HE 83/2017 vpHyväksyttyVireille 28.6.2017

Sähköisen tunnistamisen ketjuttamisen hintakatto

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Uuden sähköisen tunnistusvälineen luomisessa toisen tunnistusvälineen avulla perittävälle tiedonsiirrolle asetetaan väliaikainen enimmäishinta. Muutoksella lisätään sähköisten tunnistuspalveluiden välistä kilpailua ja helpotetaan vaihtoehtoisten tunnistustapojen tarjoamista.

Tila: Hyväksytty
Vireille: 28.6.2017
Viimeisin tapahtuma: 19.10.2017
Äänestyksiä: 0
Puheenvuoroja: 11
Vahvistettu: 1.12.2017
Säädös: 816/2017
Lähde: eduskunta.fi ↗

Mitä ehdotetaan

Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annettuun lakiin lisätään viiden vuoden määräajaksi enimmäishinta ensitunnistamistiedon ketjuttamiselle. Viestintävirasto vahvistaa markkinahintojen mediaaniin perustuvan korvauksen enimmäistason, joka on 0,35–5,00 euroa tapahtumalta ja laskee vuosittain 25 prosenttia. Samalla selkeytetään palveluntarjoajien yhteenliittymien ilmoitusvelvollisuutta ja Viestintävirastolle suoritettavia viranomaismaksuja.

Mitä se tarkoittaa

Muutos alentaa uusien vahvojen tunnistusvälineiden, kuten mobiilivarmenteiden, luomiskustannuksia nykyisiä pankkitunnisteita hyödyntäen ja poistaa markkinoille tulon esteitä. Tämä voi pienentää pankkien saamia yksittäisiä transaktiotuloja, mutta luo kuluttajille laajempia valinnanmahdollisuuksia tunnistautumisessa. Lisäksi valvontamaksusäännösten selkeytys estää palveluntarjoajien yhteenliittymiä joutumasta maksamaan päällekkäisiä 14 000 euron vuosittaisia valvontamaksuja.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

11 puheenvuoroa · 8 puhujaa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin sähköisen ensitunnistamisen ketjuttamiselle asetettavaa väliaikaista hintakattoa, jolla pyritään lisäämään kilpailua ja parantamaan tunnistusvälineiden saatavuutta. Kaikki eduskuntaryhmät kannattivat esitystä yksimielisesti ja pitivät sääntelyä tarpeellisena pankkien vahvan markkina-aseman purkamiseksi. Keskustelua herätti lähinnä se, miten varmistetaan sähköisen tunnistautumisen tosiasiallinen saavutettavuus maksuhäiriömerkinnän saaneille kansalaisille.

KokoomusPuolesta
Kokoomus piti esitystä hyvänä edistysaskeleena sähköisen asioinnin ja tunnistautumisen kehittämisessä.
”Sähköinen tunnistaminen on tärkeää, ja on valitettavaa, että me olemme tässä asiassa kyllä jääneet pahasti jälkeen monista muista maista.”
— Timo Heinonen
KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä, koska korkeat hinnat ovat haitanneet kilpailua ja uusien tunnistusvälineiden yleistymistä.
”Tämä laki on hyvin aiheellinen, ja siinä mielessä ollaan oikeilla jäljillä, ja hallitus on tässä tehnyt ihan hyvää työtä.”
— Mikko Alatalo
Sininen tulevaisuusPuolesta
Sininen tulevaisuus piti hintakattoa toimivana keinona vauhdittaa markkinoiden ja uusien toimijoiden syntyä.
”Minun mielestäni tämä on hyvä lakiesitys ja tällaisenaan erittäin kannatettava.”
— Matti Torvinen
SDPPuolesta varauksin
SDP piti hintakattoa kannatettavana kompromissina, mutta muistutti huolesta kaikkien kansalaisten ja erityisesti maksuhäiriöisten yhdenvertaisesta pääsystä tunnistautumispalveluihin.
”Enimmäishinta on kuitenkin kompromissi, jonka arvioidaan tässä vaiheessa edistävän markkinoiden kehittymistä.”
— Katja Taimela
KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit kannatti esitystä keinona purkaa pankkien monopolia ja lisätä tervettä kilpailua tunnistuspalveluissa.
”Tämä lakiesitys on tärkeä askel sähköisen tunnistamisen ja sähköisten palvelujen kehittymisen kannalta.”
— Päivi Räsänen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 83/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

28.6.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Liikenne- ja viestintäministeriö
6.9.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
5.10.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · liikenne- ja viestintävaliokunta
11.10.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
17.10.2017Toinen käsittely · Täysistunto
19.10.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

1Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty · 816/2017 · 1.12.2017

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain (617/2009) 10 §:n 1 momentti ja 47 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 533/2016, sekä lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 139/2015 ja 533/2016, väliaikaisesti uusi 5–7 momentti seuraavasti:

10 §Tunnistuspalvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa toiminnan aloittamisesta

Suomeen sijoittautuneen tunnistuspalvelun tarjoajan on ennen toimintansa aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus Viestintävirastolle. Ilmoituksen voi tehdä myös sellainen tunnistuspalvelun tarjoajien yhteenliittymä, jonka hallinnoimaa palvelua on pidettävä yhtenä tunnistuspalveluna.

17 §Tunnistusvälineen hakijana olevan luonnollisen henkilön tunnistaminen

Kun tunnistusvälineen tarjoaja lähettää tiedon tekemästään ensitunnistamisesta toiselle tunnistusvälineen tarjoajalle, jotta tämä voisi myöntää sähköisen tunnistusvälineen, se saa periä oikeudenmukaisen ja kohtuullisen korvauksen.

Oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus perustuu Suomessa toimivien tunnistusvälineen tarjoajien perimien ensitunnistamistietojen hintojen mediaaniin.

Viestintävirasto antaa päätöksen 6 momentissa tarkoitetun oikeudenmukaisen ja kohtuullisen korvauksen enimmäistasosta sentin tarkkuudella siten, että se laskee vuosittain 25 prosenttia mutta on kuitenkin vähintään 35 senttiä ja enintään 5 euroa.

47 §Viestintävirastolle maksettavat maksut

Kun 10 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tehnyt tunnistuspalvelun tarjoaja tai palveluntarjoajien yhteenliittymä rekisteröidään ensimmäisen kerran, sen on suoritettava Viestintävirastolle 5 000 euron rekisteröimismaksu. Lisäksi tunnistuspalvelun tarjoajan tai yhteenliittymän on suoritettava Viestintävirastolle vuosittain yhteensä 14 000 euron valvontamaksu kaikkien tarjoamiensa tunnistuspalveluiden valvonnasta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 17 §:n 5 – 7 momentti on voimassa viisi vuotta lain voimaantulosta.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annettua lakia siten, että ensitunnistamista koskevan tiedon ketjuttamiselle asetetaan enimmäishinta viiden vuoden määräajaksi. Esityksen tavoitteena on edistää digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön luomista pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeen mukaisesti ja edistää sähköisen tunnistamisen markkinoiden kehittymistä. Digitaalisten palveluiden laaja-alainen käyttöönotto ja uusien liiketoimintamallien kehittyminen edellyttää sitä, että sähköisten palveluiden käyttäjät ja tarjoajat voivat luottaa toisiinsa sekä varmistua toistensa identiteetistä. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että tarjolla on eri osapuolten tarpeiden mukaisia, markkinoilla tuotettuja ja keskenään kilpailevia vahvoja tunnistuspalveluja. Ensitunnistustietojen välittämisestä perityt kohtuuttoman korkeat hinnat ovat vaikeuttaneet olemassa olevien tunnistusvälineiden hyödyntämistä uusien tunnistusvälineiden hankkimisessa. Lisäksi korkeat hinnat vaikeuttavat kilpailun toimivuutta ja jatkossa myös toimijoiden välisen luottamusverkoston kehittymistä. Sähköisen tunnistamisen markkinat ovat vasta kehittymässä, joten enimmäishintasääntelyn ehdotetaan olevan voimassa viiden vuoden määräajan. Tavoitteena on, että markkinoiden kehittyessä tunnistusvälineiden tarjonta paranee siten, että enimmäishintasääntelylle ei ole enää tarvetta. Lisäksi ehdotetaan, että tunnistuspalvelun tarjoajien yhteenliittymän ilmoitusvelvollisuutta ja Viestintävirastolle maksettavia valvontamaksuja koskevia säännöksiä selkeytetään. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Enimmäishintaa koskeva pykälä olisi voimassa viisi vuotta sen voimaantulosta.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.