Tahdonvastaisen katoamisen säätäminen rangaistavaksi
Kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta
Suomi liittyy YK:n yleissopimukseen, jolla suojellaan ihmisiä tahdonvastaiselta katoamiselta. Samalla rikoslakiin lisätään uusi rangaistussäännös viranomaisten tai heidän suostumuksellaan toteuttamasta katoamisesta.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 2.6.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 25.1.2023
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 9
- Vahvistettu
- 3.3.2023
- Säädös
- 327/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Rikoslakiin lisätään uusi rikosnimike, tahdonvastaisen katoamisen toteuttaminen, josta voidaan tuomita vankeutta 4 kuukaudesta 4 vuoteen, ja myös teon yritys säädetään rangaistavaksi. Suomi saattaa voimaan yleissopimuksen, hyväksyy YK:n valvontakomitean oikeuden käsitellä Suomea koskevia valituksia ja tekee varauman adoptioiden kumoamista koskevaan velvoitteeseen.
Mitä se tarkoittaa
Uudistus parantaa kadonneiden ja heidän omaistensa oikeusturvaa sekä antaa yksilöille mahdollisuuden valittaa Suomen toiminnasta YK:n komitealle. Rikoksesta tulee kansainvälinen rikos, jota poliisi, syyttäjälaitos ja tuomioistuimet voivat käsitellä Suomessa myös silloin, kun teko on tehty ulkomailla. Lakien voimaantulosta säädetään erikseen asetuksella sopimuksen kansainvälisen voimaantulon mukaan.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
9 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin Suomen liittymistä YK:n yleissopimukseen tahdonvastaiselta katoamiselta suojelemiseksi sekä teon säätämistä rangaistavaksi rikoslaissa. Esitys sai eduskunnalta yksimielisen tuen. Keskustelussa nostettiin esiin myös lasten suojelu, tyttöjen silpomismatkojen ehkäisy sekä poliisin riittävät resurssit.
- SDPPuolesta
Yleissopimuksen ratifiointi on tärkeä ihmisoikeusteko, joka luo kansainvälistä painetta suljettuja maita kohtaan ja edistää myös Suomessa haavoittuvassa asemassa olevien suojelua.
”Siinä suhteessa on erittäin tärkeää, että Suomi tulee nyt osaksi tätä yleissopimusta, jossa pyritään kriminalisoimaan tämäntapainen tahdonvastainen katoaminen.”
— Kimmo Kiljunen - VihreätPuolesta
Yleissopimukseen liittyminen ja tahdonvastaisen katoamisen kriminalisointi vahvistavat kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää ja toteuttavat hallitusohjelman tavoitteita.
”Yleissopimuksen ratifioimalla Suomi liittyy siihen kansainväliseen yhteisöön, joka on oikeudellisesti sitoutunut toimimaan tahdonvastaisia katoamisia vastaan.”
— Pekka Haavisto - KokoomusPuolesta
Ryhmä piti tärkeänä Suomen mukanaoloa ihmisoikeussopimuksissa ja rikoslain päivittämistä, mutta muistutti samalla poliisin riittävien toimintaedellytysten ja resurssien turvaamisesta.
”On tärkeää, että Suomi on tällaisissa ihmisoikeuksia vahvistavissa sopimuksissa mukana.”
— Heikki Autto - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tuki esitystä ja korosti sopimuksen tärkeyttä lapsen oikeuksien näkökulmasta, nostaen esille myös tarpeen puuttua Suomesta ulkomaille vietävien tyttöjen silpomiseen.
”Lapsia ja nuoria on suojeltava, ja heidän tulee voida käydä koulunsa Suomessa loppuun.”
— Arja Juvonen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 9 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 2.6.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ulkoministeriö
- 9.6.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 11.1.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 17.1.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20.1.2023Ainoa käsittely · Täysistunto
- 24.1.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain6
- 1Laki kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdystä kansainvälisestä yleissopimuksestaHyväksytty · 327/2023 · 3.3.2023
- 2Laki rikoslain 11 luvun muuttamisestaHyväksytty · 328/2023 · 3.3.2023
- Kansainvälinen yleissopimus kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiseltaHyväksytty · 672/2023
- Kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta 20.12.2006 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen 25 artiklan 4 kohtaa ja 25 artiklan 1 kohdan a alakohtaa koskevan varauman hyväksyminenHyväksytty · 672/2023
- Kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta 20.12.2006 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen 31 artiklan 1 kohdan mukaisen selityksen hyväksyminenHyväksytty · 672/2023
- Kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta 20.12.2006 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen 32 artiklan mukaisen selityksen hyväksyminenHyväksytty · 672/2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdystä kansainvälisestä yleissopimuksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta New Yorkissa 20 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 §
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
2.Laki rikoslain 11 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 11 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohta, 5 §:n 2 momentti, 12 § ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentin 3 kohta ja 5 §:n 2 momentti laissa 212/2008 sekä 12 § ja 13 §:n 1 momentti laissa 1718/2015, ja lisätään 11 lukuun uusi 4 c § seuraavasti:
11 luku – Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan
3 §Rikos ihmisyyttä vastaan
Joka osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä
3) vangitsee toisen tai muuten riistää häneltä vapauden kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua olevien määräysten vastaisesti taikka aiheuttaa Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön (SopS 55 ja 56/2002) 7 artiklan 2 kappaleen i kohdassa tarkoitetun tahdonvastaisen katoamisen,
4 c §Tahdonvastaisen katoamisen toteuttaminen
Joka valtion edustajana tai sen luvalla, tuella tai suostumuksella pidättämällä, vangitsemalla, kaappaamalla tai muulla tavoin riistää toiselta liikkumisvapauden tai eristää toisen tämän ympäristöstä, kiistää vapaudenriiston jälkeen sen tapahtumisen taikka salaa vapaudenriiston kohteeksi joutuneen olinpaikan tai sen, mitä hänelle on tapahtunut, ja aiheuttaa menettelyllään vapaudenriiston kohteeksi joutuneen jäämisen vaille oikeussuojaa, on tuomittava tahdonvastaisen katoamisen toteuttamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
5 §Sotarikos
Sotarikoksesta tuomitaan myös se, joka tekee Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön 8 artiklassa sotarikokseksi määritellyn muun teon taikka muulla tavoin rikkoo Suomea velvoittavan sotaa, aseellista selkkausta tai miehitystä koskevan kansainvälisen sopimuksen määräyksiä taikka yleisesti tunnustettuja ja vakiintuneita kansainvälisen oikeuden mukaisia sodan lakeja ja tapoja.
12 §Esimiehen vastuu
Sotilaallinen ja muu esimies tuomitaan 1, 3, 4, 4 a–4 c, 5–7 ja 13 §:ssä tarkoitetusta teosta tai sen yrityksestä rangaistukseen kuin tekijä tai osallinen, jos tosiasiallisesti esimiehen määräysvallassa ja valvonnassa olevat joukot tai alaiset ovat syyllistyneet tekoon sen johdosta, että esimies on laiminlyönyt velvollisuutensa asianmukaisesti valvoa joukkojen tai alaisten toimintaa, ja jos:
1) esimies tiesi tai hänen olisi olosuhteiden perusteella pitänyt tietää, että joukot tai alaiset olivat tekemässä tai aikoivat tehdä kyseisiä rikoksia; eikä
2) esimies ryhtynyt käytettävissään oleviin tarpeellisiin ja häneltä kohtuudella vaadittaviin toimiin rikosten täyttymisen ehkäisemiseksi.
13 §Alaisen rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Sotilaallinen tai muu esimies, joka jättää ryhtymättä tarpeellisiin ja häneltä kohtuudella vaadittaviin toimiin saattaakseen viranomaisten tutkittavaksi tosiasiallisesti hänen määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan alaisen tekemäksi epäillyn 1, 3, 4, 4 a–4 c tai 5–7 §:ssä taikka tässä pykälässä tarkoitetun rikoksen, on tuomittava alaisen rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
§
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.