HE 83/2019 vpHyväksytty muutettunaVireille 7.11.2019

Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nostaminen

Lait työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden työttömyysturvan lisäpäivien alaikäraja nousee 61 vuodesta 62 vuoteen. Samalla työttömyysetuuksien ja vakuutusmaksujen yläikäraja sidotaan eläkeikään.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
7.11.2019
Viimeisin tapahtuma
16.12.2019
Äänestyksiä
1
Puheenvuoroja
33
Vahvistettu
19.12.2019
Säädös
1418/2019

Mitä ehdotetaan

Palkansaajan työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostetaan vuodella 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Vastaavasti työnantajien lisäpäivien omavastuun päättymisikä nousee 63 vuodesta 64 vuoteen, ja työttömyysetuuden sekä vakuutusmaksuvelvollisuuden yläikäraja sidotaan vuonna 1965 tai myöhemmin syntyneillä alimpaan vanhuuseläkeikään.

Mitä se tarkoittaa

Muutos tulee voimaan 1.1.2020. Se koskee ikääntyviä työntekijöitä sekä suuria työnantajia ja pidentää työuria siirtämällä lisäpäiville pääsyä vuodella eteenpäin. Muutoksen arvioidaan vähentävän työttömyyspäivärahamenoja noin 50 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2020–2021 sekä lisäävän työllisten määrää noin 6 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä.

Näin eduskunta äänesti

Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Ainoa äänestys koski lain yksityiskohtaa.

Ainoa äänestys2. käsittely · 10.12.2019

Lausumaehdotus, mietintö / Mia Laiho

Jaa voitti äänin 131–26.

131
Jaa · jaa
26
Ei · ei

Vain Kokoomus vastaan. 42 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDLIIKKOKPSPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2019.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

33 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin työttömyysturvan lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken alaikärajan nostamista 61 vuodesta 62 vuoteen työurien pidentämiseksi. Lakiesitys sai laajaa tukea työmarkkinajärjestöjen yhteisenä neuvottelutuloksena, mutta salissa väiteltiin ikääntyneiden asemasta työmarkkinoilla. Osa oppositiosta vaati koko eläkeputken lakkauttamista, mitä hallituspuolueet pitivät liian rajuna toimena ilman korvaavaa turvaa.

  • Pitäisikö eläkeputki poistaa kokonaan vai pelkästään nostaa sen ikärajaa?
  • Heikentääkö lisäpäiväoikeuden myöhentäminen kohtuuttomasti ikääntyvien työttömyysturvaa?
  • Miten ikääntyneiden kokemaan ikäsyrjintään ja työllistymisvaikeuksiin puututaan?
  • SDPPuolesta

    SDP kannatti esitystä vastuullisena työmarkkinajärjestöjen sopimuksena, joka pidentää työuria ja kohentaa ikääntyneiden tulevaa eläketurvaa.

    ”Pidän todella tärkeänä sitä, että tämä lakiesitys on valmisteltu yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjät ry:n kanssa.”
    — Kim Berg
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta tuki ikärajan nostamista osana eläkeuudistuksen jatkoa ja korosti tarvetta tukea ikääntyneiden työssäjaksamista työpaikoilla.

    ”Itse asiaan eli tähän lisäpäivärahaoikeuden alaikärajan nostamiseen: Kannatan sitä kovastikin.”
    — Anu Vehviläinen
  • Pääosa ryhmästä tuki esitystä kolmikantaisen sopimisen ja työurien pidentämisen vuoksi, mutta ryhmästä esitettiin myös vastustusta työttömyysturvan heikentämisen takia.

    ”Tämä on mielestäni huono esitys, puhemies.”
    — Johannes Yrttiaho
  • KokoomusPuolesta varauksin

    Kokoomus piti ikärajan nostoa oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä toimena ja vaati koko työttömyysputkesta luopumista suurempien työllisyysvaikutusten saavuttamiseksi.

    ”Kannatamme hallituksen esitystä nostaa työttömyysputken alaikärajaa 61 vuodesta 62 vuoteen vuonna 61 ja sen jälkeen syntyneiden osalta.”
    — Mia Laiho
  • PerussuomalaisetPuolesta varauksin

    Perussuomalaiset hyväksyi uudistuksen kolmikantaisen sopimisen pohjalta, mutta toi esiin vakavan huolen ikääntyvien työttömien toimeentulosta ja laajalle levinneestä ikäsyrjinnästä.

    ”Toisaalta tämä on työmarkkinaosapuolten hyväksymä eli kolmikannassa hyväksytty menettely, ja tältä pohjalta katsoen perussuomalaiset ovat tämän valmiit hyväksymään.”
    — Toimi Kankaanniemi

Kooste on tuotettu tekoälyllä 33 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 83/2019 vp sisältyvien 1.-2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 7.11.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 12.11.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 29.11.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 4.12.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 11.12.2019Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 13.12.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1418/2019 · 19.12.2019
  • 2Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1419/2019 · 19.12.2019

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti sekä 6 luvun 9 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 1188/2009 ja 3 luvun 1 §:n 2 momentti ja 6 luvun 9 §:n 1 momentti laissa 1049/2013, seuraavasti:

3 luku – Etuuden saamisen yleiset rajoitukset

1 §Yleiset rajoitukset

Työttömyysetuutta ei myönnetä työnhakijalle, joka ei ole täyttänyt 17 vuotta. Ennen vuotta 1965 syntyneelle työnhakijalle työttömyysetuus myönnetään enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona työnhakija täyttää 65 vuotta. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneelle työnhakijalle työttömyysetuus myönnetään enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää työntekijän eläkelain (395/2006) 11 §:ssä tarkoitetun alimman vanhuuseläkeiän.

Työttömyysetuutta voidaan kuitenkin myöntää enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 68 vuotta, jos henkilön työnteko on estynyt 1 luvun 5 §:n 1 momentin 14 kohdassa, 4 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tai 1 a §:ssä mainituista syistä taikka jos hänet on kokoaikaisesti lomautettu.

6 luku – Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

9 §Lisäpäiväoikeus

Palkansaajan peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan 7 §:ssä säädetyn enimmäisajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona työnhakija täyttää 3 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyn työttömyysetuuden myöntämisen enimmäisiän, jos hän on syntynyt:

1) vuonna 1955 tai 1956 ja jos hän on täyttänyt 60 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä;

2) vuosina 1957—1960 ja jos hän on täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä;

3) vuonna 1961 tai sen jälkeen ja jos hän on täyttänyt 62 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 12 a §:n 1 momentin 2 kohta, 24 §:n 1 momentin 2 kohta, 24 a §:n 1 ja 2 momentti, 24 b §:n 1 momentti ja 24 e §:n 3 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 12 a §:n 1 momentin 2 kohta laissa 1653/2015, 24 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 1076/2018, 24 a §:n 1 ja 2 momentti laissa 970/2013, 24 b §:n 1 momentti laissa 1301/2002 ja 24 e §:n 3 momentin 2 kohta laissa 522/2018, sekä lisätään lain 12 a §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 1653/2015, uusi 2 a kohta seuraavasti:

12 a §Vakuutusmaksuvelvollisuutta koskevat rajoitukset

Työttömyysvakuutusmaksua ei makseta:

2) sen kalenterikuukauden jälkeen, jona ennen vuotta 1965 syntynyt työntekijä täyttää 65 vuotta;

2 a) sen kalenterikuukauden jälkeen, jona vuonna 1965 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä täyttää työntekijän eläkelain 11 §:ssä tarkoitetun alimman vanhuuseläkeiän;

24 §Maksuvelvollisuus

Työttömyysturvan omavastuumaksun on velvollinen maksamaan 12 §:ssä tarkoitettu työnantaja sekä valtion kirjanpitoyksikkö ja liikelaitos, jonka irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden työttömyysvakuutusmaksun perusteena ollut palkkasumma tai sitä vastaava valtion kirjanpitoyksikön tai liikelaitoksen palkkasumma on vähintään 2 086 500 euroa, jos:

2) henkilöllä työsuhteen irtisanomisesta johtuva 61 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu hänen täytettyään 64 vuotta tai hän on alkanut saada vanhuuseläkettä 63 vuotta täytettyään ja työttömyyspäiväraha on jatkunut vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka.

24 a §Omavastuumaksun määrä

Omavastuumaksun perusteena 24 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamissa tilanteissa on se etuusmenoa vastaava määrä, joka irtisanotulle tai lomautetulle työntekijälle tulisi ansiopäivärahan suuruisena maksettavaksi siitä lukien, kun hänen oikeutensa lisäpäiviin alkaa, siihen saakka, kunnes hän täyttää 64 vuotta, kuitenkin vähintään yhden vuoden etuusmenoa vastaava määrä.

Omavastuun perusteena 24 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa on se ansiopäivärahan suuruista etuusmenoa vastaava määrä, jolta ajalta irtisanotulle työntekijälle on maksettu työttömyysetuutta työsuhteen päättymisestä siihen saakka, kunnes hän täyttää 64 vuotta.

24 b §Omavastuumaksun periminen ja palauttaminen

Omavastuumaksu peritään 24 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti lisäpäiväoikeuden alkaessa ja 24 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti irtisanotun työntekijän täytettyä 64 vuotta.

24 e §Velvollisuus tietojen antamiseen

Finanssivalvonnan ja Kansaneläkelaitoksen on annettava Työllisyysrahastolle salassapitosäännösten ja muiden tiedon luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä:

2) huhtikuun loppuun mennessä henkilötunnus ja työttömyyskassan numero niistä edellisen kalenterivuoden aikana 64 vuotta täyttäneistä henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa 64 vuotta täytettyään ja joiden oikeus työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin ei ole alkanut ennen 64 vuoden täyttämistä.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen vuotta 1961 syntyneestä työntekijästä maksettavaan omavastuumaksuun sovelletaan lain 8 a luvun mukaisia työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksua koskevia säännöksiä sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän lain voimaan tullessa.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi työurien pidentämiseksi siten, että lisäpäivärahaoikeuden alaikärajaa nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. Työttömyysturvan lisäpäivien rahoitusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantajien rahoitusvastuun päättymisikä nousisi lisäpäivien alaikärajan nostoa vastaavasti 63 vuodesta 64 vuoteen. Samalla työttömyysetuuden myöntämisen ja työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden yläikärajaa ehdotetaan muutettavaksi vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä seuraamaan työntekijän eläkelain mukaista alimman vanhuuseläkeiän muutosta. Ehdotetuilla muutoksella toteutetaan työmarkkinajärjestöjen vuonna 2014 tekemään eläkesopimukseen pohjautuvat työttömyysturvaa koskevat ehdotukset. Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.