Yleisen asumistuen ehtojen kiristäminen
Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
Yleistä asumistukea pienennetään ja sen saamisen ehtoja kiristetään valtion menojen säästämiseksi. Samalla omistusasuntoihin maksettava asumistuki lakkautetaan kokonaan.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 12.10.2023
- Viimeisin tapahtuma
- 14.12.2023
- Äänestyksiä
- 5
- Puheenvuoroja
- 141
- Vahvistettu
- 21.12.2023
- Säädös
- 1241/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Asumistuen korvausprosentti lasketaan 80 prosentista 70 prosenttiin, 300 euron ansiotulovähennyksestä luovutaan, perusomavastuuta korotetaan ja Helsinki yhdistetään muun pääkaupunkiseudun kuntaryhmään. Lisäksi omistusasuntojen asumistuki poistetaan kokonaan ja lapsiperheiden perusomavastuukertoimia muutetaan leikkausten vaikutusten lieventämiseksi.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset tulevat voimaan pääosin 1.4.2024 ja omistusasuntojen osalta 1.9.2024. Tuki pienenee sadoillatuhansilla ruokakunnilla keskimäärin kymmeniä tai yli sata euroa kuussa, ja noin 50 000 ruokakunnan arvioidaan putoavan tuelta kokonaan. Leikkaukset kohdistuvat eniten työssäkäyviin tuensaajiin ja omistusasujille maksettaviin tukiin, ja ne tuovat valtiontalouteen noin 308 miljoonan euron nettosäästöt toimeentulotukimenojen kasvun huomioimisen jälkeen.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 11.12.2023Eduskunta hyväksyi lain äänin 99–79.
Hallitus jaa, oppositio ei. 21 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 16 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 21.12.2023.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
141 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin yleisen asumistuen leikkauksista ja ehtojen kiristämisestä osana valtiontalouden sopeuttamista. Hallituspuolueet pitivät säästöjä välttämättöminä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja asumistukimenojen hillitsemiseksi. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja katsoi sen lisäävän pienituloisten ja lapsiperheiden köyhyyttä sekä toimeentulotuen tarvetta.
- Ovatko asumistuen mittavat leikkaukset välttämättömiä julkisen talouden tasapainottamiseksi?
- Lisäävätkö leikkaukset kohtuuttomasti köyhyyttä ja siirtävätkö ne menoja toimeentulotuelle?
- Kannustavatko muutokset työntekoon vai heikentävätkö ne pienipalkkaisen työn kannattavuutta?
- KokoomusPuolesta
Valtiontalouden vaikea velkatilanne edellyttää menosopeutuksia, ja voimakkaasti kasvaneita asumistukimenoja on välttämätöntä hillitä.
”Esitetyt muutokset yleiseen asumistukeen vahvistavat julkista taloutta arviolta noin 308 miljoonalla eurolla vuositasolla ja hillitsevät asumistukimenojen voimakasta kasvua.”
— Sanni Grahn-Laasonen - PerussuomalaisetPuolesta
Valtion varat ovat vähissä, joten julkisia menoja on karsittava ja rajalliset tuet kohdennettava niille, jotka niitä kaikkein eniten tarvitsevat.
”Jostakin pitää miettiä, mitenkä nämä rahat saadaan riittämään, että ne riittävät niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.”
— Minna Reijonen - RKPPuolesta
Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja tukien säilyttäminen vaatii vahvaa taloutta ja verovarojen vastuullista käyttöä.
”Palveluiden pohjana tulee olla vahva talous, ja talous rakentuu veronmaksajien varoista.”
— Henrik Wickström - SDPVastaan
Leikkaukset heikentävät merkittävästi pienituloisten ja työssäkäyvien toimeentuloa, lisäävät köyhyyttä ja työntävät kymmeniätuhansia ihmisiä toimeentulotuelle.
”Tässäkin esityksessä on monia muutoksia, jotka heikentävät ihmisten toimeentuloa ja arjessa pärjäämistä.”
— Kim Berg - KeskustaVastaan
Vaikka asumistukimenoja on tarpeen hillitä, hallituksen keinot ovat epäoikeudenmukaisia ja kohtelevat erityisesti omistusasuvia perheitä kohtuuttomasti.
”Säästöt tulee kuitenkin toteuttaa niin, etteivät ne kohdistu kohtuuttomalla tavalla, että ne ovat oikeudenmukaisia.”
— Hilkka Kemppi - VihreätVastaan
Leikkaukset osuvat heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, pahentavat lapsiköyhyyttä ja vaikeuttavat asunnottomuuden poistamista.
”Asumistuen leikkaukset kohdistuvat heihin, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa.”
— Bella Forsgrén - VasemmistoliittoVastaan
Esitys on historiallisen raju leikkaus sosiaaliturvaan, joka syöksee pienituloiset, osa-aikatyöntekijät ja opiskelijat syvään taloudelliseen ahdinkoon.
”Asumistukeen tehtävät heikennykset tulevat leikkaamaan monien ihmisten tuloja hyvin merkittävällä tavalla.”
— Li Andersson
Kooste on tuotettu tekoälyllä 141 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 12.10.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 17.10.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 1.12.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 8.12.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 12.12.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1241/2023 · 21.12.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 13 § sekä muutetaan 7 §, 8 §:n 1 momentti, 9 § ja 10 §, 12 §:n 6 momentti, 16 §:n 1 momentti, 31 §:n 3 momentti ja 52 §, sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 1 momentti ja 10 § laissa 1533/2016, 9 § laeissa 1533/2016 ja 557/2022 sekä 16 §:n 1 momentti laissa 1672/2015, seuraavasti:
7 §Asunto
Asumistukea voidaan myöntää ruokakunnan Suomessa sijaitsevan vakinaiseksi asunnoksi katsottavan vuokra-asunnon tai asumisoikeusasunnon asumismenoista. Asunnon pitää olla kelvollinen asuntona käytettäväksi ja viralliselta käyttötarkoitukseltaan asunnoksi tai muutoin vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitettu.
Vuokra-asunnolla tarkoitetaan asuntoa, jonka hallinta perustuu asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaiseen vuokrasopimukseen.
Mitä tässä laissa säädetään vuokra-asunnosta, sovelletaan myös asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (393/2021) tarkoitettuun asumisoikeusasuntoon, jollei jäljempänä toisin säädetä.
8 §Oikeus asumistukeen
Ruokakunnalla on oikeus saada asumistukea 70 prosenttia siitä 9 §:ssä säädettyjen hyväksyttävien, mutta enintään 10 §:ssä säädettyjen enimmäismääräisten asumismenojen määrästä, josta on vähennetty ruokakunnan tulojen mukaan määräytyvä 16 §:ssä säädetty perusomavastuuosuus.
9 §Hyväksyttävät asumismenot
Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään vuokra ja erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Erikseen maksettavina vesimaksuina otetaan huomioon 17 euroa henkilöä kohden kuukaudessa ja lämmityskustannuksina 38 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä henkilöltä ja sen jälkeen 13 euroa jokaista lisähenkilöä kohden.
Edellä 1 momentissa mainittuja lämmityskustannuksia korotetaan 4 prosenttia Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa ja 8 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
Jos vuokralla asuvalla ruokakunnalla on alivuokralainen, ruokakunnan tässä pykälässä tarkoitetuista asumismenoista vähennetään alivuokralaisen maksaman vuokran määrä.
10 §Enimmäisasumismenot
Ruokakunnan 9 §:n mukaan hyväksyttävistä asumismenoista otetaan huomioon enintään seuraavat euromäärät kuukaudessa:
Ruokakunnan koko henkeä I kuntaryhmä II kuntaryhmä III kuntaryhmä
1 492 390 344
2 706 570 501
3 890 723 641
4 1 038 856 764
Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, 1 momentin mukaisia asunnon enimmäisasumismenoja korotetaan I kuntaryhmässä 130 euroa, II kuntaryhmässä 117 euroa ja III kuntaryhmässä 112 euroa jokaista neljä henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden.
Kunnat jaetaan kuntaryhmiin seuraavasti:
1) I kuntaryhmään kuuluvat: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa;
2) II kuntaryhmään kuuluvat: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti;
3) III kuntaryhmään kuuluvat muut kuin 1 tai 2 kohdassa mainitut kunnat.
12 §Asumistuessa huomioon otettavat tulot
Vuokratulosta vähennetään vuokranantajan maksamat vastike ja hoitomenot.
16 §Perusomavastuuosuus
Perusomavastuuosuus on 50 prosenttia asumistuessa huomioon otettavista tuloista, joista on vähennetty täysimääräiseen tukeen oikeuttavan tulon määrä. Täysimääräiseen tukeen oikeuttava tulo on 555 euroa lisättynä 78 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 246 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden. Jos perusomavastuuosuus on vähemmän kuin 10 euroa, sitä ei oteta huomioon.
31 §Asumistuen takaisinperiminen
Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata Kansaneläkelaitoksen myöhemmin maksamasta etuudesta. Ilman asumistuen saajan suostumusta kuittaaminen voidaan kuitenkin kohdistaa vain tämän lain mukaiseen tai siihen rinnastettavaan muuhun etuuteen.
52 §Rahamäärien pyöristäminen
Asumistukea määrättäessä otetaan asumismenot, ruokakunnan jäsenten tuloerät, perusomavastuuosuuden määrä ja maksettava asumistuki huomioon kuukausimääräisinä sentin tarkkuudella. Ruokakunnan yhteenlasketut tulot, 10 §:ssä säädetyt asumismenojen enimmäismäärät ja 16 §:ssä säädetyt perusomavastuuosuuden laskennassa käytettävät arvot pyöristetään täysiksi euroiksi.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja sitä sovelletaan siitä ja myöhäisemmästä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan tukeen. Sen 7 ja 9 §, 12 §:n 6 momentti ja 52 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä syyskuuta 2024. Lain 13 §:n kumoamista ei oteta huomioon arvioitaessa lain 27 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaista ruokakunnan jatkuvien kuukausitulojen muutosta.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.