Oikeushallinnon tietosuojan ja rekisterinpidon selkeyttäminen

Sen lisäksi, mitä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 25 ja 26 §:ssä säädetään asian rekisteröinnistä, Syyttäjälaitoksen on huolehdittava siitä, että seuraavat asiat rekisteröidään viipymättä rikosasioiden käsittelyjärjestelmään:

1) esitutkintaviranomaisen tekemä ilmoitus tutkittavaksi tulleesta rikoksesta sekä syyteharkintaan saapunut asia;

2) rikosasia, jossa Euroopan syyttäjänvirasto voi käyttää toimivaltaa;

3) muu kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu Syyttäjälaitoksen käsiteltäväksi kuuluva rikosasia.

Syyttäjälaitoksen on rekisteröitävä viipymättä myös esitutkinta-aineisto, jonka esitutkintaviranomainen on toimittanut syyteharkintaa taikka sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa (754/2010) tarkoitetun määräyksen antamista varten.

Jos 1 ja 2 momentin mukaisesti rekisteröitävä asia tai aineisto on säädetty laissa salassa pidettäväksi, rekisteröinnin yhteydessä on huolehdittava tarvittavista salassapitomerkinnöistä.

Syyttäjälaitos on 1 ja 2 momentin perusteella rekisteröimiinsä rikosasioihin ja esitutkinta-aineistoihin sisältyvien henkilötietojen rekisterinpitäjä. Rekisterinpitoon sovelletaan lisäksi, mitä oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annetun lain (955/2020) 7 §:ssä säädetään. Henkilötietojen käsittelyssä noudatettavista vaatimuksista säädetään henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetussa laissa (1054/2018).

Sen lisäksi, mitä henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 8 §:ssä säädetään, rikosasian asianosaisten henkilötietojen rekisteröinnin yhteydessä Syyttäjälaitoksen on huolehdittava siitä, että todistajansuojeluohjelmasta annetussa laissa (88/2015) tarkoitettua suojeltavaa koskevat tiedot säilytetään erillään muita rekisteröityjen ryhmiä koskevista tiedoista ja suojataan asianmukaisilla teknisillä toimenpiteillä sen varmistamiseksi, että tietoihin on pääsy ainoastaan niillä henkilöillä, joiden on välttämätöntä käsitellä niitä kyseessä olevan rikosasian hoitamiseksi.

Poliisilain (872/2011) 5 luvun 40 §:ssä, rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain (108/2018) 36 §:ssä, rikostorjunnasta Tullissa annetun lain (623/2015) 3 luvun 39 §:ssä ja pakkokeinolain (806/2011) 10 luvun 39 §:ssä tarkoitettua henkilöä koskevaa tietoa ei saa rekisteröidä tämän lain 22 a §:ssä tarkoitettuun rikosasioiden käsittelyjärjestelmään.

Jos rikosasian käsittelyn yhteydessä on välttämätöntä käsitellä henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 11 §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja, käsittelyjärjestelmässä on asian rekisteröinnin yhteydessä huolehdittava asianmukaisista teknisistä suojatoimista.

Rikosasiaa koskevat tiedot poistetaan rikosasioiden käsittelyjärjestelmästä viimeistään kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun asia on ratkaistu. Säilytysajan päättymisen jälkeen tiedot on arkistoitava tai tuhottava tietoturvallisella tavalla.

Rikosasioiden käsittelyjärjestelmään rekisteröidyn luonnollisen henkilön kotiosoitteen ja muun yhteystiedon saa luovuttaa järjestelmästä ainoastaan viranomaisille syyttäjän tai muun viranomaisen lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tässä laissa tarkoitetaan:

2) oikeushallinnon viranomaisella Tuomioistuinvirastoa, tuomioistuinta, Syyttäjälaitosta ja Oikeuspalveluvirastoa sekä oikeusaputoimistoa silloin, kun se käsittelee ja ratkaisee oikeusapulaissa (257/2002) tarkoitettuja asioita.

Tuomioistuimilla, Syyttäjälaitoksella ja oikeusaputoimistoilla on velvollisuus liittyä tietovarantoon sekä välittää sen kautta ilmoituksia ja tietoja muille viranomaisille.

Oikeusrekisterikeskus, Tuomioistuinvirasto, tuomioistuimet, Syyttäjälaitos ja Oikeuspalveluvirasto ovat valtakunnallisen tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä.

Edellä 1 momentissa mainitut viranomaiset vastaavat rekisterinpitäjän velvollisuuksista siltä osin kuin on kyse henkilötietojen käsittelystä, jonka tarkoitusten ja keinojen määrittämiseen ne osallistuvat omien lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, tuomioistuimet, Syyttäjälaitos ja Oikeuspalveluvirasto vastaavat rekisterinpitäjinä siitä, että niiden valtakunnalliseen tietovarantoon tallentamat tiedot ovat täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä, sekä havaitsemiensa virheiden oikaisusta viipymättä. Oikeusrekisterikeskus vastaa näiden tietojen edelleen välittämisestä tietovarannosta muihin tietojärjestelmiin tiedot luovuttaneen viranomaisen tekemien merkintöjen mukaisesti sekä muista tietovarantoon liittyvistä rekisterinpitäjän velvollisuuksista, joita ei ole jaettu rekisterinpitäjien kesken.

Oikeushallinnon viranomainen saa salassapitosäännösten estämättä käyttää tietovarantoon tallentamiaan tietoja 1 momentissa säädetystä poiketen viranomaisen valvonta-, suunnittelu- tai kehittämistehtävän hoitamiseksi ja viranhaltijoiden oikeusturvan varmistamiseksi siltä osin kuin tiedot ovat tähän tarkoitukseen välttämättömiä.

Oikeusrekisterikeskus päättää tietojen luovuttamisesta tietovarannosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeushallinnon viranomaisen oikeutta luovuttaa tietovarantoon tallentamiaan tietoja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain ja oikeudenkäynnin julkisuutta koskevien säännösten nojalla.

Oikeusrekisterikeskus voi siirtää asianomaiselle viranomaiselle käsiteltäväksi tietopyynnön, joka koskee oikeusaputoimistossa, Syyttäjälaitoksessa tai tuomioistuimessa vireillä olevaa tai käsiteltyä asiaa taikka merkintöjä, joita koskevien tietojen antamista tuomioistuin on rajoittanut 16 §:n 2 momentin nojalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .