Lukuvuosimaksut EU:n ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille
Lait yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta
Suomalaiset korkeakoulut alkavat periä lukuvuosimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa. Samalla korkeakoulut velvoitetaan luomaan apurahajärjestelmä maksullisessa koulutuksessa opiskelevien tueksi.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 22.10.2015
- Viimeisin tapahtuma
- 18.12.2015
- Äänestyksiä
- 3
- Puheenvuoroja
- 124
- Vahvistettu
- 30.12.2015
- Säädös
- 1600/2015
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin otetaan käyttöön pakolliset lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille vieraskielisessä alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Samalla täsmennetään tilauskoulutuksen sääntöjä ja kumotaan säännökset erillisestä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee EU- ja ETA-alueen ulkopuolisia opiskelijoita, joilta korkeakoulut perivät vähintään 1 500 euron vuotuisen lukuvuosimaksun 1.8.2017 tai sen jälkeen alkavissa opinnoissa. Maksua ei peritä suomen- tai ruotsinkielisissä koulutuksissa, tohtorikoulutuksessa eikä henkilöiltä, joilla on pysyvä tai jatkuva oleskelulupa Suomessa. Korkeakoulut saavat maksutuotot suoraan omaan käyttöönsä ja päättävät itsenäisesti maksujen suuruudesta ja apurahoista.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 15.12.2015Eduskunta hyväksyi lain äänin 137–46.
SDP ja KD äänestivät hallituksen kanssa. 16 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 30.12.2015.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
124 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin lukuvuosimaksujen säätämisestä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille sekä tilauskoulutuksen vapauttamisesta. Hallituspuolueet pitivät uudistusta välttämättömänä askeleena koulutusviennin vauhdittamiseksi ja korkeakoulujen rahoituksen monipuolistamiseksi. Oppositio puolestaan arvosteli maksuttoman koulutuksen murentamista ja varoitti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän romahduksesta.
- Vauhdittavatko lukukausimaksut koulutusvientiä vai vähentävätkö ne kansainvälisiä opiskelijoita?
- Murentaako maksujen periminen suomalaisen maksuttoman koulutuksen periaatetta?
- Pitäisikö maksujen perimisen olla korkeakouluille velvoittavaa vai vapaaehtoista?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus katsoi, että lukuvuosimaksut ja tilauskoulutuksen esteiden poisto avaavat korkeakouluille merkittäviä koulutusvientimahdollisuuksia ja laajentavat niiden rahoituspohjaa ilman, että suomalaisten maksutonta koulutusta vaarannetaan.
”Tätä lainmuutosta on valmisteltu pitkään ja sitä on toivottu hartaasti korkeakouluissa ja Suomen kasvavalla koulutusvientitoimialalla.”
— Sanni Grahn-Laasonen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset piti lukukausimaksujen käyttöönottoa oikeudenmukaisena ratkaisuna, koska suomalaisten veronmaksajien ei tule kustantaa EU:n ulkopuolelta tulevien opintoja.
”Ottaen huomioon Suomen talouden heikon tilan lukukausimaksun asettaminen EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille on järjen ja kohtuullisuuden voitto.”
— Ritva Elomaa - KeskustaPuolesta
Keskusta kannatti esitystä, sillä se edistää koulutusvientiä ja asettaa opiskelijoille kohtuullisen omavastuun, jota samalla pehmennetään apurahajärjestelmällä.
”Kun tänne tulee Eta-alueen ulkopuolelta opiskelijoita, niin miksi meidän pitäisi velkarahalla kokonaan rahoittaa heidän opiskelunsa?”
— Olavi Ala-Nissilä - SDPJakautunut
Ryhmän näkemykset olivat jakautuneet: osa edustajista piti maksuja ja koulutusviennin avaamista perusteltuina tai toivoi maksujen jättämistä vapaaehtoisiksi, kun taas toiset vastustivat maksuja pitäen niitä uhkana kansainvälistymiselle.
”Meillä on kahdenlaista kantaa tässä näin, ja se on tietenkin hyvä sanoa tässä ääneen.”
— Nasima Razmyar - VihreätVastaan
Vihreät vastusti maksuja huomauttaen aiemman kokeilun ja muiden Pohjoismaiden kokemusten osoittaneen, että lukukausimaksut heikentävät korkeakoulujen kansainvälistymistä ja opiskelijamääriä.
”Tulos kokeilusta oli siis se, että lukukausimaksut kansainvälisille opiskelijoille ovat huono idea, joka kannattaisi unohtaa.”
— Ozan Yanar - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti esitystä periaatteellisista syistä todeten, että lukukausimaksut romahduttavat kansainvälisten opiskelijoiden määrän eivätkä tuo todellista lisärahoitusta hallintokulujen ja apurahojen vuoksi.
”Lukukausimaksut eivät kuitenkaan tuo lisärahoitusta korkeakouluille tai valtiolle.”
— Li Andersson - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit suhtautui koulutusviennin edistämiseen myönteisesti, mutta esitti huolensa mahdollisesta byrokratiasta ja vaati varmistusta sille, etteivät maksut leviä suomalaisiin opiskelijoihin.
”Kristillisdemokraatit ovat halunneet suhtautua tähän esitykseen avoimin mielin ja nimenomaan lähtien siitä, että on tärkeää saada tämä koulutusvienti Suomessa kunnolla käyntiin.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 124 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 22.10.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 3.11.2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 8.12.2015Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 11.12.2015Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 15.12.2015Toinen käsittely · Täysistunto
- 17.12.2015Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki yliopistolain muuttamisestaHyväksytty · 1600/2015 · 30.12.2015
- 2Laki ammattikorkeakoululain muuttamisestaHyväksytty · 1601/2015 · 30.12.2015
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki yliopistolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yliopistolain (558/2009) 91 §, muutetaan 9 § ja 82 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 960/2015, sekä lisätään lakiin siinä väliaikaisesti voimassa olleen 10 §:n tilalle uusi 10 § seuraavasti:
9 §Tilauskoulutus
Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus ).
Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutusta ei myöskään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Tilauskoulutukseen osallistuvaan sovelletaan tämän lain 37, 37 a, 37 b, 43 a—43 d, 45, 45 a, 45 b, 82, 83, 83 a, 84, 84 a, 85 ja 86 §:ää.
Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä sellaiseen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saa heikentää yliopiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Yliopiston on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja.
10 §Tutkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta perittävät maksut
Yliopiston on perittävä muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta vähintään 1 500 euron suuruinen maksu lukuvuodessa. Yliopisto päättää maksun perimiseen liittyvistä järjestelyistä.
Maksua ei kuitenkaan peritä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Maksua ei peritä myöskään siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Maksua ei peritä myöskään 9 §:n mukaiseen tilauskoulutukseen osallistuvalta opiskelijalta.
Yliopistolla on oltava apurahajärjestelmä maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi.
82 §Oikaisumenettely
Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua muun kuin 3 momentissa tarkoitetun opintosuorituksensa arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojensa tai muulla tavoin osoitetun osaamisensa hyväksilukemiseen. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä arvostelun suorittaneelle opettajalle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä päätöksen tehneelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen saa vaatia oikaisua tutkintolautakunnalta tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimeltä 14 päivän kuluessa siten kuin hallintolaissa säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 10 §:ää sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittaviin opiskelijoihin. Yliopisto saa kuitenkin halutessaan soveltaa 10 §:ää lain voimaantulon jälkeen opintonsa aloittaviin opiskelijoihin.
2.Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ammattikorkeakoululain (932/2014) 63 §, muutetaan 13 § sekä lisätään lakiin uusi 13 a § seuraavasti:
13 §Tilauskoulutus
Ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus ).
Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutusta ei myöskään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Tilauskoulutukseen osallistuvaan opiskelijaan sovelletaan tämän lain 25—27, 33—40 ja 57—61 §:ää.
Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrättyyn koulutustehtävään. Tilauskoulutus ei saa heikentää ammattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Ammattikorkeakoulun on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja.
13 a §Tutkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta perittävät maksut
Ammattikorkeakoulun on perittävä muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta vähintään 1 500 euron suuruinen maksu lukuvuodessa. Ammattikorkeakoulu päättää maksun perimiseen liittyvistä järjestelyistä.
Maksua ei kuitenkaan peritä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Maksua ei peritä myöskään siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Maksua ei peritä myöskään 13 §:n mukaiseen tilauskoulutukseen osallistuvalta opiskelijalta.
Ammattikorkeakoululla on oltava apurahajärjestelmä maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 13 a §:ää sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittaviin opiskelijoihin. Ammattikorkeakoulu saa kuitenkin halutessaan soveltaa 13 a §:ää lain voimaantulon jälkeen opintonsa aloittaviin opiskelijoihin.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.