Employer refusal of saved leave timing
Act amending the Annual Holidays Act and certain related acts
Employees would no longer be able to decide unilaterally when to take their saved annual leave. Employers would be granted the right to refuse the timing requested by an employee if the leave would cause operational disruption or prevent the equitable scheduling of holidays.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 16 Jun 2026
- Latest event
- 13 Oct 2026
- Votes
- 1
- Speeches
- 31
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
Currently, employees can determine the timing of saved leave by giving four months' notice if no agreement has been reached with the employer. This unilateral right would be removed, and employers could refuse the requested timing if it would disrupt production or service operations in a way that cannot be avoided through ordinary work arrangements, or if it would breach the equitable scheduling of holidays. Employers would be required to give a reasoned response to the request within one month. In addition, technical updates would be made to references in other acts.
What it means
The change directly affects approximately 1.6 million wage and salary earners and employers in the private sector, particularly in seasonal and shift-work sectors where finding substitutes is difficult. In the public sector, saved leave is largely governed by collective agreements, which the bill would not affect. For employers, the reform would improve the predictability of operations and work shifts during peak periods, but it would simultaneously limit employees' ability to use accumulated leave flexibly for reasons such as family commitments or studies. The acts are scheduled to enter into force on 1 January 2027, with a transitional period applying to previously saved leave until 31 October 2027.
How Parliament voted
2nd reading · 6 Oct 2026Parliament passed the act by 109–53.
The Centre voted with the government. 37 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 3 Nov 2026).
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
31 speeches · 3 debates
Key points of the debate
The debate focused on an employer's right to refuse an employee's requested timing for saved leave on grounds of operational disruption or the equitable scheduling of holidays. The government parties considered the change a necessary flexibility, particularly to safeguard operating conditions for businesses, whereas the opposition viewed it as an unjustified weakening of employees' rights and coping at work. The proposal was contentious and divided Parliament along government and opposition lines.
- Have saved leaves caused real practical problems in workplaces?
- Does the employer's right of refusal undermine employee coping and the reconciliation of work and family life?
- Is a legislative amendment needed, or could the issues have been resolved through collective agreements and local bargaining?
- National Coalition PartyIn favour
The proposal brings needed flexibility to workplaces in exceptional circumstances and prevents unreasonable situations for production, while agreeing mutually on leave remains the general rule.
”Muutoksella kuitenkin turvataan se, että säästövapaiden pitäminen ei enää johda työpaikoilla kohtuuttomiin tilanteisiin.”
— Matias Marttinen - Finns PartyIn favour
The change will particularly facilitate operations at small and medium-sized enterprises and prevent situations where other employees' holidays would be jeopardised.
”Muutos on erityisen tärkeä nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille.”
— Mikko Lundén - Social DemocratsAgainst
The proposal unilaterally shifts decision-making power to employers and jeopardises employee recovery and well-being, even though there is no research evidence of problems with the current saved leave system.
”Tämä lakiesitys tulee hylätä, ja tästä syystä kannatan edustaja Lylyn tekemää vastalauseen mukaista hylkäysesitystä.”
— Timo Suhonen - Centre PartyIn favour with reservations
The bill leans too heavily towards employer demands, and there is a lack of objective evidence on the necessity of the change, which is why different perspectives require careful committee examination.
”Käytännössä esitys ehkä kuitenkin painottuu pitkälti työnantajapuolen toiveiden mukaisesti ja lisää työnantajan direktio-oikeutta nykyisestä.”
— Vesa Kallio
This digest was generated by AI from 31 speeches 8 Oct 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 118/2026 vp sisältyvien 1.—5. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 16 Jun 2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 17 Sep 2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 25 Sep 2026Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 30 Sep 2026Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 7 Oct 2026Toinen käsittely · Täysistunto
- 13 Oct 2026Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal5
- 1Laki vuosilomalain muuttamisestaHyväksytty muutettuna
- 2Laki opintovapaalain 3 ja 15 §:n muuttamisestaHyväksytty
- 3Laki palkkaturvalain 28 c ja 31 §:n muuttamisestaHyväksytty
- 4Laki merimiesten palkkaturvalain muuttamisestaHyväksytty
- 5Laki työntekijöiden lähettämisestä annetun lain 4 §:n muuttamisestaHyväksytty
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki vuosilomalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuosilomalain (162/2005) 22 § ja 27 §:n 3 momentti sekä lisätään lakiin uusi 27 a § seuraavasti:
5 Luku – Vuosiloman antaminen
22 §Työntekijöiden kuuleminen
Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa ja säästövapaan pitämisessä työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen vuosiloman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä vuosiloman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta vuosilomien ja säästövapaan sijoittamisessa.
27 §Vuosiloman säästäminen
Mitä 25 ja 26 §:ssä säädetään vuosiloman siirtämisestä ja siirretyn loman antamisesta, koskee myös säästövapaata.
27 a §Säästövapaan ajankohta
Säästövapaan ajankohdasta on pyrittävä sopimaan työntekijän ja työnantajan välillä.
Jos säästövapaan ajankohdasta ei ole sovittu vuosiloman säästämisen yhteydessä tai muutoin, työntekijän on esitettävä pyyntö säästövapaan ajankohdasta viimeistään neljä kuukautta ennen sen toivottua alkamispäivää. Työnantajan on annettava perusteltu vastaus työntekijän pyyntöön viimeistään kuukauden kuluttua työntekijän pyynnöstä.
Työnantaja voi kieltäytyä työntekijän pyynnöstä, jos säästövapaan pitäminen työntekijän toivomana ajankohtana aiheuttaisi työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa, jota työnantaja ei voi tavanomaisin työjärjestelyin välttää, taikka jos se estäisi 22 §:n mukaisen tasapuolisuuden toteuttamisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Sellaisiin säästövapaata koskeviin sopimuksiin, joissa työntekijä ja työnantaja ovat sopineet säästövapaan ajankohdasta ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa olleita säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa säästettyyn vuosilomaan, jonka ajankohdasta ei ole sovittu, sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä siten, että työntekijä voi noudattaen 27 §:n mukaista neljän kuukauden ilmoitusaikaa pitää säästövapaata, joka päättyy viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2027.
2.Laki opintovapaalain 3 ja 15 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintovapaalain (273/1979) 3 §:n 3 momentti ja 15 §:n 2 momentti seuraavasti:
3 §
Tämä laki ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettuja oppilaita eikä opiskelun tai harjoittelun kestäessä valvotussa työharjoittelussa olevia työntekijöitä tai muita palvelussuhteessa opiskelevia.
15 §
Tämän lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisen sijaisavun järjestämisestä säädetään maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa (1231/1996).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki palkkaturvalain 28 c ja 31 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan palkkaturvalain (866/1998) 28 c §:n 1 momentti ja 31 §, sellaisena kuin niistä on 28 c §:n 1 momentti laissa 741/2025, seuraavasti:
28 c §Tiedonsaanti muulta kuin asianosaiselta
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus saada maksutta salassapitosäännösten estämättä veroviranomaisilta, ulosottoviranomaisilta, työsuojeluviranomaiselta, Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, eläkelaitoksilta, työttömyyskassoilta, työvoimaviranomaiselta ja kunnilta lain täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot sekä Maahanmuuttovirastolta palkkaturvan hakijan työnteko-oikeuden selvittämiseksi välttämättömät tiedot.
31 §Rahoitus
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitetun Työllisyysrahaston on maksettava valtiolle työntekijöille palkkaturvana maksettujen määrien ja työnantajilta perittyjen pääomamäärien erotus vuosittain jälkikäteen asianomaisen ministeriön lähettämän laskun mukaisesti. Tästä erotuksesta on kuitenkin vähennettävä työnantajilta tai muilta maksuvelvollisilta 19 §:n nojalla perimättä jätetyt määrät. Maksun viivästyessä sille on maksettava viivästyskorkoa 16 prosenttia.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) 2 §, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 2 momentti, 11 §, 13 §:n 2 momentti, 17 §, 22 §:n 3 momentti, 24 §:n 1 momentti, 26 c §, 26 d §:n 1 momentti ja 2 momentin johdantokappale sekä 29 §, sellaisina kuin niistä ovat 2 §, 10 §:n 2 momentti, 11 §, 13 §:n 2 momentti, 17 §, 22 §:n 3 momentti, 24 §:n 1 momentti, 26 c § sekä 26 d §:n 1 momentti ja 2 momentin johdantokappale laissa 396/2023 sekä 9 §:n 1 momentti laissa 441/2024, seuraavasti:
2 §Viranomaiset
Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa lain toimeenpanoa sekä vastaa palkkaturvajärjestelmän kehittämisestä. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus tekee päätöksen palkkaturva-asiassa sekä huolehtii muista lain täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä.
9 §Hakemus ja hakijat
Hakemus on toimitettava Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukseen tai työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitetulle työvoimaviranomaiselle. Ahvenanmaan maakunnassa hakemus on kuitenkin toimitettava Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukseen. Hakemuksen voi ulkomailla jättää myös Suomen edustustoon.
10 §Kuuleminen
Silloin kun työnantaja ei omista alusta, jolla tehtyyn työhön merimiehen palkkaturvana hakemat saatavat perustuvat, hakemus on annettava tiedoksi myös aluksen omistajalle, jos tämä on Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tiedossa ja tiedoksianto voi tapahtua vaivattomasti.
11 §Pesänhoitajan työsuhdesaatavaluettelo
Konkurssipesän hoitajan on viipymättä konkurssin alettua laadittava luettelo maksamatta olevista työsuhteesta johtuvista saatavista. Pesänhoitajan on yhteistyössä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen kanssa selvitettävä, mitkä saatavista voidaan maksaa palkkaturvana. Pesänhoitajan on varattava työntekijöille tai näiden edustajille tilaisuus lausua käsityksensä luetteloon merkityistä saatavista.
13 §Palkkaturvan maksaminen
Työntekijälle maksettavasta palkkaturvasta Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus saa käyttää valtion tämän lain tai palkkaturvalain (866/1998) mukaisen vastasaatavan kuittaukseen enintään sen osan, joka työntekijän palkasta lain mukaan on ulosmitattavissa.
17 §Maksuhuojennukset
Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtioneuvoston asetuksella säädettävään määrään saakka Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus voi työllisyyden turvaamiseksi tärkeistä tai muista tähän rinnastettavista syistä taikka perimisen ollessa maksuvelvollisen taloudellinen asema huomioon ottaen kohtuutonta myöntää maksun suoritukselle lykkäystä tai vapauttaa työnantajan tai muun maksuvelvollisen kokonaan tai osaksi maksuvelvollisuudestaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen maksuhuojennusta koskevassa asiassa tekemään päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.
22 §Saatavan selvittäminen työnantajan konkurssissa ja aluksen pakkohuutokaupassa
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus tehdä muistutus sellaista konkurssissa tai aluksen pakkohuutokaupassa valvottua saatavaa vastaan, joka voi tulla palkkaturvana maksettavaksi.
24 §Hallintovalitus
Palkkaturvapäätökseen, jolla saatava on hylätty muulla kuin 19 ja 20 §:ssä mainituilla perusteilla tai jätetty tutkimatta, työntekijä saa hakea muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen on viipymättä lähetettävä valituskirjelmä, lausuntonsa ja kertyneet asiakirjat sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle.
26 c §Tiedonsaanti muulta kuin asianosaiselta
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus saada maksutta salassapitosäännösten estämättä veroviranomaisilta, ulosottoviranomaisilta, työsuojeluviranomaiselta, Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, eläkelaitoksilta, työttömyyskassoilta ja työvoimaviranomaiselta lain täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot sekä Maahanmuuttovirastolta palkkaturvan hakijan työnteko-oikeuden selvittämiseksi välttämättömät tiedot.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä palkkaturvan hakijan työnantajan tilitoimistolta palkkaturva-asian ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot. Työnantajan tilitoimistolla on oikeus saada Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselta kohtuullinen korvaus tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä aiheutuvista kustannuksista käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus hankkia palkkaturva-asian käsittelyä varten välttämättömiä tietoja myös muun Euroopan unionin jäsenvaltion palkkaturva-asioita hoitavalta viranomaiselta tai yhteisöltä.
26 d §Tietojen luovuttaminen
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa Euroopan unionin jäsenvaltion palkkaturva-asiaa hoitavalle viranomaiselle tai yhteisölle siellä vireillä olevan palkkaturva-asian käsittelyä varten välttämättömiä tietoja.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus voi lisäksi salassapitosäännösten estämättä oma-aloitteisesti luovuttaa palkkaturvaan liittyviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä:
29 §Rahoitus
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitetun Työllisyysrahaston on maksettava valtiolle työntekijöille palkkaturvana maksettujen määrien ja työnantajilta perittyjen pääomamäärien erotus vuosittain jälkikäteen ministeriön lähettämän laskun mukaisesti. Tästä erotuksesta on kuitenkin vähennettävä työnantajilta tai muilta maksuvelvollisilta 17 §:n nojalla perimättä jätetyt määrät. Maksun viivästyessä sille on maksettava viivästyskorkoa 16 prosenttia.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki työntekijöiden lähettämisestä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijöiden lähettämisestä annetun lain (447/2016) 4 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 62/2025, seuraavasti:
4 §Työaika, vuosiloma ja niihin liittyvät korvaukset sekä perhevapaat
Lähetetyn työntekijän työsuhteen vähimmäisehtoina sovelletaan:
1) työaikalain (872/2019) 2 lukua työajasta ja varallaolosta, 3 ja 4 lukua säännöllisestä työajasta, 5 lukua säännöllisen työajan ylittämisestä ja sunnuntaityöstä sekä 6 lukua lepoajoista;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 19 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.