.