HE 77/2018 vpHyväksytty muutettunaVireille 31.5.2018

Työterveyskorvausten painopisteen siirto ennaltaehkäisyyn

Laki sairausvakuutuslain 13 luvun muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Työterveyshuollon Kela-korvauksia muutetaan siten, että taloudellinen tuki ohjautuu aiempaa vahvemmin ennaltaehkäisevään työhön sairaanhoidon sijaan. Samalla ehkäisevän työterveyshuollon korvaustaso yhtenäistetään kaikille 60 prosenttiin.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
31.5.2018
Viimeisin tapahtuma
21.11.2018
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
3
Vahvistettu
5.12.2018
Säädös
1075/2018

Mitä ehdotetaan

Työnantajan työterveyshuollolle luodaan yksi yhteinen enimmäiskorvausmäärä, josta vapaaehtoisen sairaanhoidon osuus voi olla enintään 40 prosenttia, mutta jonka voi käyttää kokonaan ennaltaehkäisevään toimintaan. Ehkäisevän työterveyshuollon korvausprosentti säädetään aina 60 prosentiksi luopumalla erillisestä varhaisen tuen mallin korvausluokasta, ja korvausten enimmäismäärät jäädytetään vuoden 2017 tasolle vuosiksi 2018–2020.

Mitä se tarkoittaa

Muutos kannustaa työnantajia panostamaan työkyvyn ylläpitoon ja ennaltaehkäisyyn, mikä hyödyttää erityisesti fyysisesti kuormittavia ja tarkastuksia vaativia aloja, kuten rakennus- ja sote-alaa. Työnantajien korvaukset ehkäisevästä toiminnasta nousevat arviolta 56 miljoonaa euroa ja sairaanhoidon korvaukset laskevat 37 miljoonaa euroa. Enimmäismäärien jäädytys tulee voimaan 1.11.2018 ja uusi korvausmalli 1.1.2020.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

3 puheenvuoroa · 2 puhujaa · 1 keskustelu

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin työterveyshuollon Kela-korvausten painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisevään toimintaan sairaanhoidon kustannuksella. Esityksen tavoitteita ennaltaehkäisyn lisäämisestä pidettiin kannatettavina, mutta keskustelua herätti sairaanhoitopalveluiden mahdollinen heikentyminen ja uudistuksen kytkös laajempaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Keskustelu ei ollut jyrkän riitaista, mutta oppositiosta esitettiin huolia toimivan järjestelmän rapautumisesta.

  • Heikentääkö sairaanhoidon korvausten rajaaminen toimivaa työterveyshuoltoa?
  • Pitäisikö lakiesityksen hyväksymistä lykätä, kunnes laajempi sote-uudistus ratkeaa?
  • KeskustaPuolesta

    Ryhmä kannattaa työterveyshuollon kehittämistä ja ennaltaehkäisyn vahvistamista osana välttämätöntä terveydenhuollon uudistamista ja kustannusten hillintää.

    Sen tautta tämä integraatio, yhdentäminen, pitää tehdä niin, että myös työterveyshuollon systeemiä kehitellään edelleen.
    Hannu Hoskonen
  • KristillisdemokraatitPuolesta varauksin

    Ryhmä pitää ennaltaehkäisyn tavoitteita hyvinä, mutta varoittaa heikentämästä toimivaa työterveyden sairaanhoitoa ja toivoo esityksen käsittelyn sitomista laajemman sote-uudistuksen etenemiseen.

    Vaikka tällä esityksellä on hyviä perusteluja ja hyviä tavoitteita, niin itse hiukan pelkään sitä, että tässä ollaan heikentämässä edellytyksiä juuri tälle toimivalle työterveyshuollolle
    Päivi Räsänen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 3 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 31.5.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 5.6.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 8.11.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 13.11.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 16.11.2018Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 20.11.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki sairausvakuutuslain 13 luvun muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1075/2018 · 5.12.2018

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki sairausvakuutuslain 13 luvun muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 1 §:n 2 momentti, 2, 3 ja 5 §, 6 §:n 1 momentti ja väliaikaisesti 6 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti laissa 1476/2016, 2 § laeissa 1113/2005 ja 1135/2017 ja 5 § laissa 1056/2010, seuraavasti:

13 luku – Työterveyshuoltoa koskevat korvaukset

1 §Työnantajan oikeus työterveyshuollon korvaukseen

Jos työnantaja on 1 momentissa tarkoitetun työterveyshuollon lisäksi järjestänyt työntekijöilleen sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa, työnantajalla on oikeus saada korvausta tästä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka II ). Korvausta ei kuitenkaan makseta näistä kustannuksista, jos sitä 5 §:n 2 momentin perusteella ei jää maksettavaksi korvausluokka I:een kuuluvien kustannusten korvaamisen jälkeen. Korvausta ei makseta myöskään hammashuollosta.

2 §Yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän oikeus työterveyshuollon korvaukseen

Työterveyshuoltolain 3 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä, joka on järjestänyt itselleen 1 §:ssä tarkoitettua työnantajan velvollisuudeksi säädettyä tai määrättyä työterveyshuoltoa, on oikeus saada korvausta tästä toiminnasta aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka I ). Vastaava oikeus on myös edellä tarkoitetulla yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä, joka on työntekijän eläkelain 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien mukaisella kuntoutustuella tai työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisella määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä ja jonka maatalousyrittäjän eläkelain tai yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus on päätetty työkyvyttömyyden johdosta. Tällaiseen yrittäjään ja muuhun omaa työtään tekevään sovelletaan silloin, mitä tässä luvussa säädetään yrittäjästä.

Jos yrittäjä on 1 momentissa tarkoitetun työterveyshuollon lisäksi järjestänyt itselleen sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa, hänellä on oikeus saada korvausta tästä toiminnasta aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullista kustannuksista (korvausluokka II ).

Jos yrittäjä on myös työnantaja ja hän esittää 1 ja 2 momentissa tarkoitetut kustannuksensa työntekijöittensä kustannusten yhteydessä, sovelletaan häneen, mitä tässä laissa säädetään työterveyshuollon korvaamisesta työnantajalle.

3 §Korvattava toiminta

Työnantajalle, yrittäjälle ja muulle omaa työtään tekevälle korvataan työterveyshuoltolaissa tarkoitetun hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset.

Työnantajan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvasta työterveyshuollosta sekä sairaanhoito- ja muista terveydenhuoltopalveluista työnantajalle aiheutuneet kustannukset korvataan edellyttäen, että toiminta on toteutettu työterveyshuollon 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuja tarpeellisia voimavaroja käyttäen. Tätä edellytystä sovelletaan myös yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän itselleen järjestämästä työterveyshuollosta sekä sairaanhoito- ja muista terveydenhuoltopalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.

5 §Työterveyshuollon kustannuksista maksettava korvaus

Työnantajalle, yrittäjälle ja muulle omaa työtään tekevälle korvataan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista korvausluokkaan I kuuluvista kustannuksista 60 prosenttia ja korvausluokkaan II kuuluvista kustannuksista 50 prosenttia.

Työnantajalle maksettava korvaus määräytyy enintään työntekijäkohtaisen, korvausluokkiin I ja II kuuluvien kustannusten yhteisen laskennallisen enimmäismäärän mukaan. Työnantajalle korvataan ensisijaisesti korvausluokkaan I kuuluvia kustannuksia. Jos enimmäismäärää ei ole käytetty kokonaan korvausluokkaan I kuuluviin kustannuksiin, enimmäismäärän loppuosa, kuitenkin enintään 40 prosenttia enimmäismäärästä, voidaan käyttää korvausluokkaan II kuuluviin kustannuksiin.

Yrittäjälle ja muulle omaa työtään tekevälle maksettava korvaus määräytyy enintään korvausluokkiin I ja II kuuluvien kustannusten erillisten vuotuisten laskennallisten enimmäismäärien mukaan.

6 §Laskennallisen enimmäismäärän vahvistaminen

Työnantajalle maksettavan korvauksen perusteena oleva työntekijäkohtainen, korvausluokkiin I ja II kuuluvien kustannusten yhteinen laskennallinen enimmäismäärä määritellään korvausluokittain hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamiseksi tarpeellisten voimavaratekijöiden perusteella. Määrittelemisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Vastaavasti määritellään yrittäjälle ja muulle omaa työtään tekevälle maksettavan korvauksen yrittäjäkohtaiset, korvausluokkiin I ja II kuuluvien kustannusten erilliset vuotuiset laskennalliset enimmäismäärät.

Kansaneläkelaitos vahvistaa vuosittain korvauksen perusteena olevat laskennalliset enimmäismäärät edellä tarkoitettujen voimavaratekijöiden perusteella yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Vuosina 2018—2020 enimmäismääriä ei kuitenkaan vahvisteta, vaan käytetään vuonna 2017 vahvistettuja enimmäismääriä. Vuoden 2021 lopussa enimmäismäärät vahvistetaan ottaen huomioon ainoastaan kyseisen vuoden aikana tapahtunut kustannuskehitys.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 13 luvun 6 §:n 3 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä marraskuuta 2018 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021.

Työnantajalle koko sen tilikauden, josta vähintään puolet ajoittuu ajalle ennen tämän lain voimaantuloa, kustannusten korvaamiseen sovelletaan 13 luvun 1 ja 5 §:ää sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa. Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvien sellaisten kustannusten korvaamiseen, joita koskevat työterveyshuoltopalvelut on annettu tämän lain tultua voimaan mutta ennen 1 päivää tammikuuta 2021, sovelletaan 13 luvun 5 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain työterveyshuollon korvauksia koskevia säännöksiä. Työnantajan järjestämästä työterveyshuollosta maksettavien työterveyshuoltokorvausten painopistettä siirrettäisiin ennalta ehkäisevään suuntaan. Työnantajalle maksettaville työterveyshuollon korvauksille määriteltäisiin yksi työntekijäkohtainen laskennallinen enimmäismäärä, josta korvattaisiin ensisijaisesti työnantajan lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden alaiseen ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvia kustannuksia. Tästä enimmäismäärästä voitaisiin korvata enintään 40 prosenttia työnantajan vapaaehtoisen järjestämisen piiriin kuuluvan sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi erillisestä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen mallin korvausprosentista. Ehkäisevän työterveyshuollon korvausprosentti olisi aina 60 prosenttia. Tältä osin muutos koskisi sekä työnantajan että yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän järjestämää työterveyshuoltoa. Esityksessä ehdotetaan lakiin tehtäväksi myös eräitä teknisluonteisia muutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan jäädytettäväksi määräajaksi Kansaneläkelaitoksen vahvistamat työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät vuonna 2017 vahvistetulle tasolle. Enimmäismäärät vahvistettaisiin seuraavan kerran vuonna 2021. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan laskennallisten enimmäismäärien vahvistamisen ajankohtaa koskevan säännöksen osalta 1 päivänä marraskuuta 2018 ja olemaan tämän säännöksen osalta voimassa vuoden 2021 loppuun. Muilta osin laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.