Työvoima- ja yrityspalvelujen siirto maakunnille

Tässä laissa säädetään alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain ( / ) 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuista maakunnallisina kasvupalveluina järjestettävistä palveluista, joilla edistetään työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla osaavan työvoiman saatavuutta ja tarjoamalla työtä hakeville mahdollisuuksia saada työtä (julkiset rekrytointipalvelut ja osaamisen kehittämispalvelut ).

Mitä tässä laissa säädetään maakunnasta, sovelletaan kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun kuntayhtymään.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) asiakkaalla tämän lain mukaisia palveluja hakevaa tai saavaa luonnollista henkilöä (henkilöasiakas ) ja oikeushenkilöä;

2) työnhakijalla henkilöasiakasta, jonka työnhaku on voimassa siten kuin 8 ja 9 §:ssä säädetään;

3) työttömällä työnhakijaa, joka ei tee kokoaikaisesti työtä yhdenjaksoisesti yli kahta viikkoa tai opiskele päätoimisesti;

4) palveluntuottajalla yhteisöä, säätiötä tai yksityistä elinkeinonharjoittajaa, joka tuottaa tässä laissa tarkoitettua palvelua tai jonka tehtävänä on asiakkaan palveluprosessiin liittyvien toimien hoitaminen;

5) työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla työnhakijan palvelutarpeen edellyttämien julkisten rekrytointipalvelujen ja osaamisen kehittämispalvelujen sekä muiden kasvupalvelujen sovittamista yhteen sosiaali- ja terveyspalvelujen tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutuspalvelujen kanssa työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi;

6) työllistymissuunnitelmalla maakunnan tai palveluntuottajan yhdessä työnhakijan kanssa laatimaa suunnitelmaa ja 13 §:n 3 momentissa tarkoitettua monialaisena yhteistyönä laadittua suunnitelmaa (monialainen työllistymissuunnitelma );

7) työllistymissuunnitelman korvaavalla suunnitelmalla kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010189" \o "Ajantasainen säädös" (189/2001) tarkoitettua aktivointisuunnitelmaa ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386" \o "Ajantasainen säädös" ( / ) tarkoitettua kotoutumissuunnitelmaa;

8) muutosturvalla maakunnan, työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä toteutettavaa toimintamallia, jonka avulla pyritään edistämään irtisanotun, lomautetun tai määräaikaisessa työsuhteessa olevan työttömäksi jäävän työntekijän mahdollisimman nopeaa uudelleen työllistymistä ja joka muodostuu työllistymissuunnitelmassa sovituista tämän lain mukaisista palveluista ja mahdollisista muista ammatillisia valmiuksia kehittävistä palveluista.

Maakunta voi antaa 4 ja 10—13 §:ssä tarkoitetut asiakkaan palveluprosessiin liittyvät toimet sekä 16—18 §:ssä tarkoitettujen palvelujen tuottamisen palveluntuottajan hoidettaviksi. Maakunta voi antaa palveluntuottajalle oikeuden ohjata henkilöasiakkaita 24 §:ssä tarkoitettuun työkokeiluun ja oikeuden tehdä työkokeiluun liittyviä 27 §:ssä tarkoitettuja sopimuksia.

Palveluntuottajan toimintaan sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja arkistolakia (831/1994) sen hoitaessa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Palveluntuottajan palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Maakunnan on järjestettävä julkiset rekrytointipalvelut ja osaamisenkehittämispalvelut siten, että niitä on tarjolla asiakkaiden omatoimisesti käytettävinä palveluina ja henkilökohtaisena palveluna. Ellei jäljempänä toisin säädetä, julkiset rekrytointipalvelut ja osaamisen kehittämispalvelut ovat asiakkaille maksuttomia.

Julkisten rekrytointipalvelujen ja osaamisen kehittämispalvelujen tarjoaminen perustuu maakunnan tai palveluntuottajan yhdessä asiakkaan kanssa tekemään arvioon tarvittavista palveluista, joilla parhaiten edistetään osaavan työvoiman saatavuutta ja henkilöasiakkaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös digitaalisesti. Arviointiin voi sisältyä työkyvyn tutkimuksia ja arviointeja sekä muita asiantuntija-arviointeja.

Maakunnan tai palveluntuottajan on ohjattava asiakas tämän palvelutarpeen mukaisiin palveluihin. Jos asiakkaan palvelutarve edellyttää muita maakunnan järjestämiä palveluja kuin kasvupalveluja tai muun viranomaisen tai toimijan järjestämisvastuulla olevia palveluja, maakunnan tai palveluntuottajan on tarvittaessa ohjattava asiakas palvelujen piiriin yhteistyössä muun palvelun järjestäjän tai tuottajan kanssa.

Maakunnan tulee järjestää alueelleen riittävä määrä palvelupisteitä, joissa henkilöasiakkaat voivat aloittaa työnhaun sekä saada työllistymiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta.

Maakunnan tulee järjestää alueelleen yhteistyössä alueensa kuntien sekä nuorille palveluja tarjoavien toimijoiden kanssa riittävä määrä palvelupisteitä, joissa alle 30-vuotiaat nuoret voivat asioida ilman ajanvarausta ja saada opiskelumahdollisuuksiin, työllistymiseen ja elämänhallintaan liittyvää neuvontaa, ohjausta ja palveluja. Maakunta, kunta ja muut toimintaan osallistuvat toimijat sopivat toimintaan liittyvien kustannusten jaosta.

Maakunnan tulee järjestää alueelleen yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa riittävä määrä palvelupisteitä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi. Työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun voi osallistua myös kunta sekä muita toimijoita. Maakunta, Kansaneläkelaitos ja monialaiseen yhteispalveluun osallistuvat muut toimijat sopivat yhteispalvelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten jaosta.

Jos kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa vastaa 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu kuntayhtymä, poiketen siitä, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, kuntayhtymä järjestää 2 momentissa tarkoitetun palvelun yhteistyössä Uudenmaan maakunnan ja alueen kuntien sekä nuorille palveluja tarjoavien toimijoiden kanssa ja 3 momentissa tarkoitetun palvelun yhteistyössä Uudenmaan maakunnan ja Kansaneläkelaitoksen kanssa.

Julkisten rekrytointipalvelujen ja osaamisen kehittämispalvelujen tarjoamisessa on noudatettava tasapuolisuutta ja puolueettomuutta. Työriita ei saa vaikuttaa palvelun tarjoamiseen. Työnhakijalle on kuitenkin kerrottava työriidasta työtarjouksen yhteydessä.

Julkisia rekrytointipalveluja ja osaamisen kehittämispalveluja tarjottaessa, kehitettäessä sekä niistä tiedotettaessa on aktiivisesti edistettävä yhdenvertaisuuden toteutumista sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Asiakkaalla on oikeus valita palveluntuottaja maakunnan osoittamien palveluntuottajien joukosta, jos asiakkaan palvelutarvetta vastaavaa palvelua tuottaa yhtä useampi palveluntuottaja. Palveluntuottajan vaihtamisesta säädetään alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 27 §:n 2 ja 3 momentissa.

Maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakkaiden saatavilla on tietoa palveluntuottajista ja asiakas saa tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta palveluntuottajan valinnassa. Jos henkilöasiakas ei käytä valinnanvapauttaan, maakunnan on osoitettava hänelle palveluntuottaja.

Henkilöasiakkaan työnhaku käynnistyy sinä päivänä, jona hänet rekisteröidään työnhakijaksi kasvupalvelun asiakastietojärjestelmään. Henkilöasiakas voi pyytää työnhaun käynnistämistä sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa tai henkilökohtaisesti siltä maakunnalta, jonka asiakkaaksi hän haluaa rekisteröityä. Työnhakijaksi rekisteröimisen edellytyksenä on, että henkilöasiakas esittää maakunnan antamassa määräajassa julkisten rekrytointipalvelujen ja osaamisen kehittämispalvelujen tarjoamisen kannalta tarpeelliset selvitykset ammatillisesta osaamisestaan, työhistoriastaan, koulutuksestaan ja työkyvystään sekä ilmoittaa maakunnalle työtarjouksia ja muita yhteydenottoja varten postiosoitteensa ja mahdolliset muut yhteystietonsa, joiden avulla hänet voidaan viivytyksettä tavoittaa.

Ellei Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu, ulkomaan kansalaisen ja kansalaisuutta vailla olevan henkilön rekisteröiminen työnhakijaksi edellyttää lisäksi, että henkilöllä on:

1) Suomea velvoittavien, työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella oikeus saapua Suomeen hakemaan työtä ja oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa ilman maakunnan työvoimapoliittista harkintaa; tai

2) oikeus ansiotyöhön myönnetyn oleskeluluvan nojalla eikä oleskelulupaan liity työnantajaa koskevia rajoituksia.

Jos henkilöasiakasta ei voida rekisteröidä työnhakijaksi, maakunta antaa päätöksen työnhakijaksi rekisteröimisen epäämisestä.

Työnhaun voimassaolo päättyy, jos työnhakija:

1) ilmoittaa maakunnalle, ettei hän enää halua pitää työnhakuaan voimassa;

2) ei asioi maakunnan tai palveluntuottajan kanssa maakunnan tai palveluntuottajan antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla;

3) ei ilmoita maakunnalle tai palveluntuottajalle työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitussa määräajassa ja sovitulla tavalla, miten hän on toteuttanut suunnitelmaa; tai

4) ei osallistu maakunnan tai palveluntuottajan tarjoamiin työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin, jotka ovat välttämättömiä hänen palvelutarpeensa selvittämiseksi.

Ulkomaalaisen työnhakijan työnhaun voimassaolo päättyy myös, jos hän ei enää täytä 8 §:n 2 momentissa säädettyjä ulkomaalaisen työnhakijaksi rekisteröinnin edellytyksiä.

Jos työnhakijan palveluprosessiin liittyvistä toimista vastaa palveluntuottaja, työnhaun päättyminen 1 momentin 2—4 kohdassa tarkoitetulla perusteella edellyttää, että maakunta arvioi palveluntuottajan työnhakijalta edellyttämät 2 tai 3 kohdassa tarkoitetut toimet tarkoituksenmukaisiksi tai 4 kohdassa tarkoitetut työkyvyn tutkimukset ja arvioinnit palvelutarpeen selvittämisen kannalta välttämättömiksi. Työnhaun voimassaolo päättyy tällöin sitä päivää seuraavasta päivästä, jona maakunta on todennut 1 momentin 2—4 kohdassa tarkoitetun työnhakijan laiminlyönnin. Palveluntuottajan on viipymättä ilmoitettava maakunnalle työnhakijan 1 momentin 2—4 kohdassa tarkoitetusta laiminlyönnistä tai 2 momentissa tarkoitetusta työnhaun päättymisperusteesta. Ilmoituksen antamisesta ja ilmoitukseen sisällytettävistä tiedoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Työnhaun voimassaolon päätyttyä työnhaun voi käynnistää uudelleen siten kuin 8 §:ssä säädetään. Jos työnhaun voimassaolo on päättynyt 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn johdosta, työnhaun uudelleen käynnistäminen edellyttää lisäksi, että henkilöasiakas pyytäessään työnhaun käynnistämistä sitoutuu osallistumaan työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin.

Maakunnan tai palveluntuottajan on informoitava työnhakijaa työnhaun käynnistämisen yhteydessä tai viipymättä sen jälkeen työnhakuun liittyvistä seikoista, hänelle tarjolla olevista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista, työnhaun voimassaolon edellytyksistä sekä muutosturvasta.

Maakunnan tai palveluntuottajan on lisäksi informoitava työnhakijaa tarvittaessa hänen työllistymistään edistävistä muista palveluista sekä työttömyysetuuden hakemisesta ja velvollisuuksista, jotka ovat työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä.

Maakunnan tai palveluntuottajan on arvioitava työnhakijan palvelutarve kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Työnhakijan palvelutarve on arvioitava uudestaan tarvittaessa, kuitenkin viimeistään, kun työttömyys on edellisen palvelutarpeen arvioinnin jälkeen kestänyt yhdenjaksoisesti kolme kuukautta.

Ensimmäisen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään työnhakijan omat työtä ja osaamisen kehittämistä koskevat tavoitteet, hänen ammattitaitonsa, työkykynsä, työnhakutaitonsa ja muut työllistymiseen vaikuttavat seikat sekä tehdään arvio hänen valmiuksistaan työllistyä avoimille työmarkkinoille ja työttömyyden pitkittymisen todennäköisyydestä. Seuraavien palvelutarpeen arviointien yhteydessä arvioidaan lisäksi työnhaun tuloksellisuutta ja työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteutumista.

Työttömällä ja muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla on oikeus työllistymissuunnitelmaan. Maahanmuuttajan oikeudesta kotoutumissuunnitelmaan säädetään kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa ja työttömän oikeudesta aktivointisuunnitelmaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa. Maakunnan tai palveluntuottajan on laadittava työllistymissuunnitelma yhdessä työnhakijan kanssa 11 §:ssä tarkoitetun palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma on tarkistettava palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tai työnhakijan pyynnöstä, jollei tarkistaminen ole ilmeisen tarpeetonta.

Työllistymissuunnitelma perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava työnhausta ja sen tavoitteista, työnhakijan palvelutarpeen mukaisista kasvupalveluista sekä tarvittaessa muista työnhakijan osaamista, työmarkkinavalmiuksia ja toimintakykyä lisäävistä palveluista tai työkyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyvistä toimista.

Lisäksi työllistymissuunnitelmassa on sovittava suunnitelman toteutumisen seurannasta. Jos maakunta tai palveluntuottaja edellyttää muuta selvitystä kuin työnhakijan oman ilmoituksen suunnitelman toteuttamisesta, tämä ehto on kirjattava suunnitelmaan.

Maakunnan tai palveluntuottajan on arvioitava työttömän tarve työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun viimeistään, kun:

1) alle 25-vuotias on ollut yhdenjaksoisesti työtön kuusi kuukautta;

2) 25 vuotta täyttänyt on ollut yhdenjaksoisesti työtön 12 kuukautta; tai

3) työtön on saanut työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettua työmarkkinatukea 300 päivää; johon ei kuitenkaan lueta mukaan aikaa, jolta työmarkkinatukea on maksettu mainitussa laissa tarkoitetun työllistymistä edistävän palvelun ajalta.

Jos maakunta tai palveluntuottaja arvioi, että työttömällä on työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarve, maakunnan tai palveluntuottajan on sovitettava hänen palvelutarpeensa mukaiset palvelut yhteen monialaisena yhteistyönä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetulle työttömälle laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan 12 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen seikkojen lisäksi työttömän palvelutarpeen mukaisista sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista. Jos työttömän palvelutarve edellyttää Kansaneläkelaitoksen tarjoamia kuntoutuspalveluja, Kansaneläkelaitos osallistuu suunnitelman laatimiseen. Työllistymistä edistävään monialaiseen palvelukokonaisuuteen voi kuulua myös kunnan tai muun viranomaisen tai toimijan järjestämiä palveluja. Suunnitelmassa sovitaan myös suunnitelman tekemiseen osallistuvien vastuista suunnitelman seurannassa.

Työttömän on haettava aktiivisesti työtä ja koulutusta. Työttömän on myös osallistuttava palvelutarpeensa arvioimiseen sekä työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen. Lisäksi työttömän on ilmoitettava maakunnalle ja palveluntuottajalle postiosoitteensa ja muiden mahdollisten yhteystietojensa muutoksista.

Työttömän, jonka kanssa on laadittu työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma, on toteutettava suunnitelmaansa sekä hakeuduttava ja osallistuttava suunnitelmassa sovittuihin palveluihin, jotka tukevat hänen työnhakuaan ja edistävät hänen työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymistään. Työttömän on lisäksi suunnitelmassa sovitussa määräajassa ja sovitulla tavalla ilmoittamaan maakunnalle tai palveluntuottajalle, miten hän on toteuttanut suunnitelmaa.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen velvollisuuksien vastaisen menettelyn vaikutuksesta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta säädetään työttömyysturvalaissa.

Maakunnan on tarjottava työtä ja koulutusta sekä järjestettävä työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan sisältyviä palveluja käytettävissään olevien määrärahojen rajoissa. Maakunnan on myös seurattava työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteutumista ja osaltaan huolehdittava palveluprosessin etenemisestä.

Jos maakunta on antanut työnhakijan palveluprosessiin liittyviä tehtäviä palveluntuottajanhoidettaviksi, palveluntuottajan on omalta osaltaan huolehdittava palveluprosessin etenemisestä. Palveluntuottaja vastaa niistä tässä laissa palveluntuottajalle säädetyistä tehtävistä, jotka liittyvät palvelun tuottamista koskevassa sopimuksessa palveluntuottajan hoidettaviksi sovittuihin tehtäviin. Lisäksi palveluntuottaja vastaa niistä muista tehtävistä, jotka tämän lain ja työttömyysturvalain nojalla liittyvät palveluntuottajan tuottamiin palveluihin ja toimiin.

Jos palveluntuottaja laiminlyö työnhakijan palveluprosessiin liittyviä tehtäviään, eikä korjaa menettelyään maakunnan kehotuksesta, maakunta vastaa työnhakijan palveluprosessiin liittyvistä toimista.

Maakunnan on järjestettävä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen, uusien työmahdollisuuksien syntymisen ja työtä hakevien työn saannin edistämiseksi rekrytointipalveluja.

Rekrytointipalveluina maakunnan on:

1) välitettävä tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista;

2) annettava rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa ja ohjausta;

3) etsittävä ja tarjottava työnhakijalle sopivia työtilaisuuksia sekä etsittävä ja esiteltävä työntekijää hakevalle asiakkaalle tehtävään sopivia työnhakijoita.

Kansainvälisestä työnvälityksestä Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen alueella säädetään työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja N:o 1296/2013 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/589. Muusta kansainvälisestä työnvälityksestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Maakunnan on järjestettävä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta (osaamisen kehittämispalvelut ).

Ammatinvalinta- ja uraohjauksella tuetaan henkilöasiakasta ammatinvalinnassa, ammatillisessa kehittymisessä, työllistyvyyden edistämisessä, työelämään sijoittumisessa, urasuunnitelman teossa ja elinikäisessä oppimisessa. Psykologisten arviointimenetelmien käyttäminen ammatinvalinta- ja uraohjauksessa edellyttää asiakkaan suostumusta.

Kasvupalvelukoulutuksella edistetään henkilöasiakkaiden mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä valmiuksia toimia yrittäjänä. Kasvupalvelukoulutuksella edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä sekä yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä.

Sen lisäksi, mitä 16 ja 17 §:ssä säädetään, maakunta voi järjestää julkisina rekrytointipalveluina ja osaamisen kehittämispalveluina myös muita palveluja, joilla:

1) tuetaan rekrytointeja ja työnhakua;

2) kartoitetaan ja kehitetään henkilöasiakkaiden osaamista;

3) lisätään henkilöasiakkaiden työmarkkinavalmiuksia ja tuetaan heidän työllistymistään.

Henkilöasiakkaan ohjaamisesta työkokeiluun työpaikalle säädetään 24—28 §:ssä.

Maakunnan on järjestettävä ammatillista osaamista ja valmiuksia lisäävää koulutusta, yrittäjyyskoulutusta ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettua kotoutumiskoulutusta (kasvupalvelukoulutus ). Maakunta ei kuitenkaan saa järjestää koulutusta, jonka tavoitteena on tutkinnon tai sen osan suorittaminen.

Opiskelijoiden valitsemisesta kasvupalvelukoulutukseen päättää maakunta.

Opiskelijaksi voidaan valita henkilöasiakas, joka on soveltuva koulutukseen ja jolla on maakunnan toteama koulutustarve. Ammatillista osaamista ja valmiuksia lisäävään koulutukseen ja yrittäjyyskoulutukseen valittavalta edellytetään lisäksi, että hän on soveltuva tehtäviin, joihin koulutus antaa valmiuksia. Alle 20-vuotias voidaan valita ammatillista osaamista ja valmiuksia lisäävään koulutukseen vain, jos koulutuksen suorittaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista omaehtoisena opiskeluna.

Opiskelijoiden valintamenettelystä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Kasvupalvelukoulutuksessa olevalla opiskelijalla on oikeus saada koulutuksen toteutussuunnitelman mukaista opetusta ja ohjausta sekä oikeus suorittaa opintoja koulutuksen keston ajan.

Opiskelijan tulee osallistua säännöllisesti opetukseen ja edetä opinnoissaan koulutuksen toteutussuunnitelman mukaisesti.

Kasvupalvelukoulutukseen sovelletaan, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017):

1) 80 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön;

2) 84 §:ssä säädetään huumausainetestauksesta;

3) 85 §:ssä säädetään kurinpidosta ja 86 §:ssä säädetään kurinpidosta asuntolassa;

4) 87 §:ssä säädetään häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistamisesta;

5) 88 §:ssä säädetään kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun;

6) 93 §:n 3—6 momentissa säädetään menettelystä kurinpitoasiassa;

7) 95 §:ssä säädetään opiskelijan salassapitovelvollisuudesta;

8) 12 luvussa säädetään muutoksenhausta koulutuksen järjestäjän päätökseen.

Edellä 3 momentissa mainittuja lainkohtia sovellettaessa koulutuspalvelun tuottajaan sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään koulutuksen järjestäjästä.

Kasvupalvelukoulutukseen voi sisältyä osaamisen hankkimista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija ei ole työsuhteessa koulutuspalvelun tuottajaan eikä työssäoppimisjakson toteuttajaan, ellei toisin ole sovittu. Jos työssäoppiminen on sovittu toteutettavaksi työsuhteessa, 2 ja 3 momentin säännöksiä ei sovelleta.

Koulutuspalvelun tuottaja, työssäoppimisjakson toteuttaja ja opiskelija tekevät työssäoppimisjaksosta määräaikaisen kirjallisen sopimuksen. Sopimukseen ja koulutuspalvelun tuottajan tehtäviin sovelletaan, mitä 27 §:ssä säädetään työkokeilusta tehtävästä sopimuksesta ja maakunnan tehtävistä. Sopimuksessa on lisäksi sovittava ohjauksesta vastaavasta opettajasta sekä ohjauksen toteuttamistavasta ja kestosta.

Työssäoppimisjakson toteuttaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisjakson aikana noudattaen, mitä työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään.

Kasvupalvelukoulutus voidaan toteuttaa yhdessä työnantajan, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantajan tai yrittäjyysoikeudet luovuttavan yrityksen kanssa siten, että tämä osallistuu koulutuksen rahoittamiseen (koulutuksen yhteishankinta ), kun koulutus järjestetään:

1) määrätyn työnantajan palvelukseen tuleville tai palveluksessa oleville työntekijöille taikka vuokratyöntekijöille; tai

2) yrittäjäksi aikovalle, jolla olisi harvalukuisia toimeksiantajia tai jonka on tarkoitus harjoittaa yritystoimintaa hankkimalla yrittäjyysoikeudet toiselta yritykseltä.

Jos työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä osallistuu 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen, maakunnan rahoittamaan osuuteen yrittäjän koulutuksesta sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EU) N:o 1407/2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annettua komission asetusta (EU) N:o 1408/2013 tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla annettua komission asetusta (EU) N:o 717/2014.

Jos koulutus toteutetaan yhdessä elinkeinotoimintaa harjoittavan työnantajan kanssa siten, että koulutukseen osallistuu työnantajan tehtävissä työskenteleviä henkilöitä ja koulutuksen tavoitteena on, että työntekijät jatkavat työnantajan tehtävissä koulutuksen jälkeen, maakunnan rahoittamaan osuuteen sovelletaan tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 651/2014. Edellä tarkoitettua koulutusta ei voida toteuttaa työnantajan kanssa, joka on edellä mainitun asetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys tai jota koskee 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu Euroopan komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjen vastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.

Koulutuksen yhteishankinnan maksuosuuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Maakunta tai palveluntuottaja voi ohjata henkilöasiakkaan työkokeiluun työpaikalle ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi.

Työkokeilun toteuttajana voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, maakunta, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, säätiö tai valtion virasto tai laitos, johon henkilöasiakas ei ole työ- tai virkasuhteessa 27 §:ssä tarkoitettua sopimusta tehtäessä. Palveluntuottaja, joka voi ohjata henkilöasiakkaan työkokeiluun, voi toimia itse työkokeilun toteuttajana vain, jos asiasta on sovittu maakunnan ja palveluntuottajan välisessä sopimuksessa.

Työkokeilun enimmäiskesto on yhteensä 12 kuukautta, josta enintään 6 kuukautta samalla toteuttajalla, tai, jos työkokeilun toteuttajana on kunta tai maakunta, enintään 6 kuukautta samoissa tehtävissä.

Työkokeilun enimmäiskeston laskenta aloitetaan uudelleen alusta, kun henkilö on työkokeilujakson päättymisen jälkeen ollut yhdenjaksoisesti työtön vähintään 12 kuukautta tai kun alle 25-vuotias on ollut työkokeilun enimmäiskeston täytyttyä yhdenjaksoisesti työtön vähintään 3 kuukautta.

Henkilöasiakasta ei ohjata työkokeiluun, jos:

1) työkokeilusta aiheutuisi sen toteuttajalle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua;

2) kyseessä ovat sellaiset tehtävät, joiden suorittamiseksi työkokeilun toteuttaja edellyttää yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain HYPERLINK "http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759" \o "Ajantasainen säädös" (759/2004) 6 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämistä, eikä henkilöasiakas halua esittää todistusta;

3) kyseessä ovat lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa HYPERLINK "http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020504" \o "Ajantasainen säädös" (504/2002) tarkoitetut tehtävät, eikä henkilöasiakas halua ottaa vastaan tällaisia tehtäviä;

4) kokeilu alkaisi kahden viikon kuluessa yhdenjaksoisesti kuusi kuukautta kestäneen työkokeilun päättymisestä, jollei henkilöasiakas toisin pyydä.

Henkilöasiakas, työkokeilun toteuttaja sekä maakunta tai palveluntuottaja tekevät työkokeilusta määräaikaisen kirjallisen sopimuksen, josta tulee käydä ilmi:

1) työkokeilun tavoitteet;

2) työkokeilun suoritusaika ja -paikka;

3) työkokeilun päivittäinen kesto ja ajoittuminen; keston on oltava vähintään neljä ja se saa olla enintään kahdeksan tuntia;

4) työkokeilun viikoittainen kesto ja ajoittuminen; kesto saa olla enintään viisi päivää viikossa;

5) tehtävät, joita työkokeiluun osallistuva suorittaa kokeilun aikana;

6) työkokeiluun osallistuvan ohjauksesta ja valvonnasta työpaikalla vastaava henkilö.

Työkokeilun toteuttajan on ilmoitettava työttömyysetuuden maksajalle työkokeiluun osallistuvan poissaoloista. Työttömyysetuuden maksajan on käytävä ilmi sopimuksesta.

Työkokeilun toteuttajan on annettava työkokeilun päätyttyä maakunnalle tai palveluntuottajalle arvio henkilöasiakkaan soveltuvuudesta työhön, ammattiin tai alalle, sekä, jos työkokeilu on järjestetty työmarkkinoille paluun tukemiseksi, työelämävalmiuksien ja osaamisen kehittämistarpeista. Tätä koskeva ehto on otettava sopimukseen. Maakunta tai palveluntuottaja voi lisäksi asettaa sopimuksessa työkokeilun toteuttajalle kokeilun toteuttamisen tai siihen osallistuvan kannalta tarpeellisia ehtoja.

Työkokeilun toteuttaja ei voi siirtää sopimuksesta johtuvia velvoitteita muulle taholle. Työkokeilun toteuttajan on ilmoitettava työkokeiluun osallistuvan henkilöasiakkaan nimi sekä 1—3 momentissa tarkoitetut tiedot luottamusmiehelle tai muulle henkilölle, joka edustaa työkokeilun toteuttajan palveluksessa olevia työntekijöitä.

Työkokeiluun osallistuvaan sovelletaan:

1) naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia HYPERLINK "http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609" \o "Ajantasainen säädös" (609/1986) ja yhdenvertaisuuslakia (1325/2014);

2) työaikalain HYPERLINK "http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960605" \o "Ajantasainen säädös" (605/1996) 28 §:n säännöksiä päivittäisistä lepoajoista sekä 35 §:n säännöksiä työvuoroluettelosta;

3) yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 3 §:ää, 4 §:n 1 ja 2 momenttia, 5 §:n 1, 2 ja 4 momenttia, 6 §:ää, 7 §:n 1—3 momenttia, 9, 10, 14 ja 15 §:ää, 5 ja 6 lukua, 21 §:n 2 momenttia sekä 22 ja 24 §:ää;

4) työturvallisuuslakia sekä, mitä nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) säädetään työturvallisuudesta;

5) mitä vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden tehtävässään saamien tietojen salassapidosta säädetään.

Sovellettaessa 2 momentissa mainittuja lakeja työkokeilun toteuttaja rinnastetaan työnantajaan ja työkokeiluun osallistuva työntekijään.

Rangaistus työturvallisuusrikkomuksesta säädetään työturvallisuuslain 63 §:ssä, työaikarikkomuksesta työaikalain 42 §:ssä, yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain rikkomisesta kyseisen lain 24 §:ssä sekä rangaistus syrjinnästä, työsyrjinnästä, kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, työturvallisuusrikoksesta, henkilörekisteririkoksesta, tietomurrosta, salakatselusta, viestintäsalaisuuden loukkauksesta, salassapitorikoksesta ja virkarikoksista rikoslaissa (39/1889).

Jos muuhun palveluun kuin kasvupalvelukoulutukseen sisältyy työpaikalla toteutettavia jaksoja, joiden aikana henkilöasiakas osallistuu työntekoon olematta työ- tai virkasuhteessa palvelun toteuttajaan, palveluun sovelletaan, mitä 24—28 §:ssä säädetään työkokeilusta. Työkokeilun ja edellä tarkoitettujen työpaikalla toteutettavien jaksojen yhteenlaskettu kesto saa olla enintään 12 kuukautta.

Maakunta turvaa työttömälle mahdollisuuden työllistymistä edistävään kuntoutukseen, kasvupalvelukoulutukseen tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun työvoimakoulutukseen, jos hänen oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta.

Maakunta turvaa 60 vuotta täyttäneelle työttömälle mahdollisuuden työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa tarkoitettuun palkkatuettuun työhön muun työnantajan kuin kunnan palveluksessa, jos hänen oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyisi enimmäisajan takia. Työllistymistä edistävä palvelu tai palkkatuettu työ on järjestettävä siten, että palvelu tai työ alkaa ennen enimmäisajan täyttymistä ja työnhakija täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon palvelun tai työn päättyessä.

Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu työtön ei työllisty avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa kuntoutusta, palvelua tai palkkatuettua työtä muun kuin kunnan palveluksessa 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, hänen kotikuntansa on maakunnan osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus (työllistämisvelvoite ). Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä.

Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävän työn tulee olla alan säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä. Työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä saavalle järjestetään hänen työkykyään vastaavaa työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täyttävää osa-aikatyötä.

Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävän työn tulee olla kestoltaan sellainen, että työnhakija täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon työn päättyessä. Työssäoloehdon tarkastelujakson kuluessa tehty työssäoloehtoon luettava työ ja osallistuminen työssäoloehtoon luettavaan työllistymistä edistävään palveluun vähentävät työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävän työn kestoa.

Kunnan oikeudesta saada palkkatukea työntekijästä, jonka se on työllistämisvelvoitteen nojalla työllistänyt, säädetään alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa.

Työllistämisvelvoitteen toimeenpanosta ja siihen liittyvistä ilmoituksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Jos työnhakija on jättämällä hakematta työttömyyspäivärahaa tai muutoin saanut aikaan sen, ettei työttömyyspäivärahan enimmäisaika ole täyttynyt ennen kuin hän täyttää 57 vuotta, 30 §:ää ei sovelleta.

Työllistämisvelvoite lakkaa, jos:

1) työntekomahdollisuuteen oikeutettu ilman työttömyysturvalain 2 a luvussa tarkoitettua pätevää syytä kieltäytyy hänelle osoitetusta työkykyyn nähden sopivasta työllistämisvelvoitteen nojalla tarjotusta työstä;

2) työ, johon työnhakija on osoitettu, keskeytyy työnhakijasta johtuvasta syystä; tai

3) työntekomahdollisuuteen oikeutetulle ei voida työnhaun voimassaolon päätyttyä järjestää työtä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työllistämisvelvoite on tullut voimaan.

Muutosturvan toteuttamiseksi maakunnan tehtävänä on:

1) kartoittaa yhdessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa henkilöstön irtisanomistilanteessa julkisten rekrytointipalvelujen ja osaamisen kehittämispalvelujen tarve sekä sovittaa nämä palvelut yhteen työnantajan kustantaman valmennuksen tai koulutuksen kanssa;

2) avustaa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070334" \o "Ajantasainen säädös" (334/2007) 49 §:ssä ja työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070449" \o "Ajantasainen säädös" (449/2007) 9 §:ssä sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131233" \o "Ajantasainen säädös" (1233/2013) 25 §:ssä tarkoitetun toimintasuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa julkisten rekrytointipalvelujen ja osaamisen kehittämispalvelujen osalta;

3) varata riittävät resurssit 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamiseen.

Maakunnan on vakuutettava työkokeiluun, kasvupalvelukoulutukseen tai muuhun tämän lain perusteella järjestettävään palveluun osallistuva työtapaturma- ja ammattitautilain HYPERLINK "http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459" \o "Ajantasainen säädös" (459/2015) 3 §:n 1 momentin mukaisella vakuutuksella sekä ryhmävastuuvakuutuksella. Maakunta voi siirtää vakuuttamisen palveluntuottajan tehtäväksi.

Maakuntaan ja palveluntuottajaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työnantajasta, ja palveluun osallistuvaan, mitä mainitussa laissa säädetään työntekijästä. Poiketen siitä, mitä mainitun lain 58 ja 59 §:ssä säädetään, päiväraha on 1/360 vuosityöansiosta.

Maakunta päättää:

1) kasvupalvelukoulutuksen keskeyttämisestä, jos opiskelija on luvatta poissa koulutuksesta yhdenjaksoisesti viisi koulutuspäivää, ei etene opinnoissaan 21 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tai muutoin on ilmeistä, etteivät koulutukselle asetetut tavoitteet täyty;

2) työkokeilun tai muun tässä laissa tarkoitetun palvelun kuin kasvupalvelukoulutuksen keskeyttämisestä, jos henkilöasiakas on ollut luvatta poissa työkokeilusta tai muusta palvelusta yhdenjaksoisesti viisi osallistumispäivää tai jos poissaoloja on muutoin niin paljon, etteivät palvelulle asetetut tavoitteet täyty.

Työkokeilun toteuttaja tai palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan maakunnalle 1 momentissa tarkoitetusta keskeyttämisperusteesta.

Maakunta voi tehdä päätöksen 1 momentissa tarkoitetun palvelun keskeyttämisestä myös muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta painavasta syystä. Työkokeilusopimuksen osapuolilla on oikeus purkaa työkokeilua koskeva sopimus ilmoittamalla siitä kirjallisesti muille sopimuksen osapuolille. Sopimuksen purkaminen ei kuitenkaan saa perustua laissa kiellettyyn syrjintäperusteeseen eikä muuhun epäasialliseen syyhyn.

Maakunta voi kieltäytyä tarjoamasta työnantajalle tai muulle työntekijää hakevalla asiakkaalle rekrytointipalveluja, jos asiakkaan aiemman menettelyn perusteella taikka muutoin on perusteltua syytä epäillä, että:

1) asiakas rikkoo laissa säädettyä syrjintäkieltoa;

2) asiakas hakee työntekijää työtehtäviin, jotka ovat lain vastaisia tai joihin haetun henkilön työhön ottaminen on kiellettyä;

3) asiakas olennaisesti laiminlyö työsopimuslain (55/2001) 2 luvussa tai merityösopimuslain (756/2011) 2 ja 3 luvussa säädettyjä velvollisuuksiaan tai velvollisuuttaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja;

4) työpaikalla on ilmeinen väkivallan uhka tai siellä esiintyy työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää taikka muuta epäasiallista kohtelua; tai

5) työpaikan täyttymistä ei tehtävän luonteen tai muun vastaavan syyn vuoksi ole tarkoituksenmukaista tukea rekrytointipalvelulla.

Maakunta voi kieltäytyä hankkimasta kasvupalvelukoulutusta yhteishankintana ja ohjaamasta henkilöasiakasta työkokeiluun työpaikalle, jos koulutuksen rahoitukseen osallistuva tai työkokeilun toteuttaja on menetellyt 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Jos on ilmeistä, että rekrytointipalvelujen tarjoamisesta tai henkilöasiakkaan ohjaamisesta työkokeiluun tulisi kieltäytyä 1 momentissa tarkoitetusta syystä, palveluntuottajan on viipymättä siirrettävä asia maakunnan päätettäväksi

Maakunnalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta tämän lain toimeenpanemiseksi välttämättömät tiedot valtion, maakunnan ja kunnan viranomaiselta, Kansaneläkelaitokselta, työttömyyskassalta, palveluntuottajalta sekä työkokeilun toteuttajalta.

Palveluntuottajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta maakunnalta ja muulta 1 momentissa tarkoitetulta taholta asiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä tässä laissa tarkoitetun palvelun tuottamiseksi tai palveluntuottajalle tämän lain nojalla annetun tehtävän hoitamiseksi.

Työnantajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta maakunnalta työ- ja virkasuhdetta koskevissa laeissa säädetyn, irtisanotun työntekijän ja viranhaltijan takaisin ottamista koskevan velvollisuuden täyttämiseksi tieto siitä, onko työnantajan yksilöimä henkilö työnhakijana siten kuin 8 §:ssä säädetään.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan luovuttaa myös konekielisessä muodossa tai teknisen käyttöyhteyden avulla.

Maakunnan viranomaisilla, työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun osallistuvalla tässä laissa tai asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain ( / ) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla palveluntuottajalla ja Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toisiltaan maksutta tiedot, jotka ovat välttämättömiä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämiseksi. Tietojensaantioikeus koskee myös sellaisia työnhakijan sosiaalista tilannetta sekä terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevia tietoja, joilla on vaikutusta työnhakijan työllistymiseen ja jotka ovat välttämättömiä palvelujen tarjoamiseksi työnhakijalle.

Työnhakijasta julkaistaan työnhaun alkaessa työnhakua ja rekrytointia tukevassa kasvupalvelun verkkopalvelussa työnhaun ja rekrytoinnin kannalta tarpeelliset tiedot työnhakijan ammatillisesta osaamisesta ja työnhakutoiveista. Tiedot on julkaistava muodossa, josta työnhakija ei ole tunnistettavissa.

Muiden kuin edellä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen julkaiseminen tai luovuttaminen työnantajalle edellyttää työnhakijan suostumusta. Työnhakijan terveydentilaa koskevia tietoja saa luovuttaa työnantajalle vain työnhakijan nimenomaisella suostumuksella.

Jollei jäljempänä toisin säädetä, tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolain HYPERLINK "http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2003/20030434" \o "Linkki SMUR-kortille" (434/2003) 7 a luvussa säädetään. Palveluntuottajan päätökseen vaaditaan oikaisua siltä maakunnalta, jonka kanssa palveluntuottaja on tehnyt sopimuksen tehtävien hoitamisesta.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa HYPERLINK "http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960586" \o "Ajantasainen säädös" (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kasvupalvelukoulutuksen opiskelijavalintaa koskevaan maakunnan päätökseen ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa, jos päätös koskee opiskelijoiden valitsemista 23 §:ssä tarkoitettuun yhteishankintakoulutukseen tai perustuu koulutustarpeen arviointiin. Maakunnan ratkaisuun olla tarjoamatta asiakkaalle rekrytointipalveluja, ammatinvalinta- ja uraohjausta, työkokeilua tai muuta tämän lain perusteella järjestettyä palvelua ei myöskään saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa.

Jos palveluntuottajan päätös koskee rekrytointipalvelujen, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, työkokeilun tai muun tämän lain perusteella järjestetyn palvelun tarjoamatta jättämistä, päätöksestä tehtyyn oikaisuvaatimukseen annettuun maakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Poiketen siitä, mitä 40 §:ssä säädetään, 8 §:ssä tarkoitetusta työnhakijaksi rekisteröimisen epäämistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen haetaan muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Valituskirjelmä on toimitettava päätöksen tehneelle maakunnalle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon. Maakunnan on käsiteltävä valitus oikaisuvaatimuksena. Jos maakunta ei voi oikaista päätöstä, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.

Tämän lain nojalla tehty päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta, jollei oikaisuvaatimusta käsittelevä maakunta tai valitusviranomainen toisin määrää.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) ja laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014).

Jos työnhakijalle on laadittu työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma ennen tämän lain voimaantuloa, suunnitelma velvoittaa asiakasta ja maakuntaa siihen saakka, kunnes se on 12 §:ssä säädetyn mukaisesti tarkistettu.

Tämän lain voimaan tulessa voimassa ollutta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan:

1) palveluun sekä palvelun ajalta henkilöasiakkaalle maksettavaan kulukorvaukseen, jos palvelu on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa ja jatkuu yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna lain voimaantulon jälkeen;

2) työttömyysetuudella tuettuun työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun ja opiskelun ajalta maksettavaan kulukorvaukseen, jos julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 5 §:ssä tarkoitettu tukiaika on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa ja jatkuu yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna tämän lain voimaantulon jälkeen;

3) palkkatukeen ja starttirahaan, jos tuki on myönnetty ennen tämän lain voimaan tuloa;

4) matka- ja yöpymiskustannusten korvaamiseen, jos matka, josta aiheutuvista kustannuksista korvausta haetaan, on tehty ennen tämän lain voimaantuloa;

5) työolosuhteiden järjestelytukeen, jos tuki on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa;

6) kunnalle myönnettävään lisätukeen, jos työllistäminen on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, kuitenkin edellyttäen, että kunta on hakenut lisätukea viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020;

7) työllisyyspoliittiseen avustukseen, jos avustus on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa;

8) muutoksenhakuun, joka koskee työ- ja elinkeinotoimiston, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain nojalla tekemää päätöstä.

Ennen tämän lain voimaantuloa toteutetun työkokeilun kesto luetaan 25 §:n 1 momentissa tarkoitettuun työkokeilun enimmäiskestoon, ellei enimmäiskesto 25 §:n 2 momentin mukaan ala uudelleen.

Tässä laissa tarkoitettuun työttömyyden kestoon luetaan aika, jonka henkilö on ollut työtön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun työttömän määritelmän mukaisesti, jos henkilö on ollut työnhakijana 31 päivänä joulukuuta 2019 ja hänen työnhakunsa jatkuu yhdenjaksoisesti tämän lain voimaan tultua.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa maakunta huolehtii, tehtävistä, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetään työ- ja elinkeinotoimiston tai elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäviksi.

Tätä lakia sovelletaan myönnettäessä alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain ( / ) mukaista rahoituspalvelua, alueiden kehittämiseen liittyviä määrärahoja sekä palkkatukea, työolosuhteiden järjestelytukea ja starttirahaa muualla Suomessa kuin Ahvenanmaan maakunnan alueella.

Tätä lakia sovelletaan Euroopan unionin rakennerahastovaroista rahoitettaviin 3, 10 ja 11 §:n mukaisiin tukiin Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 − Suomen rakennerahasto-ohjelmassa. Lain 8 luvun säännöksiä sovelletaan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 − Suomen rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoon kaikissa välittävissä toimielimissä, sen lisäksi, mitä asiaan sovellettavassa tukilainsäädännössä säädetään, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu. Tämän lain 49—51 ja 56 §:ää sovelletaan Suomen takausohjelman kasvuyritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi -ohjelman toimeenpanoon. Ohjelman toimeenpanosta säädetään lisäksi Euroopan unionin rakennerahastoja koskevassa lainsäädännössä.

Tässä laissa tarkoitettuihin tukiin sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslain (688/2001) 14—19, 24, 25, 29—32, 36 ja 37 §:ssä ja taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetussa laissa (429/2016) säädetään, jollei jäljempänä muuta säädetä. Valtionavustuslain 15—18, 24 ja 25 §:ää ei kuitenkaan sovelleta myönnettäessä starttirahaa taikka palkkatukea tai työolosuhteiden järjestelytukea, jos tuen saajana on luonnollinen henkilö.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) pienellä yrityksellä yritystä, joka täyttää mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY olevan pienen yrityksen määritelmän;

2) keskisuurella yrityksellä yritystä, joka täyttää 1 kohdassa tarkoitetussa suosituksessa olevan keskisuuren yrityksen määritelmän;

3) suurella yrityksellä muuta kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua yritystä;

4) valtiontukien yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 651/2014;

5) vähämerkityksisellä tuella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1408/2013 ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 717/2014 tarkoitettua tukea;

6) rakennerahastoilla Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan sosiaalirahastoa;

7) rakennerahastovaroilla Euroopan unionin talousarviosta Suomelle myönnettyjä ja niitä vastaavia kansallisia rakennerahastojen varoja;

8) Euroopan aluekehitysrahaston varoilla Euroopan unionin talousarviosta Suomelle myönnettyjä ja niitä vastaavia kansallisia Euroopan aluekehitysrahaston varoja;

9) Euroopan sosiaalirahaston varoilla Euroopan unionin talousarviosta Suomelle myönnettyjä ja niitä vastaavia kansallisia Euroopan sosiaalirahaston varoja;

10) hallintoviranomaisella alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua viranomaista, joka vastaa yleisasetuksen 125 artiklan ja tämän lain 49 §:n mukaisista tehtävistä;

11) todentamisviranomaisella alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua viranomaista, joka vastaa yleisasetuksen 126 artiklan ja tämän lain 50 §:n mukaisista tehtävistä;

12) tarkastusviranomaisella alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua viranomaista, joka vastaa yleisasetuksen 127 artiklan ja tämän lain 51 §:n mukaisista tehtävistä;

13) välittävällä toimielimellä alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua viranomaista, joka vastaa tämän lain 52 §:n mukaisista tuen saajiin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä;

14) yleisasetuksella yhteiseen strategiakehykseen kuuluvaa Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/2013;

15) varainhoitoasetuksella Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 966/2012;

16) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmaa ja Suomen takausohjelmaa kasvuyritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi;

17) Uudenmaan kuntayhtymällä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien perustamaa kuntayhtymää, jonka jäsenkunnaksi on oikeus tulla myös muita Uudenmaan maakunnan kuntia;

18) yleiskatteellisilla varoilla maakunnille niiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien kustannusten kattamiseksi osoitettavaa sekä Uudenmaan kuntayhtymälle kasvupalvelujen järjestämiseen myönnettävää, yhdelle momentille koottavaa valtion rahoitusta;

19) kansallisilla varoilla valtion talousarvion mukaista kansallista määrärahaa.

Maakunta ja Uudenmaan kuntayhtymä voivat yleiskatteellisista varoista myöntää tukea yrityksen:

1) kehittämistarpeiden arvioimiseksi tarpeellisiin analyysipalveluihin sekä toiminnan kehittämiseksi tarpeellisiin asiantuntijapalveluihin ja koulutuspalveluihin;

2) liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin.

Maakunta voi myöntää Euroopan aluekehitysrahaston varoista tukea rakennerahasto-ohjelman mukaisiin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin kehittämis- ja investointihankkeisiin.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisestä ja käyttökohteista.

Kehittämistukea voidaan myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille. Tukea voidaan myöntää myös suurelle yritykselle 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen investointiin, joka toteutetaan alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain mukaisella I tai II tukialueella.

Tukea 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisiin hankkeisiin ei voida myöntää kalatalouden, maatalouden tai metsätalouden harjoittamiseen eikä maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen. Tuen myöntämisessä on otettava huomioon myös Euroopan unionin toimialakohtaiset rajoitukset.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen saajista.

Kehittämistukea voidaan myöntää, jos yrityksellä arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Tukea ei myönnetä, jos yritys on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei maakunta tai Uudenmaan kuntayhtymä erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tukea 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen yrityksen kehittämis- ja investointihankkeeseen voidaan myöntää vain, jos:

1) tuella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen; ja

2) hankkeen arvioidaan olevan yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.

Tuki myönnetään valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena tai vähämerkityksisenä tukena.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisen edellytyksistä ja sovellettavista valtiontukisäännöistä.

Tuki myönnetään prosenttiosuutena hankkeesta aiheutuvista hyväksyttävistä, todellisista, tarpeellisista ja määrältään kohtuullisista kustannuksista taikka muun valtioneuvoston asetuksella säädettävän kustannusmallin mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista ja tuen määrästä.

Pienten ja keskisuurten yritysten on käytettävä 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun investointiin myönnetyn tuen kohteena olevaa omaisuutta kolme vuotta ja suurten yritysten viisi vuotta tuen viimeisestä maksupäätöksestä. Tuen myöntävä viranomainen voi erityisestä syystä määrätä omaisuuden käyttöajaksi enintään kymmenen vuotta.

Maakunta voi yleiskatteellisista varoista myöntää tukea yrityksen kuljetuskustannuksiin. Tuki myönnetään prosenttiosuutena suoritetusta kuljetusmaksusta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisestä, hyväksyttävistä kustannuksista ja tuen määrästä.

Tukea voidaan myöntää pienten ja keskisuurten yritysten jalostamien tuotteiden Suomessa tapahtuvaan kuljetukseen. Tukea ei myönnetä, jos yritys on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei maakunta erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena.

Tuki myönnetään valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena, jos tuote on jalostettu Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon tai Etelä-Savon maakunnan alueella ja vähämerkityksisenä tukena, jos tuote on jalostettu Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan, Saarijärven tai Viitasaaren kunnan alueella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisen edellytyksistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää kansallisista varoista tukea sellaiseen kehittämis- ja investointitoimintaan alueiden uudistumiseksi, kasvun ja kehittämisen edistämiseksi tai elinvoiman vahvistamiseksi, jossa toiminnan valtakunnallinen merkittävyys tai toiminnan hyödyntäminen useammalla kuin yhdellä alueella edellyttää päätöksen tekemistä ministeriössä. Toiminta voi olla myös ministeriön itse toteuttamaa. Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää osan Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista itse toteuttamiinsa teknisen tuen hankkeisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää Euroopan sosiaalirahaston varoista tukea valtakunnallisesti merkittäviin, useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin rakennerahasto-ohjelman mukaisiin kehittämishankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää osan Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista itse toteuttamiinsa teknisen tuen hankkeisiin.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisestä ja käyttökohteista.

Maakunta voi myöntää alueiden kehittämiseen tukea:

1) alueiden kasvua ja elinkeinorakenteen monipuolistamista, kuntien välisen alueiden kehittämisen yhteistyön edistämistä, innovaatioiden kehittämisen edellytysten luomista tai yritysten toimintaedellytysten kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin (alueellinen kehittämistuki );

2) kuntien toteuttamiin perusrakennetta koskeviin investointihankkeisiin (perusrakenteen investointituki );

3) ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviin kehittämishankkeisiin;

4) liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin;

5) opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin kehittämis- ja investointihankkeisiin;

6) työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyviin kehittämishankkeisiin;

7) teknisen tuen hankkeisiin;

8) pääomasijoitustoimintaan.

Maakunta voi myöntää Euroopan aluekehitysrahaston varoista tukea 1 momentin 1—5, 7 ja 8 kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin ja Euroopan sosiaalirahaston varoista tukea 1 momentin 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin. Maakunnan itse toteuttamia hankkeita voidaan rahoittaa yleiskatteellisista varoista ja rakennerahastovaroista.

Jos kyseessä on 1 momentin 5 tai 6 kohdassa tarkoitetun hankkeen tukeminen ja se kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, on maakunnan pyydettävä ennen tuen myöntämistä opetus- ja kulttuuriministeriön lausunto merkittävimmistä hankkeista sen varmistamiseksi, ettei hankkeessa poiketa laista, valtioneuvoston asetuksesta, toimialaa koskevasta eduskunnan tai valtioneuvoston päätöksestä eikä opetus- ja kulttuuriministeriön tai Opetushallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvasta lakiin perustuvasta päätöksestä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisestä, käyttökohteista sekä 1 momentin 5 ja 6 kohdan mukaisista opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvista hankkeista ja niihin sovellettavasta lausuntomenettelystä.

Tässä luvussa tarkoitettua tukea voidaan myöntää vain oikeushenkilölle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen saajista.

Tässä luvussa tarkoitettua tukea voidaan myöntää, jos:

1) tuki on perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta;

2) tuella on merkittävä vaikutus toiminnan toteuttamiseen;

3) tuen saajalla on riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa toiminta, johon tukea myönnetään;

4) tuen saajalla on edellytykset vastata toiminnan jatkuvuudesta tuen käytön päättymisen jälkeen, ellei se toiminnan luonteen vuoksi ole tarpeetonta;

5) kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä;

6) tuen kohteena olevat investoinnit eivät tule vain yhden tuen saajan hyödyksi vaan tukevat alueen elinkeino-, koulutus- tai innovaatiotoimintaa laajemmin; ja

7) tuen kohteena oleva toiminta on voittoa tavoittelematonta.

Mitä 1 momentin 7 kohdassa säädetään, ei sovelleta myönnettäessä tukea 11 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuun pääomasijoitustoimintaan.

Tukea ei myönnetä, jos tuen saaja on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei maakunta erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena. Tukea ei saa myöntää eikä käyttää yleisenä toimintatukena.

Jos tuki sisältää valtiontukea, se myönnetään valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena tai vähämerkityksisenä tukena.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä ja sovellettavista valtiontukisäännöistä.

Tässä luvussa tarkoitetun tuen myöntäjä voi perustellusta syystä päättää, että tuen saaja voi siirtää osan hankkeen toteuttamisesta sellaiselle oikeushenkilölle, joka täyttää tässä luvussa tuen saajalle asetetut edellytykset. Tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen siirtäminen on hankkeen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Siirrettävän tuen osuus voi olla enintään puolet myönnettävästä tuesta, ellei tuen myöntävä viranomainen erityisestä syystä toisin päätä.

Tuen saajan on ennen tuen siirtämistä siirron saajien kanssa laadittavin sopimuksin varmistettava tuen myöntämiselle, maksamiselle ja tarkastamiselle asetettujen edellytysten täyttyminen sekä tuen käytölle asetettujen ehtojen noudattaminen. Tuen saaja vastaa hankkeen asianmukaisesta toteuttamisesta, ehtojen noudattamisesta sekä tuen palauttamisesta ja takaisin maksamisesta, jos tuki peritään takaisin.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen siirtoa koskevasta menettelystä.

Tuki voidaan myöntää useammalle kuin yhdelle hakijalle yhteisesti, jos se on hankkeen tavoitteiden vuoksi perusteltua. Yhteishankkeen kaikkien hakijoiden on täytettävä tuen saajille säädetyt edellytykset ja osallistuttava itse omalla rahoituksellaan hankkeen rahoittamiseen, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä syytä.

Yhteishankkeen tuen saajien on tehtävä hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa määritellään yhteishankkeen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä nimetään se tuen saaja, jonka vastuulla on asiointi toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Yhteishankkeessa kaikki tuen saajat vastaavat hankkeen toteuttamisesta sekä mahdollisesta tuen palauttamisesta ja takaisin maksamisesta yhteisvastuullisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteishankkeissa noudatettavasta menettelystä.

Tuki myönnetään prosenttiosuutena hankkeesta aiheutuvista hyväksyttävistä kustannuksista tai kertakorvauksesta.

Jollei valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu, tuen saajan on ilmoitettava hakemuksessaan hankkeen toiminnan aikana tuottamat tulot tai annettava arvio niistä. Tuen saajan on maksatushakemuksessa ilmoitettava toteutuneet tulot. Toteutuneet tulot vähennetään tukikelpoisista kustannuksista maksatuskausittain. Hanke ei saa tuottaa voittoa, ellei kyseessä ole 11 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettu tuki pääomasijoitustoimintaan.

Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää ja tuen hakijan tulee itse omalla rahoituksellaan osallistua hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, jollei poikkeamiseen ole erityistä syytä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista ja tuen määrästä.

Tuen saajan on käytettävä 10 §:n 1 momentissa ja 11 §:n 1 momentin 1—5 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin myönnetyn tuen kohteena olevaa omaisuutta viisi vuotta hankkeen viimeisestä maksupäätöksestä. Tuen myöntävä viranomainen voi erityisestä syystä määrätä omaisuuden käyttöajaksi enintään kymmenen vuotta.

Palkkatuki on julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista annetussa laissa ( / ) tarkoitetun työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka maakunta voi yleiskatteellisista varoista ja Euroopan sosiaalirahaston varoista tai Uudenmaan kuntayhtymä yleiskatteellisista varoista myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että:

1) maakunta tai Uudenmaan kuntayhtymä arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen osaamisen puutteista ja palkkatuetun työn parantavan hänen ammatillista osaamistaan ja mahdollisuuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille;

2) palkattava on täyttänyt 60 vuotta ja ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä; tai

3) palkattavan henkilön vamma tai sairaus alentaa maakunnan tai Uudenmaan kuntayhtymän arvion mukaan hänen tuottavuuttaan tarjolla olevassa työtehtävässä olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti.

Jos palkattava on ollut työttömänä välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä yhtäjaksoisesti alle 12 kuukautta, palkkatuen myöntäminen 1 momentin 1 kohdan perusteella edellyttää lisäksi, että hänen työttömyytensä ilman palkkatuen myöntämistä todennäköisesti kestäisi yli 12 kuukautta.

Palkkatukea voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, yhteisölle ja muulle työnantajalle, ei kuitenkaan valtion virastolle tai laitokselle.

Palkkatukea ei myönnetä, jos:

1) elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana; tai

2) työnantaja on olennaisesti laiminlyönyt palkanmaksuvelvollisuuttaan tai velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei maakunta tai Uudenmaan kuntayhtymä palkattavaan liittyvistä erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena.

Palkkatuki voidaan kuitenkin myöntää 2 momentin 1 kohdassa säädetyn estämättä, jos työnantaja on tarjonnut työtä tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulle työntekijälle ennen palkkatukihakemuksen jättämistä.

Palkkatukea voidaan myöntää, jos työnantaja sitoutuu maksamaan vähintään kyseiseen työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai, jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, tavanomaisen ja kohtuullisen palkan kyseisestä työstä. Palkkatukea ei voida kuitenkaan myöntää, jos palkattavan palkka määräytyisi yksinomaan työn tuloksen perusteella.

Palkkatukea ei myönnetä vuorotteluvapaalain (1305/2002) 9 §:ssä tarkoitetun sijaisen palkkaamiseen.

Jos palkkatuen saaja siirtää palkatun toisen työnantajan (käyttäjäyritys ) tehtäviin, siirrosta on ilmoitettava tuen myöntäneelle maakunnalle tai Uudenmaan kuntayhtymälle ennen siirtoa. Siirron edellytyksenä on, että käyttäjäyritys ei ole toiminut 20 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Jos elinkeinotoimintaa harjoittava käyttäjäyritys on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt siirtoa edeltäneiden 12 kuukauden aikana, siirto on kuitenkin mahdollinen, jos käyttäjäyritys on ottanut irtisanotun työntekijän takaisin työsuhteeseen ennen siirtoa. Palkkatuen saajan on liitettävä ilmoitukseen käyttäjäyrityksen vakuutus edellytyksen täyttymisestä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palkatun siirtämisen edellytyksistä.

Elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle palkkatuki myönnetään valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena, kun palkattava on:

1) henkilö, jonka vamma tai sairaus olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä;

2) henkilö, joka ei ole ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana;

3) vailla ammatillista koulutusta;

4) yli 50-vuotias;

5) alle 25-vuotias; tai

6) oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain nojalla.

Elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle palkkatuki myönnetään muun kuin 1 momentissa tarkoitetun työttömän työnhakijan palkkaamiseen vähämerkityksisenä tukena. Tämän lisäksi sen estämättä, mitä 1 momentin 2—4 ja 6 kohdassa säädetään, palkkatuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena, jos tuella palkattava on täyttänyt 60 vuotta ja ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä. Oppisopimuskoulutukseen palkkatuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena.

Palkkatuella katettavilla palkkakustannuksilla tarkoitetaan työntekijälle maksettavaa palkkaa ennen lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä ja sen lisäksi palkatusta aiheutuvaa työnantajan lakisääteistä sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä pakollista ryhmähenkivakuutusmaksua.

Palkkakustannuksiin ei lueta:

1) palkatulle maksettavaa lomakorvausta tai sitä vastaavaa korvausta;

2) palkkaa siltä ajalta, jolta työnantajalla on oikeus saada tuella palkatun palkkakustannuksiin sairausvakuutuslain (1224/2004) 7 luvun 4 §:n nojalla päivärahaetuutta tai tapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 139 §:n nojalla korvausta;

3) sitä palkan osuutta, joka määräytyy palkatun työn tuloksen perusteella;

4) verovapaita korvauksia.

Palkkatuen määrä on työnantajalle aiheutuvista 24 §:ssä tarkoitetuista palkkakustannuksista:

1) enintään 30 prosenttia enintään 6 kuukauden ajan, jos palkattava on ollut työtön alle 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä;

2) enintään 40 prosenttia enintään 12 kuukauden ajan, jos palkattava on ollut työtön vähintään 12 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 14 kuukauden aikana;

3) enintään 50 prosenttia enintään 12 kuukauden ajan, jos palkattava on ollut työtön vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana; jos palkkatuki myönnetään elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena, edellytetään lisäksi, että palkattava ei ole ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 24 kuukauden aikana;

4) enintään 50 prosenttia koko työsuhteen ajalta, kuitenkin enintään 24 kuukauden ajan kerrallaan, jos palkattavan vamma tai sairaus olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä.

Jos palkkatukea myönnetään useammassa kuin yhdessä jaksossa, palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät ensimmäisen palkkatukijakson myöntämisajankohdan mukaisesti, kunnes palkkatuen enimmäiskeston laskeminen alkaa uudelleen alusta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palkkatuen määrästä.

Yhdistykselle, säätiölle tai rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle, joka palkkaa 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun työttömän työnhakijan muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin, palkkatuen määrä on enintään 12 kuukauden ajalta 100 prosenttia niistä palkattavasta aiheutuvista palkkakustannuksista, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa alan säännöllisestä enimmäistyöajasta.

Kunnalla on oikeus saada palkkatukea 50 prosenttia palkattavasta aiheutuvista palkkakustannuksista, kun kunta työllistää julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista annetussa laissa tarkoitetun työttömän työnhakijan työllistämisvelvoitteen perusteella.

Sen estämättä mitä 25 §:n 1 momentissa palkkatuen enimmäiskestosta säädetään, palkkatukea voidaan myöntää:

1) enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan, jos palkattava on 60 vuotta täyttänyt ja ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä;

2) enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan, jos kunta, kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö palkkaa muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin henkilön suunnittelemaan ja järjestämään työttömille työ- ja koulutuspaikkoja sekä muita työllistymistä edistäviä palveluja;

3) oppisopimuskoulutukseen koko sen ajaksi.

Edellä 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa palkkatuen määrä on ensimmäisten 12 kuukauden jälkeiseltä ajalta enintään 30 prosenttia työnantajalle palkattavasta aiheutuvista palkkakustannuksista. Jos 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu palkattava täyttää palkkatukijakson jälkeen 25 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa säädetyt edellytykset työttömyyden kestosta, palkkatuen määrä on edellä säädetystä poiketen mainitussa lainkohdassa säädetyn mukainen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palkkatuen määrästä eräissä tapauksissa.

Jos sosiaalisista yrityksistä annetussa laissa (1351/2003) tarkoitettu sosiaalinen yritys palkkaa mainitun lain 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetun työttömän työnhakijan, palkkatukea voidaan tämän lain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä korottaa niin, että palkkatuen määrä on 50 prosenttia työnantajalle palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään 1 300 euroa kuukaudessa.

Jos palkattavan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä, palkkatukea voidaan 25 §:n 1 momentin 4 kohdasta poiketen myöntää enintään 36 kuukaudeksi kerrallaan.

Poiketen siitä, mitä 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään palkkatuen määrästä, sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää palkkatukea, jonka määrä on 50 prosenttia työnantajalle palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, enintään 24 kuukaudeksi, jos palkattava on sosiaalisista yrityksistä annetun lain 1 §:n 3 kohdassa tarkoitettu henkilö.

Jos palkkatuetun työn tekeminen ja palkanmaksu keskeytyvät vähintään kuukauden ajaksi, palkkatuen maksaminen keskeytetään. Keskeytysaikaa ei lasketa 25 ja 26 §:ssä säädettyyn palkkatuen enimmäiskestoon.

Sen jälkeen, kun henkilö on ollut palkkatuella tuetussa työssä enimmäisajan yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, uutta palkkatukea ei voida myöntää ennen kuin hän on ollut työttömänä työnhakijana vähintään 10 kuukautta uuden palkkatuen myöntämistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Enimmäisajan laskenta aloitetaan kuitenkin aina alusta, kun 24 kuukautta on kulunut viimeisen palkkatukijakson päättymisestä.

Uusi palkkatuki voidaan kuitenkin myöntää, vaikkei palkattava olisi ollut työttömänä 1 momentissa tarkoitettuja 10 kuukautta, jos kyse on 25 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai 26 §:n 3 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta.

Palkkatuki voi olla yhdessä muiden palkkakustannuksiin myönnettyjen tukien ja oppisopimuksen perusteella maksettavan koulutuskorvauksen kanssa enintään palkatusta työnantajalle aiheutuvien palkkakustannusten suuruinen.

Elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle maksettavan palkkatuen enimmäismäärästä säädetään lisäksi valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen –tukien kasautumista koskevissa säännöksissä.

Jos palkkatuki yhdessä muiden palkkakustannuksiin myönnettyjen tukien kanssa ylittää 1 tai 2 momentissa tarkoitetun enimmäismäärän, palkkatuen määrää vähennetään enimmäismäärän ylittävältä osin.

Maakunta tai Uudenmaan kuntayhtymä voi yleiskatteellisista varoista myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää myös korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua. Elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle työolosuhteiden järjestelytuki myönnetään valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena.

Työolosuhteiden järjestelytukea ei voida myöntää, jos työnantaja on olennaisesti laiminlyönyt palkanmaksuvelvollisuuttaan tai velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei maakunta tai Uudenmaan kuntayhtymä erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena.

Työolosuhteiden järjestelytukena korvattavista kustannuksista, tuen enimmäismäärästä ja kestosta sekä menettelystä tukea myönnettäessä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Maakunta tai Uudenmaan kuntayhtymä voi yleiskatteellisista varoista myöntää työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetun päätoimisen yritystoiminnan aloittavalle henkilöasiakkaalle starttirahaa toimeentulon turvaamiseksi.

Starttirahan myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että:

1) henkilöasiakkaalla on tai hän hankkii riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan; ja

2) aiotulla yritystoiminnalla arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset.

Starttiraha myönnetään vähämerkityksisenä tukena.

Starttirahaa ei myönnetä, jos:

1) aiotun yritystoiminnan arvioidaan turvaavan henkilöasiakkaan kohtuullisen toimeentulon päätoimisen yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa;

2) starttirahaa hakeva henkilöasiakas on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai hänellä on olennaisia maksuhäiriöitä, jollei maakunta tai Uudenmaan kuntayhtymä erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena;

3) henkilöasiakas on aloittanut päätoimisen yritystoiminnan ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty.

Edellä 1 momentin 3 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta, jos kyse on 35 §:ssä tarkoitettuun enimmäiskestoon sisältyvän starttirahan jatkojakson myöntämisestä.

Starttiraha voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi. Starttirahan määrä on päivää ja henkilöä kohti työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruinen ilman peruspäivärahan korotusosaa ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin starttirahaan oikeuttavista korvauspäivistä.

Tukea haetaan siltä maakunnalta, jonka alueella hanke pääosin toteutetaan taikka jonka alueella tuettava toiminta pääosin tapahtuu. Jos hanke pääosin toteutetaan tai tuettava toiminta pääosin tapahtuu Uudenmaan kuntayhtymän alueella, tukea haetaan kuitenkin siltä, ellei kyse ole rakennerahastovaroista myönnettävästä tuesta tai 11 §:n mukaisesta tuesta alueiden kehittämiseen. Palkkatukea, työolosuhteiden järjestelytukea ja starttirahaa voidaan hakea myös siltä maakunnalta tai Uudenmaan kuntayhtymältä, jonka asiakkaana työnhakija on. Edellä 10 §:ssä tarkoitettuihin hankkeisiin tukea haetaan asianomaiselta ministeriöltä.

Tukea on haettava ennen hankkeen aloittamista tai 4 luvussa tarkoitetun palkkatuen perusteena olevan työsuhteen alkamista. Työolosuhteiden järjestelytukea on kuitenkin haettava kuukauden kuluessa muutostyön tekemisestä tai työvälineen taikka kalusteen hankinnasta. Kuljetuskustannuksiin myönnettävää tukea on haettava maakunnalta kalenterivuosittain jälkikäteen. Tukea 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun hankkeeseen voidaan hakea myös hankkeen esivalmistelusta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen jättämistä.

Tukea haetaan valtakunnallisesti ylläpidettävällä sähköisen asioinnin järjestelmällä, jos sellainen on käytettävissä. Palkkatukea, työolosuhteiden järjestelytukea ja starttirahaa voidaan kuitenkin hakea myös lomakkeella, joka toimitetaan maakunnalle tai Uudenmaan kuntayhtymälle.

Palkkatukea voidaan hakea alkaneen työsuhteen estämättä, jos kyse on uuden palkkatukijakson myöntämisestä ja uusi jakso alkaisi välittömästi edellisen palkkatukijakson päätyttyä. Jatkohakemus on toimitettava maakunnalle tai Uudenmaan kuntayhtymälle ennen edellisen tukijakson päättymistä. Palkkatukea voidaan hakea alkaneen työsuhteen estämättä myös, jos kyse on palkatun siirtymisestä liikkeen luovutuksen, yhteisön sulautumisen tai jakautumisen taikka yhteisöjen yhdistymisen johdosta toisen työnantajan palvelukseen. Liikkeen luovutuksensaajan tai vastaanottavan yhteisön on toimitettava palkkatukihakemus maakunnalle tai Uudenmaan kuntayhtymälle kuukauden kuluessa palkatun siirtymisestä luovutuksensaajan tai vastaanottavan yhteisön palvelukseen.

Tarkempia säännöksiä tuen hakemisesta ja hankkeen aloittamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Maakunnan tai Uudenmaan kuntayhtymän päätöksen tuen myöntämisestä tekee viranhaltija. Päätöksenteosta ministeriössä säädetään erikseen. Tukipäätös tehdään valtakunnallisesti ylläpidettävällä sähköisellä käsittelyjärjestelmällä, jos sellainen on käytettävissä.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa ja tämän lain nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella säädetään, tuen saajan on noudatettava tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä olevia ehtoja ja rajoituksia.

Tarkempia säännöksiä tukipäätöksen tekemisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tuen maksamista haetaan tuen myöntäneeltä maakunnalta, Uudenmaan kuntayhtymältä tai ministeriöltä.

Maksamista haetaan valtakunnallisesti ylläpidettävällä sähköisen asioinnin järjestelmällä, jos sellainen on käytettävissä. Palkkatuen, työolosuhteiden järjestelytuen ja starttirahan maksamista voidaan kuitenkin hakea myös lomakkeella.

Tuen maksamisen hakemiselle voidaan tukipäätöksessä asettaa määräaika.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maksamisen hakemisesta ja maksamisessa noudatettavasta menettelystä.

Maakunnan tai Uudenmaan kuntayhtymän päätöksen tuen maksamisesta tekee viranhaltija. Ministeriön päätöksenteosta säädetään erikseen. Tuki maksetaan valtakunnallisesti ylläpidettävällä sähköisellä käsittelyjärjestelmällä, jos sellainen on käytettävissä. Tuki maksetaan takautuvasti, toteutuneiden tukikelpoisten kustannusten perusteella tai päätöksessä hyväksytyn muun kustannusmallin mukaisesti.

Tuen ensimmäinen erä, enintään 30 prosenttia hankkeelle myönnetystä tuesta, voidaan maksaa ennakkona, jos se on perusteltua hankkeen toteutuksen kannalta. Julkisyhteisöille ennakkoa voidaan maksaa vain, jos siihen on erityisiä syitä. Palkkatuesta ja starttirahasta ei voida maksaa ennakkoa.

Tukea vastaava korvaus voidaan maksaa myös palvelun tuottajalle.

Tarkempia säännöksiä tuen maksamisesta ja ennakkoa koskevasta menettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tukea ei makseta, jos:

1) tuen saaja ei noudata Euroopan unionin tai kansallisessa lainsäädännössä tai tukipäätöksessä asetettuja ehtoja;

2) tuen myöntämisen jälkeen käy ilmi, että tuen myöntämisen edellytykset eivät täyty;

3) tukea on myönnetty virheellisesti, liikaa tai perusteettomasti;

4) tuen saaja on tuen myöntämisen jälkeen olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei tuen maksaja erityisistä syistä pidä tuen maksamista tarkoituksenmukaisena;

5) Euroopan unionin lainsäädäntö kieltää maksamisen.

Starttirahaa ei makseta myöskään, jos tuen saaja saa samalta ajalta:

1) palkkaa tai korvausta tekemästään yritystoimintaansa liittymättömästä työstä, jolloin palkkana pidetään myös vuosiloma-ajan palkkaa ja irtisanomisajan palkkaa sekä sellaista työttömyysturvalain 3 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua taloudellista etuutta, jonka on katsottava turvaavan kohtuullisen toimeentulon;

2) julkista tukea omiin palkkakustannuksiinsa;

3) työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta, työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua sosiaalietuutta taikka opintotukilain (65/1994) mukaista opintotukea;

4) muuta kuin 3 kohdassa tarkoitettua etuutta, jonka on katsottava turvaavan kohtuullisen toimeentulon; etuutena ei kuitenkaan oteta huomioon työttömyysturvalain 4 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja etuoikeutettuja tuloja.

Tuen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa tuki tai sen osa. Tuen saajan tulee palauttaa tuki tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää tukipäätöksessä edellytetyllä tavalla. Jos palautettava määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää palauttamatta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske laskennallisen perusteen mukaan myönnetyn tuen ja toteutuneiden kustannusten välistä erotusta.

Maakunnan tai Uudenmaan kuntayhtymän on viranhaltijan päätöksellä määrättävä 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen kehittämishankkeeseen sisältyvään investointiin kohdistuneen tuen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu tuki tai sen osa takaisin perittäväksi, jos tuen saaja on 7 §:ssä tarkoitetun käyttöajan kuluessa:

1) lopettanut toimintansa tai supistanut olennaisesti tuen kohteena olevaa toimintaa tuelle säädetyn tukitason piiriin kuuluvalla alueella;

2) luovuttanut toiselle tuen kohteena olleen toiminnan tai omaisuuden taikka osan siitä, eikä tilalle ole hankittu uutta vastaavaa omaisuutta; taikka

3) asetettu konkurssiin, joka on katsottava petolliseksi.

Takaisinperittäväksi on määrättävä se osuus maksetun tuen määrästä, joka saadaan vähentämällä omaisuuden käyttöaikaa vastaava osuus 7 §:ssä tarkoitetusta käyttöajasta. Jos kyseessä on petollinen konkurssi, omaisuuden käyttöaikaa ei kuitenkaan vähennetä.

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää perimättä.

Maakunnan tai Uudenmaan kuntayhtymän on viranhaltijan päätöksellä määrättävä tuen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu tuki tai sen osa takaisin perittäväksi, jos tuen saaja on:

1) jättänyt palauttamatta sellaisen tuen tai sen osan, joka 41 §:n mukaan on palautettava;

2) käyttänyt tuen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty;

3) antanut väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan tuen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan;

4) jättänyt ilmoittamatta tuen maksamiseksi oikeat ja riittävät tiedot;

5) kieltäytynyt esittämästä maksatuksessa, valvonnassa tai tarkastuksessa tarvittavaa aineistoa taikka muuten avustamasta niissä;

6) luovuttanut 10 tai 11 §:n mukaisella tuella hankitun omaisuuden omistus- tai hallintaoikeuden ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen viimeisen erän maksamispäivästä, taikka lopettanut tuen kohteena olleen toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti;

7) muuttunut omistussuhteiltaan olennaisesti 11 §:n mukaisena perusrakenteen investointitukena maksetun tuen osalta ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen viimeisen erän maksamispäivästä ja muutosten on katsottava vaikuttavan hankkeen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin taikka hyödyttävän aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä; taikka

8) muutoin 1—7 kohdassa säädettyyn verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut tuen käyttämistä koskevia säännöksiä tai tukipäätöksen ehtoja.

Maakunnan tai Uudenmaan kuntayhtymän on viranhaltijan päätöksellä määrättävä tuen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu tuki tai sen osa takaisin perittäväksi myös silloin, kun Euroopan unionin lainsäädännössä sitä edellytetään.

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää perimättä.

Maakunta tai Uudenmaan kuntayhtymä voi viranhaltijan päätöksellä määrätä tuen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun tuen tai sen osan takaisin perittäväksi, jos tuen saaja on:

1) jättänyt noudattamatta tukipäätöksessä määrättyjä ehtoja;

2) joutunut 10 tai 11 §:n mukaisen tuen saatuaan ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa HYPERLINK "https://www.edilex.fi/lainsaadanto/19930047" \o "Ajantasainen säädös" (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteeksi, jollei tuen käyttötarkoituksesta muuta johdu;

3) jättänyt ilmoittamatta toiminnan lopettamisesta tai muista tukipäätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi tarvittavista seikoista;

4) jättänyt ilmoittamatta tuen käyttötarkoituksen muutoksesta tai muusta tuen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta; taikka

5) menetellyt tosiasiallisesti 42 tai 43 §:ssä taikka 1—4 kohdassa säädettyyn rinnastettavalla tavalla antamalla tuen myöntämiseen, maksamiseen tai käyttämiseen liittyvälle seikalle muun kuin asian todellista luonnetta tai tarkoitusta vastaavan oikeudellisen muodon.

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää perimättä.

Maakunta tai Uudenmaan kuntayhtymä voi viranhaltijan päätöksellä jättää virheellisesti tai perusteetta maksetun yleiskatteellisin varoin rahoitetun tuen ja tukeen kohdistuneen koron kokonaan tai osittain perimättä, jos täysimääräinen periminen olisi tuen saajan olosuhteet tai toiminta huomioon ottaen kokonaisuutena tarkastellen kohtuutonta.

Rakennerahastovaroista myönnetyn tuen takaisinperinnän kohtuullistamisesta säädetään 67 §:n 2 momentissa.

Maakunnan tai Uudenmaan kuntayhtymän on tehtävä 41—44 §:ssä tarkoitettu päätös viipymättä, kun sen tietoon on tullut sellainen seikka, jonka nojalla tuen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen taikka tuen takaisinperintään voidaan ryhtyä.

Tuen, sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut tuen viimeisen erän maksamisesta. Jos tuen kohteena olevaa omaisuutta koskee 7 §:ssä tai 17 §:ssä tarkoitettu käyttöaika, määräaika lasketaan tämän ajan päättymisestä.

Päätös voidaan tehdä 2 momentissa säädetyn määräajan jälkeenkin, jos Euroopan unionin lainsäädännössä sitä edellytetään.

Mitä 41 ja 43—46 §:ssä säädetään maakunnan tai Uudenmaan kuntayhtymän myöntämän tuen palauttamisesta ja takaisinperinnästä sekä maksatuksen lopettamisesta, koskee myös sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön tämän lain nojalla myöntämiä tukia. Tuen takaisinperinnästä ja maksatuksen lopettamisesta päättää tuen myöntänyt ministeriö.

Tätä lukua sovelletaan Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020 − Suomen rakennerahasto-ohjelman hallinnointiin. Tämän luvun 49—51 ja 56 §:ää sovelletaan lisäksi Suomen takausohjelman kasvuyritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi -ohjelman hallinnointiin.

Rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomainen vastaa yleisasetuksessa säädettyjen tehtävien lisäksi:

1) varainhoitoasetuksen moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän perustamisesta ja toiminnasta;

2) rakennerahasto-ohjelmaa koskevan arviointisuunnitelman laatimisesta, arviointien suorittamisesta ja arviointikertomusten esittämisestä komissiolle;

3) viestintästrategian laatimisesta rakennerahasto-ohjelmalle;

4) tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden täytäntöönpanosta viestintästrategian mukaisesti;

5) keskitetyn verkkosivuston tai verkkoportaalin perustamisesta ja siinä hankeluettelon ylläpitämisestä rahastoittain;

6) yleisistä rahoitusmahdollisuuksista tiedottamisesta yleisölle, hakijoille ja tuen saajille.

Osa hallintoviranomaisen tehtävistä voidaan siirtää välittäville toimielimille. Hallintoviranomainen voi velvoittaa välittävän toimielimen määräajassa ryhtymään toimenpiteisiin, joilla sääntöjenvastaisuudesta johtuva virhe voidaan oikaista tai sen toistuminen estää.

Hallintoviranomaisella on oikeus asettaa varojen osoittamispäätöksessä välittävän toimielimen noudatettavaksi asiaa koskevaan Euroopan unionin tai kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia velvoittavia ehtoja ohjelman hallinnoinnista, tuen myöntämisestä, maksamisesta, seurannasta, valvonnasta ja jatkotoimenpiteistä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hallintoviranomaisen tehtävistä ja niissä noudatettavista menettelyistä sekä siirtää tehtäviä välittäville toimielimille.

Rakennerahasto-ohjelman todentamisviranomainen vastaa yleisasetuksessa säädettyjen tehtävien lisäksi:

1) julkisen rahoitusosuuden peruuttamisesta rakennerahasto-ohjelmasta sääntöjenvastaisten menojen johdosta;

2) maksuennusteiden ja muiden taloudellisten tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle;

3) sääntöjenvastaisuusilmoitusten toimittamisesta Euroopan komissiolle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle;

4) siitä, että Euroopan komissiolle toimitettavasta unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja varainhoitoasetuksen 59 artiklan mukaisesta tilityksestä jätetään pois välimaksupyyntöön tilivuoden osalta aiemmin sisältyneitä menoja, joiden laillisuuden ja asianmukaisuuden arviointi on kesken, ja että tukikelpoiset menot sisällytetään seuraavaa tilivuotta koskeviin välimaksupyyntöihin menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden ratkettua.

Todentamisviranomainen voi velvoittaa välittävän toimielimen tai hallintoviranomaisen määräajassa ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin, joilla sääntöjenvastaisuudesta johtuva virhe voidaan oikaista tai sen toistuminen estää.

Todentamisviranomaisella on oikeus yhdessä hallintoviranomaisen kanssa asettaa 49 §:n 3 momentin mukaiseen varojen osoittamispäätökseen välittävien toimielinten noudatettavaksi sellaisia velvoittavia ehtoja, jotka ovat välttämättömiä todentamisviranomaisen tehtävien hoitamiseksi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä todentamisviranomaisen tehtävistä.

Yleisasetuksessa ja alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 6 §:ssä säädettyjen tehtävien lisäksi rakennerahasto-ohjelman tarkastusviranomainen vastaa tarvittaessa yleisasetuksen 124 artiklan 5 kohdan mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä rakennerahasto-ohjelmassa nimetyn viranomaisen nimeämisen peruuttamiseksi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarkastusviranomaisen tehtävistä.

Välittävien toimielinten tehtäviä ovat:

1) tuen myöntämis- ja maksamispäätökset sekä takaisinperintäpäätökset ja muut jatkotoimenpiteiden päätökset;

2) tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan hallintoviranomaisen viestintästrategian mukaisesti;

3) hankkeiden seuranta;

4) tuen saajille maksettujen menojen hallinnolliset ja paikan päällä tehtävät varmennukset sekä vuosittaisen varmennussuunnitelman laadinta;

5) tarkastushavaintojen ja sääntöjenvastaisuuksien selvittäminen, asianmukaisten ilmoitusten tekeminen poliisiviranomaiselle ja petostentorjuntatoimenpiteisiin ryhtyminen;

6) sääntöjenvastaisuusilmoitusten tekeminen todentamisviranomaiselle;

7) hallintoviranomaisen avustaminen seurantakomiteatyössä ja ohjelman täytäntöönpanokertomusten laatimisessa Euroopan komissiolle; sekä

8) yleisasetuksen XIII liitteeseen perustuva raportointi hallintoviranomaiselle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä välittävän toimielimen tehtävistä ja niiden hoitamisesta.

Välittävällä toimielimellä tulee olla sekä Euroopan unionin että kansallisen lainsäädännön mukaiset edellytykset tehtävän hoitamiseen. Hallinto- ja todentamisviranomaisen sekä välittävien toimielimien hyväksymisedellytyksistä niille siirrettyjen tehtävien osalta säädetään yleisasetuksen XIII liitteessä.

Välittävän toimielimen on rakennerahasto-ohjelmaa hallinnoidessaan noudatettava Euroopan unionin ja kansallista lainsäädäntöä sekä niihin perustuvia varojen osoittamispäätöksessä asetettuja varojen käytön ehtoja.

Välittävän toimielimen on laadittava ja ylläpidettävä hallinto- ja valvontajärjestelmänsä kuvausta.

Välittävän toimielimen on eriytettävä rakennerahastojen tuen myöntäminen, maksaminen ja paikan päällä varmentaminen, takaisinperiminen ja muiden jatkotoimenpiteiden toteuttaminen moitteettoman varainhoidon edellyttämällä tavalla. Välittävän toimielimen itse toteuttamien hankkeiden toimeenpanossa tulee eriyttää hankkeiden toteutus edellä mainituista tehtävistä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä välittäville toimielimille

asetettavista edellytyksistä.

Jos välittävä toimielin ei hoida 52 §:n mukaisia tehtäviä tai täytä 53 §:n mukaisia edellytyksiä, on asia selvitettävä hallintoviranomaisen ja välittävän toimielimen välisissä neuvotteluissa.

Jos neuvottelut eivät johda hallintoviranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa 52 §:n mukaisten tehtävien hoitamiseen ja 53 §:n mukaisten edellytysten täyttymiseen, on hallintoviranomaisella velvollisuus esittää valtioneuvostolle kyseisen välittävän toimielimen määrärahojen jakoon muutosta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä selvittelymenettelystä.

Hallintoviranomainen voi määrätä rakennerahastovaroista maksetut varat tai niiden osan takaisin perittäväksi välittävältä toimielimeltä, jos välittävä toimielin on käyttänyt varat muuhun tarkoitukseen kuin ne on osoitettu, tai on varoja käyttäessään olennaisesti rikkonut Euroopan unionin tai kansallista lainsäädäntöä, tai niiden perusteella annettuja hallintoviranomaisen varojen käytön ehtoja.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hallintoviranomaisen takaisinperintämenettelystä.

Euroopan unionin rakennerahastovarat ja valtion rahoitusosuudet otetaan valtion talousarvioon.

Valtioneuvosto päättää valtion talousarvioon otettujen määrärahojen jakamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö osoittaa välittäville toimielimille rakennerahastovaroista Euroopan unionin ja valtion rahoitusosuutta rakennerahasto-ohjelman mukaisiin hankkeisiin valtion talousarvioon otettujen määrärahojen puitteissa sekä asettaa tarvittaessa varojen käytön ehdot 49 §:n 3 momentissa säädetyillä perusteilla. Työ- ja elinkeinoministeriö voi osoittaa Suomen takausohjelman toteuttamiseen rahoitusosuutta rakennerahastovaroista.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä varojen jakamisesta ja rahoitussuunnitelmasta.

Tässä luvussa tarkoitettu tuki voidaan myöntää, jos:

1) tarvittava rahoitus on osoitettu valtion talousarviossa;

2) hanke on rakennerahasto-ohjelman mukainen;

3) tuen hakija, tuen siirronsaaja ja hanke täyttävät yleisasetuksen 125 artiklan 3 kohdan mukaiset seurantakomitean vahvistamat yleiset valintaperusteet;

4) tuen saaja on rakennerahasto-ohjelman mukainen;

5) tuki on perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta;

6) tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen;

7) muissa kuin 3 §:n mukaisissa tuissa kehittämishankkeiden tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä; ja

8) muissa kuin 3 §:n mukaisissa tuissa tuen kohteena olevat investoinnit eivät tule vain yhden tuen saajan hyödyksi vaan tukevat alueen elinkeino-, koulutus- tai innovaatiotoimintaa laajemmin.

Tukea ei saa myöntää eikä käyttää yleisenä toimintatukena.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä.

Tässä luvussa tarkoitetun hankkeen ohjausta ja seurantaa varten voidaan asettaa ohjausryhmä. Ohjausryhmän asettamisesta päättää tuen myöntävä välittävä toimielin tukipäätöksessä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ohjausryhmästä, sen asettamisesta ja tehtävistä.

Euroopan sosiaalirahaston valtakunnallista toimenpidekokonaisuutta varten voidaan asettaa ohjausryhmä, jonka tehtävänä on kokonaisuuden strateginen ohjaus, seuranta, arviointi ja toteutuksen tukeminen.

Ohjausryhmä voi olla yhteinen usealle toimenpidekokonaisuudelle ja yhteinen vastaavaa tehtävää varten asetetun valtakunnallisen johto-, ohjaus- tai muun ryhmän kanssa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtakunnallisen toimenpidekokonaisuuden ohjausryhmästä ja sen tehtävistä.

Välittävän toimielimen on seurattava tässä luvussa tarkoitetun hankkeen toteuttamista ja ryhdyttävä viivytyksettä toimenpiteisiin, jos hanke ei etene hyväksytyn hankesuunnitelman ja tukipäätöksen mukaisesti.

Tuen saajan on ilmoitettava maksatushakemuksen yhteydessä tukipäätöksen ehdoissa edellytetyt seurantaa koskevat tiedot. Tuen saajan on hankkeen viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä toimitettava hankkeen loppuraportti. Loppuraportin toimittaminen on viimeisen maksatushakemuksen maksamisen edellytys.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä välittävän toimielimen seurantavelvoitteesta ja hankkeiden seurantaa koskevista tiedoista.

Tässä luvussa tarkoitettu tuki myönnetään hankkeesta aiheutuvien hyväksyttävien, todellisten, tarpeellisten ja määrältään kohtuullisten kustannusten perusteella tai muun valtioneuvoston asetuksella säädettävän kustannusmallin mukaan.

Yleisasetuksen 69 artiklan mukaisia luontoissuorituksia ei voi käyttää rakennerahastohankkeissa.

Tukea ei voida myöntää siltä osin kuin julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista ylittää Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyn julkisen rahoituksen enimmäismäärän.

Tuen käyttämisestä tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä urakalla teettämiseen sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016) säädetään. Tuen saajan on esitettävä selvitys hankinnan toteuttamisesta, ellei hankkeeseen myönnetty tuki ole myönnetty kertakorvausmenettelyn mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista, kustannusmalleista, kustannusten määräytymisen perusteista, tuen käyttökohteista, enimmäistukimääristä tai -osuuksista sekä tukimenettelyistä.

Tässä luvussa tarkoitettua tukea haetaan sähköisesti toimivaltaiselta välittävältä toimielimeltä ja tukipäätös tehdään sähköisesti 65 §:n mukaiset edellytykset täyttävässä tietojärjestelmässä.

Hakemuksen tulee sisältää kyseiseen hankkeeseen sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä ja Euroopan unionin lainsäädännössä sekä tässä luvussa edellytetyt tiedot.

Tukipäätökseen on otettava myönnetyn tuen määrä ja tässä luvussa säädetyt tuen ehdot sekä tuen maksamisen ja takaisinperinnän edellytykset. Päätökseen tulee lisäksi ottaa ne Euroopan unionin lainsäädännössä asetetut ehdot ja edellytykset, jotka olennaisesti ja välittömästi vaikuttavat tuen käyttöön ja maksamiseen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sähköisestä tuen hakemis- ja myöntämismenettelystä.

Tässä luvussa tarkoitetun tuen maksamista haetaan sähköisesti 65 §:n mukaiset edellytykset täyttävässä järjestelmässä toimivaltaiselta välittävältä toimielimeltä.

Välittävä toimielin tekee tuen maksamispäätöksen sähköisesti 65 §:n mukaiset edellytykset täyttävässä tietojärjestelmässä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sähköisestä maksamisen hakemis- ja myöntämismenettelystä.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, on hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisella sekä välittävillä toimielimillä salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta muulta viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitavalta tässä luvussa tarkoitetun tuen hakijaa ja tuen saajaa, näiden taloudellista asemaa ja liike- ja ammattitoimintaa, julkisista varoista myönnettyä rahoitusta ja muuta tuen kannalta merkittävää olosuhdetta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tukea koskevan asian käsittelemiseksi.

Hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisella sekä välittävillä toimielimillä on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa muulle viranomaiselle, julkista tehtävää hoitavalle tai Euroopan unionin toimielimelle tietoja, jotka ovat tarpeen Euroopan unionin tai kansallisessa lainsäädännössä säädetyn tehtävän hoitamiseksi.

Tiedot voidaan vastaanottaa ja luovuttaa myös sähköisesti.

Hallintoviranomainen vastaa kansallisen seurantajärjestelmän, jäljempänä EURA 2014 -tietojärjestelmä, toteuttamisesta ja vastaa siitä, että se täyttää sille Euroopan unionin lainsäädännössä ja tässä laissa säädetyt edellytykset. Järjestelmää käytetään Euroopan unionin lainsäädännössä, alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa sekä tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten.

Välittävät toimielimet vastaavat siitä, että tuen hakemista, myöntämistä, maksamista, valvontaa, jatkotoimenpiteitä ja seurantaa koskevat oikeat ja riittävät tiedot hallinnoidaan EURA 2014 -tietojärjestelmässä tai hallintoviranomaisen hyväksymissä liitännäisjärjestelmissä.

Siirrettäessä tietoa muusta tietojärjestelmästä, sen omistaja vastaa siitä, että siirrettävän tiedon sisältö ja tarkkuus vastaavat EURA 2014 -tietojärjestelmän sisältöä.

Liitännäisjärjestelmän omistajalla on velvollisuus noudattaa EURA 2014 -tietojärjestelmän sisältövaatimuksia ja tiedonohjaussuunnitelmaa hallintoviranomaisen edellyttämällä tavalla.

Jos tukea on haettu EURA 2014 -tietojärjestelmässä, on tuen hakijalla ja tuen saajalla oikeus seurata kyseisessä tietojärjestelmässä tuen hakemista, maksamista, tarkastamista ja takaisinperintää koskevan asiansa etenemistä ja tehtyjä päätöksiä. Asian seuraaminen edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennerahastojen tietojärjestelmistä ja niihin tallennettavista tiedoista.

Hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisella on oikeus tehdä rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä välittäviin toimielimiin sekä tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia. Jos tukea on siirretty muulle taholle, koskee tarkastusoikeus myös tuen siirronsaajan toimintaa. Todentamisviranomaisella on lisäksi oikeus tehdä rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen kohdistuvia tarkastuksia ja tarkastusviranomaisella on oikeus tehdä rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä hallinto- ja todentamisviranomaiseen kohdistuvia tarkastuksia.

Hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomainen voivat valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan tekemään rakennerahastovarojen käyttöä koskevan välittävään toimielimeen tai tuen saajaan kohdistuvan tarkastuksen puolestaan. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajaan sovelletaan tämän toimiessa tässä luvussa tarkoitetuissa tehtävissä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Tarkastuksen asianmukaista tekemistä varten hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisella tai sen valtuuttamalla viranomaisella tai tilintarkastajalla on oikeus päästä tuen käytön kannalta merkityksellisiin rakennuksiin, toimitiloihin ja paikkoihin sekä tarkastaa ne ja tuen saajan olosuhteet, tietojärjestelmät ja asiakirjat. Tarkastusta ei kuitenkaan saa tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tarkastajalla on oikeus ottaa asiakirjat ja muu tuen käyttöön liittyvä aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen asianmukainen tekeminen tätä edellyttää. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.

Edellä tässä pykälässä tarkoitetuilla viranomaisilla tai tilintarkastajalla on oikeus saada poliisilta korvauksetta virka-apua tarkastuksen suorittamisessa.

Välittävän toimielimen on takaisinperintää, palauttamista ja muita jatkotoimenpiteitä koskevissa asioissa valmisteltava ja tehtävä päätös EURA 2014 -tietojärjestelmässä. Välittävä toimielin vastaa päätösten tekemisestä ja niiden saattamisesta täytäntöönpantaviksi.

Välittävä toimielin voi jättää virheellisesti tai perusteetta maksettuun rakennerahastovaroin rahoitettuun tukeen kohdistuneen koron kokonaan tai osittain perimättä, jos koron täysimääräinen periminen olisi tuen saajan olosuhteet tai toiminta huomioon ottaen kokonaisuutena tarkastellen kohtuutonta.

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, välittävä toimielin voi jättää sen perimättä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä takaisinperinnän teknisestä toteuttamisesta.

Tuen hakija tai tuen saaja saa vaatia oikaisua päätökseensä sähköisesti EURA 2014 -tietojärjestelmässä, sen liitännäisjärjestelmässä tai liitännäisjärjestelmän verkkopalvelussa päätöksen tehneeltä välittävältä toimielimeltä siten kuin hallintolaissa säädetään.

Välittävän toimielimen on tehtävä oikaisuvaatimukseen annettava päätös EURA 2014 -tietojärjestelmässä, sen liitännäisjärjestelmässä tai liitännäisjärjestelmän verkkopalvelussa.

Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee tuen maksamisen keskeyttämistä tai lopettamista taikka tuen takaisinperintää, saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Tässä luvussa tarkoitettuihin työ- ja elinkeinoministeriön ja hallinto- tai todentamisviranomaisen tekemiin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölain 7 §:ssä säädetään.

Päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Tuen saajan on säilytettävä kirjanpitoaineisto ja hankkeen muu aineisto. Säilyttämisestä säädetään kirjanpitolaissa (1336/1997). Kirjanpitoaineisto ja muu hanketta koskeva aineisto on säilytettävä 10 vuotta rahoituspäätöksessä vahvistetusta hankkeen päättymispäivästä.

Välittävän toimielimen on mainittava tukipäätöksessä tuen saajan asiakirjojen säilyttämisvelvollisuudesta ja säilyttämisajasta.

Välittävä toimielin voi jatkaa tuen saajalle annettavalla kirjallisella ilmoituksella 1 momentissa tarkoitettua säilyttämisaikaa yleisasetuksen 140 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan nojalla. Jos kansallisessa lainsäädännössä tai Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään pidempää säilyttämisaikaa, noudatetaan sitä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asiakirjojen säilyttämisestä.

Tuen saajaan kohdistuvasta valvontatehtävästä, tarkastusoikeudesta, tarkastuksen suorittamisesta ja tarvittavasta virka-avusta säädetään valtionavustuslain 15—18 §:ssä.

Pykälän 1 momentissa tarkoitettuja valvonta- ja tarkastustehtäviä tekevät maakunnat, Uudenmaan kuntayhtymä ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Oikeudesta tietojen saamiseen toiselta viranomaiselta ja oikeudesta tietojen luovuttamiseen toiselle viranomaiselle säädetään valtionavustuslain 31 ja 32 §:ssä.

Oikeus 1 momentissa tarkoitettujen tietojen saamiseen ja luovuttamiseen on maakunnalla, Uudenmaan kuntayhtymällä ja työ- ja elinkeinoministeriöllä.

Työnantajalla on lisäksi oikeus saada 4 luvussa säädettyjen palkkatuen myöntämisedellytysten täyttämiseksi tieto siitä, onko työnantajan yksilöimä henkilö, jonka työsuhde on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, työnhakijaksi rekisteröityneenä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan vastaanottaa ja luovuttaa myös sähköisesti.

Yleiskatteellisista varoista tai kansallisista varoista rahoitettua tukea koskevaan työ- ja elinkeinoministeriön, maakunnan ja Uudenmaan kuntayhtymän päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee yleiskatteellisista tai kansallisista varoista myönnetyn tuen maksamisen keskeyttämistä tai lopettamista taikka tuen takaisinperintää, saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Päätökseen ei saa kuitenkaan vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa, jos:

1) päätös koskee 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisten palvelujen tarjoamatta jättämistä;

2) palkkatuki on evätty sillä perusteella, että 19 §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty; palkkatukea koskevaan päätökseen ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa myöskään siltä osin kuin päätös koskee palkkatuen määrää tai kestoa; tai

3) päätös koskee palkkatuen, työolosuhteiden järjestelytuen tai starttirahan epäämistä määrärahasyistä.

Tämän lain nojalla tehty päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Edellä 42—44 §:n nojalla tehty lainvoimainen päätös on suoraan ulosottokelpoinen. Takaisinperittävän tuen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa HYPERLINK "https://www.edilex.fi/lainsaadanto/20070706" \o "Ajantasainen säädös" (706/2007).

Jos starttirahaa on päätetty periä takaisin, on kuitattaessa takaisin perittäväksi päätettyä määrää myöhemmin maksettavasta starttirahasta sovellettava, mitä ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:ssä säädetään palkan ulosmittauksen suojaosuudesta. Starttirahan saajan suostumuksella tätä suurempikin osuus voidaan kuitata.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettu laki (8/2014) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (9/2014).

Tällä lailla kumottuja lakeja ja niiden nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan niiden nojalla myönnettyyn tukeen. Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan hakemukseen sovelletaan tätä lakia.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmien toimeenpanoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmakauden 2014—2020 loppuun.

Kestävän kaupunkikehittämisen toimeenpanoon sovelletaan alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 17 §:n 4 momenttia Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmakauden 2014—2020 loppuun.

Tätä lakia sovelletaan maakunnasta riippumattomiin yksityisen tai oikeushenkilön tarjoamiin työnvälityspalveluihin ja muihin työnhakuun liittyviin palveluihin sekä työvoiman vuokraukseen (yksityiset työnvälityspalvelut ).

Yksityisiä työnvälityspalveluja tarjottaessa on noudatettava tasapuolisuutta.

Alaikäistä työvoimaa ei saa tarjota työhön, johon sen ottaminen on nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) mukaan kiellettyä.

Yksityisiä työnvälityspalveluja tarjoava ei saa periä työtä hakevalta luonnolliselta henkilöltä maksua työnvälityksestä, kun on kyse työnhakijaksi rekisteröimisestä, avoimia työpaikkoja koskevasta tiedon välittämisestä ja hakemiseen liittyvästä neuvonnasta tai muista toimista, jotka tähtäävät työnhakijan ja avoimen työpaikan yhteensovittamiseen. Maksua ei saa periä myöskään vuokratyöntekijältä vastineeksi toimeksiantojen järjestämisestä työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetussa käyttäjäyrityksessä eikä siitä, että työntekijä tekee työsopimuksen käyttäjäyrityksen kanssa tai solmii siihen työsuhteen toimeksiannon päätyttyä kyseisessä käyttäjäyrityksessä.

Kielto periä työnvälityksestä maksua ei koske toimintaa, jossa muu kuin vuokratyötä välittävä yksityinen työnvälityspalvelu, työnhakijan nimenomaisen toimeksiannon perusteella etsii työtä hakevalle henkilölle muita työmahdollisuuksia kuin 1 momentissa tarkoitettuja avoimia paikkoja tai valmentaa henkilöä työnhaussa. Kielto periä maksuja ei koske myöskään toimintaa, jossa suomalaisille nuorille ulkomailla ja ulkomaisille nuorille Suomessa tarjotaan perheessä tapahtuvaa kotityötä vastaan mahdollisuus oleskeluun ulkomailla.

Seuraamuksesta työnvälityksen maksukiellon rikkomisesta säädetään HYPERLINK "http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039" \o "Ajantasainen säädös" rikoslain (39/1889) 47 luvun 6 §:ssä.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä ja maakunnalla on yksityisten työnvälityspalvelujen seuraamiseksi oikeus saada yksityisiä työnvälityspalveluja tarjoavilta ja niitä edustavilta yhteisöiltä yksityisiä työnvälityspalveluja koskevia tietoja. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä annettavista tiedoista sekä säätää tietojen käsittelystä ja muusta yhteistyöstä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan valtion tukiviranomaisen, maakunnan tai Uudenmaan kuntayhtymän myöntäessä sellaista tukea taloudelliseen toimintaan, joka täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiontuen edellytykset, jollei muussa laissa toisin säädetä. Lakia ei sovelleta myönnettäessä tukea maa- ja metsätalouden alkutuotantoon tai kalatalouteen.

Tässä laissa tarkoitetaan:

3) tukiviranomaisella sitä valtion viranomaista, maakuntaa tai Uudenmaan kuntayhtymää, jonka tehtäviin tukea tai tukiohjelmaa koskevat asiat lainsäädännön nojalla kuuluvat, sekä sellaista yhteisöä ja säätiötä, joka myöntää tuen viranomaisen puolesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .