Vuoden 2020 talousarvion täydennys
Vuoden 2020 talousarvioesityksen (HE 29/2019 vp) täydentämisestä
Täydentävä esitys vuoden 2020 valtion talousarvioon (HE 29/2019 vp) eli hallituksen jälkikäteen tekemät tarkennukset budjettiesitykseen. Käsitellään yhdessä varsinaisen talousarvioesityksen kanssa.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 21.11.2019
- Viimeisin tapahtuma
- 20.12.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 185
- Säädös
- 1546/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
185 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin valtion vuoden 2020 talousarviosta ja sen täydentämisestä erityisesti työllisyystoimien riittävyyden, velkaantumisen sekä verotuksen näkökulmasta. Hallituspuolueet puolustivat panostuksia sosiaaliturvaan, koulutukseen, ympäristöön ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Oppositio arvosteli esitystä konkreettisten työllisyystoimien puutteesta, talouskasvun hidastumisen huomiotta jättämisestä ja velkaantumisen lisäämisestä.
- Ovatko hallituksen työllisyystoimet riittäviä julkisen talouden tasapainottamiseksi?
- Lisääkö esitetty talouspolitiikka liikaa valtion velkaantumista ja veroastetta?
- Parantaako budjetti kansalaisten ostovoimaa vai heikentääkö se sitä?
- SDPPuolesta
SDP piti talousarviota erinomaisena suunnanmuutoksena, joka vähentää eriarvoisuutta, kohentaa pienituloisten toimeentuloa ja investoi tulevaisuuteen.
”Va-kaus, ennustettavuus ja luottamus ovat hyvän yhteiskuntapolitiikan aihioita.”
— Tarja Filatov - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä, sillä se edistää yrittäjyyttä investointien tuplapoistoilla, vahvistaa heikoimmassa asemassa olevien asemaa eikä kiristä yritysverotusta.
”Työllistävämmän ja tasa-arvoisemman Suomen rakentaminen on myös valtion ensi vuoden budjetin päälinja.”
— Esko Kiviranta - VihreätPuolesta
Vihreät kannatti budjettia, koska se kohdentaa merkittäviä lisäresursseja luonnonsuojeluun, koulutukseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tasa-arvoon.
”Tällä täydentävällä talousarvioesityksellä hallitus panostaa myös tulevaisuuteen, panostaa lisää koulutukseen ja nostaa järjestöjen rahoitusta.”
— Tiina Elo - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto tuki esitystä ja korosti, että budjetti parantaa pienituloisten arkea, purkaa aktiivimallin leikkurin ja kaventaa tuloeroja.
”Me lupasimme kevään vaaleissa parantaa suomalaisten arkea ja näin myös teemme.”
— Merja Kyllönen - RKPPuolesta
RKP tuki talousarviota, korostaen sen panostuksia koulutukseen, työllisyystavoitteeseen ja tieverkon korjausvelan taittamiseen.
”Koko talousarvion, kuten koko hallitusohjelman, johtotähtenä on työllisyystavoite eli työllisyysasteen nosto vähintään 75 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.”
— Anders Adlercreutz - KokoomusVastaan
Kokoomus vastusti esitystä todeten sen lisäävän velkaa, kiristävän työn verotusta ja jättävän välttämättömät työllisyystoimet tekemättä.
”Kokoomus on huolissaan siitä suunnasta, mihin Marinin hallitus on perinnöksi saamallaan ohjelmallaan ja ensi vuoden budjetillaan maatamme viemässä.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset vastusti esitystä katteettomien lupausten, velkaantumisen ja liian heikkojen työllisyystoimien vuoksi sekä arvosteli kotitalousvähennyksen leikkaamista.
”Lisää velkaa, lisää veroja, lisää alijäämää, lisää työttömiä.”
— Lulu Ranne - KristillisdemokraatitVastaan
Kristillisdemokraatit esitti epäluottamusta katsoen, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla hidastuvan talouskasvun oloissa.
”Tässä tulevan vuoden budjetissa on kyllä monia kannatettavia esityksiä, joita olemme täällä jo useita kertoja maininneetkin, mutta ongelmana on se, että jos hallitus ei saavuta talous- ja työllisyystavoitteitaan, silloin pohja putoaa näiltä hyviltäkin esityksiltä pois.”
— Päivi Räsänen - Liike NytVastaan
Liike Nyt arvosteli menojen rahoittamista valtion omaisuutta myymällä ja varoitti hallituskauden lopulla uhkaavasta budjettivajeesta.
”Nyt miljardit ovat vain menoerä budjetissa. Niitä rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta.”
— Harry Harkimo
Kooste on tuotettu tekoälyllä 185 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Keskustelu päättyi. Talousarvioaloitteet TAA 380—392/2019 vp lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Keskustelu keskeytettiin kello 13.59. Keskustelua jatkettiin kello 19.19.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 21.11.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 26.11.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 20.12.2019Ainoa käsittely · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Valtion talousarvio vuodelle 2020Hyväksytty muutettuna · 1546/2019