Työnantajan kieltäytymisoikeus säästövapaan ajankohtaan
Laki vuosilomalain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi
Työntekijä ei voisi enää jatkossa päättää yksipuolisesti siitä, milloin hän pitää säästämänsä vuosilomat. Työnantaja saisi oikeuden kieltäytyä työntekijän esittämästä ajankohdasta, jos vapaasta aiheutuisi toiminnalle haittaa tai se estäisi lomien tasapuolisen sijoittamisen.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 16.6.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 13.10.2026
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 31
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Nykytilassa työntekijä voi määrätä säästövapaan ajankohdan neljän kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, jos siitä ei ole sovittu työnantajan kanssa. Jatkossa tämä yksipuolinen oikeus poistuu, ja työnantaja voi kieltäytyä toivotusta ajankohdasta, jos se aiheuttaisi tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa, jota ei voi välttää tavanomaisin työjärjestelyin, tai jos se rikkoisi lomien tasapuolista sijoittelua. Työnantajan on annettava pyyntöön perusteltu vastaus kuukauden kuluessa. Lisäksi muihin lakeihin tehdään teknisiä viittausten päivityksiä.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikuttaa suoraan yksityisen sektorin noin 1,6 miljoonaan palkansaajaan ja työnantajiin, erityisesti sesonki- ja vuorotyöaloilla, joilla sijaisten hankkiminen on vaikeaa. Julkisella sektorilla säästövapaista määrätään pitkälti virka- ja työehtosopimuksissa, joihin lakiesitys ei puutu. Työnantajille uudistus parantaa toiminnan ja työvuorojen ennakoitavuutta kiirehuippuina, mutta samalla se rajoittaa työntekijöiden mahdollisuuksia käyttää kertyneitä vapaita joustavasti esimerkiksi perhesyistä tai opiskeluun. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027, ja aiemmin säästettyjä vapaita koskee siirtymäaika 31.10.2027 saakka.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 6.10.2026Eduskunta hyväksyi lain äänin 109–53.
Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 37 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 3.11.2026).
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
31 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin työnantajan oikeudesta kieltäytyä työntekijän toivomasta säästövapaan ajankohdasta tuotantohaitan tai lomien tasapuolisen sijoittamisen perusteella. Hallituspuolueet pitivät muutosta tarpeellisena joustona erityisesti yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi, kun taas oppositio piti sitä työntekijöiden oikeuksien ja jaksamisen perusteettomana heikentämisenä. Esitys oli vahvasti kiistelty ja jakoi eduskunnan hallitus- ja oppositiolinjoihin.
- Onko säästövapaisiin liittynyt todellisia käytännön ongelmia työpaikoilla?
- Heikentääkö työnantajan kieltäytymisoikeus työntekijöiden jaksamista ja perhe-elämän yhteensovittamista?
- Tarvitaanko lainmuutosta vai olisiko asiat voitu ratkaista työehtosopimuksin ja paikallisesti sopimalla?
- KokoomusPuolesta
Esitys tuo tarpeellista joustoa työpaikoille poikkeustilanteissa ja estää kohtuuttomia tilanteita tuotannolle, vaikka pääsääntönä säilyy edelleen vapaista sopiminen.
”Muutoksella kuitenkin turvataan se, että säästövapaiden pitäminen ei enää johda työpaikoilla kohtuuttomiin tilanteisiin.”
— Matias Marttinen - PerussuomalaisetPuolesta
Muutos helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa sekä estää tilanteita, joissa muiden työntekijöiden lomat vaarantuisivat.
”Muutos on erityisen tärkeä nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille.”
— Mikko Lundén - SDPVastaan
Esitys siirtää yksipuolisesti päätösvaltaa työnantajalle ja vaarantaa työntekijöiden palautumisen sekä jaksamisen, vaikka nykyisen säästövapaajärjestelmän ongelmista ei ole tutkimusnäyttöä.
”Tämä lakiesitys tulee hylätä, ja tästä syystä kannatan edustaja Lylyn tekemää vastalauseen mukaista hylkäysesitystä.”
— Timo Suhonen - KeskustaPuolesta varauksin
Lakiesitys painottuu liikaa työnantajapuolen toiveiden mukaisesti, ja muutoksen tarpeellisuudesta puuttuu objektiivinen näyttö, minkä vuoksi eri näkökulmat vaativat tarkkaa valiokuntakäsittelyä.
”Käytännössä esitys ehkä kuitenkin painottuu pitkälti työnantajapuolen toiveiden mukaisesti ja lisää työnantajan direktio-oikeutta nykyisestä.”
— Vesa Kallio
Kooste on tuotettu tekoälyllä 31 puheenvuorosta 8.10.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 118/2026 vp sisältyvien 1.—5. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 16.6.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 17.9.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 25.9.2026Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 30.9.2026Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 7.10.2026Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.10.2026Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain5
- 1Laki vuosilomalain muuttamisestaHyväksytty muutettuna
- 2Laki opintovapaalain 3 ja 15 §:n muuttamisestaHyväksytty
- 3Laki palkkaturvalain 28 c ja 31 §:n muuttamisestaHyväksytty
- 4Laki merimiesten palkkaturvalain muuttamisestaHyväksytty
- 5Laki työntekijöiden lähettämisestä annetun lain 4 §:n muuttamisestaHyväksytty
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki vuosilomalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuosilomalain (162/2005) 22 § ja 27 §:n 3 momentti sekä lisätään lakiin uusi 27 a § seuraavasti:
5 Luku – Vuosiloman antaminen
22 §Työntekijöiden kuuleminen
Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa ja säästövapaan pitämisessä työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen vuosiloman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä vuosiloman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta vuosilomien ja säästövapaan sijoittamisessa.
27 §Vuosiloman säästäminen
Mitä 25 ja 26 §:ssä säädetään vuosiloman siirtämisestä ja siirretyn loman antamisesta, koskee myös säästövapaata.
27 a §Säästövapaan ajankohta
Säästövapaan ajankohdasta on pyrittävä sopimaan työntekijän ja työnantajan välillä.
Jos säästövapaan ajankohdasta ei ole sovittu vuosiloman säästämisen yhteydessä tai muutoin, työntekijän on esitettävä pyyntö säästövapaan ajankohdasta viimeistään neljä kuukautta ennen sen toivottua alkamispäivää. Työnantajan on annettava perusteltu vastaus työntekijän pyyntöön viimeistään kuukauden kuluttua työntekijän pyynnöstä.
Työnantaja voi kieltäytyä työntekijän pyynnöstä, jos säästövapaan pitäminen työntekijän toivomana ajankohtana aiheuttaisi työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa, jota työnantaja ei voi tavanomaisin työjärjestelyin välttää, taikka jos se estäisi 22 §:n mukaisen tasapuolisuuden toteuttamisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Sellaisiin säästövapaata koskeviin sopimuksiin, joissa työntekijä ja työnantaja ovat sopineet säästövapaan ajankohdasta ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa olleita säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa säästettyyn vuosilomaan, jonka ajankohdasta ei ole sovittu, sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä siten, että työntekijä voi noudattaen 27 §:n mukaista neljän kuukauden ilmoitusaikaa pitää säästövapaata, joka päättyy viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2027.
2.Laki opintovapaalain 3 ja 15 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintovapaalain (273/1979) 3 §:n 3 momentti ja 15 §:n 2 momentti seuraavasti:
3 §
Tämä laki ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettuja oppilaita eikä opiskelun tai harjoittelun kestäessä valvotussa työharjoittelussa olevia työntekijöitä tai muita palvelussuhteessa opiskelevia.
15 §
Tämän lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisen sijaisavun järjestämisestä säädetään maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa (1231/1996).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki palkkaturvalain 28 c ja 31 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan palkkaturvalain (866/1998) 28 c §:n 1 momentti ja 31 §, sellaisena kuin niistä on 28 c §:n 1 momentti laissa 741/2025, seuraavasti:
28 c §Tiedonsaanti muulta kuin asianosaiselta
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus saada maksutta salassapitosäännösten estämättä veroviranomaisilta, ulosottoviranomaisilta, työsuojeluviranomaiselta, Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, eläkelaitoksilta, työttömyyskassoilta, työvoimaviranomaiselta ja kunnilta lain täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot sekä Maahanmuuttovirastolta palkkaturvan hakijan työnteko-oikeuden selvittämiseksi välttämättömät tiedot.
31 §Rahoitus
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitetun Työllisyysrahaston on maksettava valtiolle työntekijöille palkkaturvana maksettujen määrien ja työnantajilta perittyjen pääomamäärien erotus vuosittain jälkikäteen asianomaisen ministeriön lähettämän laskun mukaisesti. Tästä erotuksesta on kuitenkin vähennettävä työnantajilta tai muilta maksuvelvollisilta 19 §:n nojalla perimättä jätetyt määrät. Maksun viivästyessä sille on maksettava viivästyskorkoa 16 prosenttia.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) 2 §, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 2 momentti, 11 §, 13 §:n 2 momentti, 17 §, 22 §:n 3 momentti, 24 §:n 1 momentti, 26 c §, 26 d §:n 1 momentti ja 2 momentin johdantokappale sekä 29 §, sellaisina kuin niistä ovat 2 §, 10 §:n 2 momentti, 11 §, 13 §:n 2 momentti, 17 §, 22 §:n 3 momentti, 24 §:n 1 momentti, 26 c § sekä 26 d §:n 1 momentti ja 2 momentin johdantokappale laissa 396/2023 sekä 9 §:n 1 momentti laissa 441/2024, seuraavasti:
2 §Viranomaiset
Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa lain toimeenpanoa sekä vastaa palkkaturvajärjestelmän kehittämisestä. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus tekee päätöksen palkkaturva-asiassa sekä huolehtii muista lain täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä.
9 §Hakemus ja hakijat
Hakemus on toimitettava Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukseen tai työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitetulle työvoimaviranomaiselle. Ahvenanmaan maakunnassa hakemus on kuitenkin toimitettava Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukseen. Hakemuksen voi ulkomailla jättää myös Suomen edustustoon.
10 §Kuuleminen
Silloin kun työnantaja ei omista alusta, jolla tehtyyn työhön merimiehen palkkaturvana hakemat saatavat perustuvat, hakemus on annettava tiedoksi myös aluksen omistajalle, jos tämä on Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tiedossa ja tiedoksianto voi tapahtua vaivattomasti.
11 §Pesänhoitajan työsuhdesaatavaluettelo
Konkurssipesän hoitajan on viipymättä konkurssin alettua laadittava luettelo maksamatta olevista työsuhteesta johtuvista saatavista. Pesänhoitajan on yhteistyössä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen kanssa selvitettävä, mitkä saatavista voidaan maksaa palkkaturvana. Pesänhoitajan on varattava työntekijöille tai näiden edustajille tilaisuus lausua käsityksensä luetteloon merkityistä saatavista.
13 §Palkkaturvan maksaminen
Työntekijälle maksettavasta palkkaturvasta Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus saa käyttää valtion tämän lain tai palkkaturvalain (866/1998) mukaisen vastasaatavan kuittaukseen enintään sen osan, joka työntekijän palkasta lain mukaan on ulosmitattavissa.
17 §Maksuhuojennukset
Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtioneuvoston asetuksella säädettävään määrään saakka Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus voi työllisyyden turvaamiseksi tärkeistä tai muista tähän rinnastettavista syistä taikka perimisen ollessa maksuvelvollisen taloudellinen asema huomioon ottaen kohtuutonta myöntää maksun suoritukselle lykkäystä tai vapauttaa työnantajan tai muun maksuvelvollisen kokonaan tai osaksi maksuvelvollisuudestaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen maksuhuojennusta koskevassa asiassa tekemään päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.
22 §Saatavan selvittäminen työnantajan konkurssissa ja aluksen pakkohuutokaupassa
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus tehdä muistutus sellaista konkurssissa tai aluksen pakkohuutokaupassa valvottua saatavaa vastaan, joka voi tulla palkkaturvana maksettavaksi.
24 §Hallintovalitus
Palkkaturvapäätökseen, jolla saatava on hylätty muulla kuin 19 ja 20 §:ssä mainituilla perusteilla tai jätetty tutkimatta, työntekijä saa hakea muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen on viipymättä lähetettävä valituskirjelmä, lausuntonsa ja kertyneet asiakirjat sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle.
26 c §Tiedonsaanti muulta kuin asianosaiselta
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus saada maksutta salassapitosäännösten estämättä veroviranomaisilta, ulosottoviranomaisilta, työsuojeluviranomaiselta, Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, eläkelaitoksilta, työttömyyskassoilta ja työvoimaviranomaiselta lain täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot sekä Maahanmuuttovirastolta palkkaturvan hakijan työnteko-oikeuden selvittämiseksi välttämättömät tiedot.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä palkkaturvan hakijan työnantajan tilitoimistolta palkkaturva-asian ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot. Työnantajan tilitoimistolla on oikeus saada Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselta kohtuullinen korvaus tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä aiheutuvista kustannuksista käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus hankkia palkkaturva-asian käsittelyä varten välttämättömiä tietoja myös muun Euroopan unionin jäsenvaltion palkkaturva-asioita hoitavalta viranomaiselta tai yhteisöltä.
26 d §Tietojen luovuttaminen
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa Euroopan unionin jäsenvaltion palkkaturva-asiaa hoitavalle viranomaiselle tai yhteisölle siellä vireillä olevan palkkaturva-asian käsittelyä varten välttämättömiä tietoja.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus voi lisäksi salassapitosäännösten estämättä oma-aloitteisesti luovuttaa palkkaturvaan liittyviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä:
29 §Rahoitus
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitetun Työllisyysrahaston on maksettava valtiolle työntekijöille palkkaturvana maksettujen määrien ja työnantajilta perittyjen pääomamäärien erotus vuosittain jälkikäteen ministeriön lähettämän laskun mukaisesti. Tästä erotuksesta on kuitenkin vähennettävä työnantajilta tai muilta maksuvelvollisilta 17 §:n nojalla perimättä jätetyt määrät. Maksun viivästyessä sille on maksettava viivästyskorkoa 16 prosenttia.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki työntekijöiden lähettämisestä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijöiden lähettämisestä annetun lain (447/2016) 4 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 62/2025, seuraavasti:
4 §Työaika, vuosiloma ja niihin liittyvät korvaukset sekä perhevapaat
Lähetetyn työntekijän työsuhteen vähimmäisehtoina sovelletaan:
1) työaikalain (872/2019) 2 lukua työajasta ja varallaolosta, 3 ja 4 lukua säännöllisestä työajasta, 5 lukua säännöllisen työajan ylittämisestä ja sunnuntaityöstä sekä 6 lukua lepoajoista;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 19.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.