Kalatalousvelvoitteiden laajentaminen vanhoihin vesivoimaloihin
Laki vesilain muuttamisesta
Vanhoille vesivoimalaitoksille voidaan jatkossa määrätä kalatalousvelvoitteita, kuten kalateiden rakentamista tai kalatalousmaksuja, vaikka niiden luvissa ei sellaisia ennestään olisi. Muutoksen tavoitteena on elvyttää vaelluskalakantoja ja edistää vesiluonnon monimuotoisuutta.
- Tila
- Käsittelyssä
- Vireille
- 7.5.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 16.10.2026
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 27
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vesilakiin lisätään säännökset, joiden nojalla kalataloustehtäviä hoitavan elinvoimakeskuksen hakemuksesta voidaan määrätä kalatalousvelvoite, kalatalousmaksu tai niiden yhdistelmä sellaisten vesivoimalaitosten lupiin, joihin niitä ei aiemmin sisältynyt (ns. nollavelvoitelaitokset). Velvoitteesta ei saa aiheutua luvanhaltijalle kohtuuttomia kustannuksia, ja luvanhaltijalla on tietyissä tilanteissa oikeus saada valtiolta korvausta vesivoiman menetyksestä johtuvasta hyödyn olennaisesta vähentymisestä.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee vähintään noin 140 nollavelvoitelaitosta ja niiden omistajia, joihin kuuluu yksityishenkilöitä, pk-yrityksiä, suuria energiayhtiöitä sekä kuntien omistamia energiayhtiöitä (12 laitosta). Voimalaitosten omistajille voi aiheutua huomattavia investointi- ja ylläpitokustannuksia kalateistä sekä sähköntuotannon vähenemisestä johtuvia tuotonmenetyksiä, joskin vaikutuksen sähkön hintaan arvioidaan jäävän vähäiseksi. Elinvoimakeskukset ja Lupa- ja valvontavirasto käsittelisivät arviolta 3–4 lupatarkistushakemusta vuosittain. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2027.
Näin eduskunta äänesti
Käsittely on kesken: esityksestä ei ole vielä äänestetty täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
27 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin vesilain muuttamisesta siten, että myös vanhoille vesivoimalaitoksille voidaan määrätä kalatalousvelvoitteita vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Hallituspuolueet ja suuri osa oppositiosta pitivät esitystä tarpeellisena ja tasapainoisena askeleena luonnon ja huoltovarmuuden välillä. Vihreät sen sijaan vastustivat esitystä liian hampaattomana ja vesitettynä, koska se ei velvoita viranomaisia lupien systemaattiseen ja nopeaan päivittämiseen.
- Onko esitys riittävän velvoittava vaelluskalakantojen pelastamiseksi vai pitäisikö lupien tarkistamiselle asettaa sitova aikataulu?
- Miten yhteensovitetaan vaelluskalojen suojelu, omaisuudensuoja ja vesivoiman säätökyky?
- Pitäisikö kustannuksissa noudattaa tiukempaa aiheuttaja maksaa -periaatetta valtion korvausten sijaan?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus tukee lakiesitystä vastuullisena askeleena virtavesien ja vaelluskalojen puolesta, joka ottaa huomioon sekä ympäristön että sähköjärjestelmän huoltovarmuuden.
”Huoltovarmuutta silmällä pitäen tämä esitys on tasapainoinen ja vastuullinen.”
— Juha Hänninen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannattavat esitystä, sillä se antaa keinot puuttua vanhojen voimaloiden lupapuutteisiin ja edistää kalakantoja huolehtien samalla omaisuudensuojasta ja energiahuollon tasapainosta.
”Ehdotetut muutokset helpottaisivat kalataloudellisten velvoitteiden asettamista sellaisille vanhoille vesivoimalaitoksille, joilla tällaisia ennestään ei ole.”
— Leena Meri - SDPPuolesta varauksin
SDP pitää uudistuksen etenemistä ja vaelluskalojen suojelua oikeansuuntaisena, mutta korostaa tarvetta arvioida valiokuntakäsittelyssä esityksen riittävyyttä ja parantaa sen vaikuttavuutta.
”Tämä vesilain uudistaminen itsessään on ollut SDP:n tavoitteena jo pitkään, ja on hyvä, että asia nyt etenee, koska joitain parannuksia tämän säännöksen myötä olisi tulossa”
— Riitta Kaarisalo - KeskustaPuolesta varauksin
Keskusta pitää sääntelyn päivittämistä tarpeellisena, mutta painottaa luvanhaltijoiden oikeusvarmuutta, vesivoiman huoltovarmuusroolia sekä tapauskohtaista ja kohtuullista harkintaa.
”Keskusta pitää hyvänä sitä, että lainsäädäntö päivitetään vastaamaan tätä tarvetta ja että myös niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin voidaan jatkossa kohdistaa kalatalousvelvoitteita.”
— Mauri Kontu - VihreätVastaan
Vihreät vastustavat esitystä vesitettynä ja tehottomana kompromissina, joka ei aseta sitovaa velvoitetta tai aikataulua lupien päivittämiselle ja jättää kalakannat edelleen ahdinkoon.
”Hallitus on valitettavasti tällä vesilain esityksellä vesittämässä vaelluskalojen paluun jokiimme.”
— Jenni Pitko
Kooste on tuotettu tekoälyllä 27 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan on annettava lausunto.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 7.5.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 19.5.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki vesilain muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki vesilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesilain (587/2011) 11 luvun 6 §:n 1 momentti sekä 19 luvun 5 §:n 2 ja 3 momentti ja 12 §, sellaisina kuin niistä ovat 11 luvun 6 §:n 1 momentti sekä 19 luvun 5 §:n 2 momentti ja 12 § laissa 572/2025, lisätään 3 lukuun uusi 21 a § seuraavasti:
3 luku – Luvanvaraiset vesitaloushankkeet
21 a §Uuden kalatalousvelvoitteen tai kalatalousmaksun määrääminen
Lupa- ja valvontavirasto voi kalataloustehtäviä hoitavan elinvoimakeskuksen hakemuksesta määrätä kalakantojen turvaamiseksi 14 §:ssä tarkoitetun kalatalousvelvoitteen, kalatalousmaksun tai niiden yhdistelmän vesivoimalaitoksen luvanhaltijalle, jos lupaan ei sellaista sisälly. Kalatalousvelvoitteesta, kalatalousmaksusta tai näiden yhdistelmästä päätettäessä on otettava huomioon kalakantojen elinolosuhteiden ja vaellusyhteyden turvaamisen ja palauttamisen mahdollisuudet vesistössä, muut vesistössä toteutettavat toimenpiteet ja laitoksen merkitys sähköntuotannon ja sähköjärjestelmän käyttövarmuuden kannalta.
Kalatalousvelvoitteesta, kalatalousmaksusta tai näiden yhdistelmästä ei saa aiheutua niillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna luvanhaltijalle kohtuuttomia kustannuksia. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon laitoksesta odotettavissa oleva taloudellinen hyöty.
Luvanhaltijalla on oikeus saada valtiolta korvaus 1 momentissa tarkoitetusta kalatalousvelvoitteesta aiheutuvasta vesivoiman menetyksestä johtuvasta hyödyn olennaisesta vähentymisestä. Korvausta voidaan sovitella ottaen huomioon laitosta koskevat lupamääräykset ja aika, jolloin vesivoimaa on voitu käyttää hyväksi.
11 luku – Hakemusmenettely
6 §Lausunnot
Hakemuksesta on pyydettävä lausunto vesitaloustehtäviä tai kalataloustehtäviä hoitavalta elinvoimakeskukselta sekä asianomaisilta yleistä etua valvovilta viranomaisilta, jollei lausunnon pyytäminen näiltä ole ilmeisen tarpeetonta. Yhteiskunnan kannalta tärkeästä hankkeesta, jolla on valtakunnallista merkitystä ja josta voi aiheutua huomattavia tai laajalle ulottuvia haitallisia vaikutuksia, on pyydettävä lausunto valtioneuvostolta. Lupa- ja valvontaviraston on varattava yleisen edun valvontayksikölleen tilaisuus tulla kuulluksi yhteiskunnan kannalta merkittävästä hankkeesta tai hankkeesta, jolla voi olla huomattavia tai laajalle ulottuvia vaikutuksia vesiympäristöön tai vesien käyttöön. Edellä 3 luvun 21 a §:ssä tarkoitetusta hakemuksesta, joka tarkoittaa uuden kalatalousvelvoitteen asettamista sähköjärjestelmän käyttövarmuuden kannalta merkittävälle laitokselle, on tarvittaessa pyydettävä lausunto järjestelmävastaavalta kantaverkonhaltijalta.
19 luku – Voimaantulo
5 §Päätökseen sisältyvien määräysten tarkistaminen
Jollei tästä luvusta muuta johdu, Lupa- ja valvontavirasto voi hakemuksesta tarkistaa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun lupaan tai lupaan rinnastuvaan muuhun viranomaisen tekemään päätökseen sisältyviä määräyksiä tai antaa uusia määräyksiä noudattaen soveltuvin osin, mitä 3 luvun 21 §:ssä sekä 21 a §:ssä säädetään.
Jos määräysten tarkistaminen tai uusien määräysten antaminen vähentää hankkeesta saatavaa hyötyä eikä hanketta voida toteuttaa tarkoitustaan vastaavalla muulla tavalla, luvanhaltijalla on oikeus saada hakijalta korvaus lupaan tai päätökseen perustuvan käyttömahdollisuuden vähäistä suuremmasta menetyksestä tai vaatia hankkeen lunastamista. Tätä momenttia ei sovelleta 3 luvun 21 a §:ssä tarkoitettuun uusien määräysten antamiseen.
12 §Aikaisemmin tehdyt rakennelmat
Jos ennen vanhan vesilain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla on myönnetty lupa rakentaa vesistöön, Lupa- ja valvontavirasto voi hakemuksesta tai omasta aloitteesta velvoittaa tällaisen luvan nojalla tehdyn rakennelman omistajan sallimaan kalakannan säilyttämistä, liikenteen turvaamista, uiton toimittamista tai vesistön tilan turvaamista varten tarpeellisten laitteiden tekeminen ja luovuttamaan käytettäväksi niitä varten tarvittavan vesimäärän.
Rakennelman omistajalle 1 momentissa tarkoitetusta velvoitteesta aiheutuva edunmenetys on korvattava, jos se ei ole vähäinen. Edellä 3 luvun 21 a §:ssä tarkoitetun edunmenetyksen korvaamisesta säädetään mainitussa pykälässä. Jos rakennelman omistaja kuitenkin olisi 1 momentissa tarkoitetun lainsäädännön mukaan ollut velvollinen korvauksetta poistamaan rakennelman eikä hän sitä halua poistaa, Lupa- ja valvontavirasto voi velvoittaa hänet omalla kustannuksellaan tekemään tarvittavat laitteet ja rakennelmat.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan lupamääräysten muuttamista koskevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa päätöksen, johon on sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.