Prosecuting threats against work and office
Act amending Chapter 25, Section 9 of the Criminal Code
An illegal threat made because of work duties or a public position of trust will become subject to public prosecution if the perpetrator is outside the work community. Initiating a preliminary investigation and bringing charges will no longer require a demand for punishment from the victim.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 19 Nov 2020
- Latest event
- 18 Jun 2021
- Votes
- 2
- Speeches
- 29
- Confirmed
- 29 Jun 2021
- Statute
- 698/2021
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The Criminal Code will be amended so that an illegal threat becomes an offence subject to public prosecution instead of a complainant offence when it is directed at a person because of their work duties or public position of trust and the perpetrator is not part of the workplace's own staff. In other situations between private individuals, an illegal threat will generally remain a complainant offence.
What it means
The amendment strengthens the protection of employees and decision-makers against harassment, targeted harassment and the threat of violence, and removes the threshold for victims to demand punishment out of fear. It particularly affects customer service personnel, health and social services workers, teachers, journalists, researchers, and municipal and central government elected officials. The reform is estimated to bring approximately 1,200 new preliminary investigations into illegal threats to the knowledge of the police each year and to cause additional annual costs totaling approximately 1.9 million euros for the police, prosecutors and courts. The act is intended to enter into force in autumn 2021.
How Parliament voted
The act ultimately passed without a vote: no MP proposed rejecting it in the final reading. The votes concerned details of the act.
Mietintö / Sebastian Tynkkynen , lausumaehdotus
Yes won by 42–11.
The NCP voted with the government. 146 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 29 Jun 2021.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
29 speeches · 3 debates
Key points of the debate
Parliament was broadly unanimous that illegal threats targeting work or a public position of trust should be made offences subject to public prosecution in order to protect employees and decision-makers. Debate and controversy were sparked instead by the concept of targeted harassment and whether legislation should be tightened more broadly to tackle other forms of harassment as well. In particular, the opposition Finns Party warned against the use of vague concepts and endangering freedom of expression.
- Should criminal law provisions on targeted harassment and harassment be tightened more broadly separately?
- Does introducing the concept of targeted harassment into legislation threaten citizens' freedom of expression and the right to criticise decision-makers?
- Social DemocratsIn favour
The group expressed strong support for the government proposal as a means of addressing serious, systematic harassment and threats in various sectors.
”Tämä hallituksen esitys on jälleen yksi konkreettinen toimi hallitusohjelman määrätietoisesta toteuttamisesta.”
— Paula Werning - Centre PartyIn favour
The group considered the legislative amendment a very good and necessary measure to stop threats that erode the fundamental pillars of society and democracy.
”Pidän erittäin hyvänä, että työntekijöiden ja julkista luottamustehtävää hoitavan henkilön laittomaan uhkailuun ollaan viimeinkin puuttumassa.”
— Jouni Ovaska - GreensIn favour
The group supported the proposal as an important step towards stamping out threats and targeted harassment, but also considered follow-up measures necessary to tackle harassment.
”Nyt esitetty muutos tehostaisikin sekä yhteiskunnan että työnantajan reagointimahdollisuuksia työtehtävissä ja julkisissa luottamustehtävissä toimiviin kohdistunutta uhkailua ja maalittamista vastaan ja parantaisi näin uhriksi joutuvien henkilöiden asemaa.”
— Sofia Virta - Left AllianceIn favour
The group supported the reform because it shifts the responsibility for initiating criminal proceedings away from the individual victim and improves employee protection.
”On tärkeää, että lainsäädännöllä nyt puututaan siihen, ettei laittoman vihapuheen vastustaminen jää vain uhrin harteille.”
— Veronika Honkasalo - Swedish People's PartyIn favour
The group considered the bill a very important measure to guarantee the safety of employees, authorities and decision-makers and to safeguard the functioning of democracy in a hardened atmosphere.
”Laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen parantaa uhrin asemaa ja viranomaisten mahdollisuuksia puuttua siihen.”
— Anna-Maja Henriksson - National Coalition PartyIn favour
The group gave its full support to the bill and hoped that public prosecution rights would be extended to other harassment and defamation offences as well.
”Haluan antaa kaiken tukeni tälle esitykselle, joka on ehdottoman tärkeä.”
— Pihla Keto-Huovinen - Finns PartyIn favour with reservations
The group supported the change to the right to prosecute illegal threats, but opposed the committee statement on examining targeted harassment and warned against restricting freedom of expression and the politicisation of crime reports.
”Yhdymme perussuomalaisina valiokunnan mietintöön koskien laittoman uhkauksen syyteoikeussäännöksen muuttamista ja korostamme pitävämme tärkeänä, että työtehtävä ja julkinen luottamustoimi voidaan suorittaa ilman väkivallalla tai muulla rikoksella uhkaamista.”
— Sebastian Tynkkynen
This digest was generated by AI from 29 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 226/2020 vp sisältyvien 1.—3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 19 Nov 2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 24 Nov 2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 3 Jun 2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 8 Jun 2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16 Jun 2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 17 Jun 2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 698/2021 · 29 Jun 2021
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 25 luvun 9 §, sellaisena kuin se on laissa 441/2011 seuraavasti:
25 luku – Vapauteen kohdistuvista rikoksista
9 §Syyteoikeus
Syyttäjä saa nostaa syytteen tuottamuksellisesta vapaudenriistosta, laittomasta uhkauksesta tai pakottamisesta vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi taikka pakottamisen tai laittoman uhkauksen tekemiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä taikka jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Syyttäjä saa lisäksi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä lapsen omavaltaisesta huostaanotosta, jos se olisi vastoin lapsen etua. Ennen syytteen nostamista on kuultava sen kunnan sosiaalilautakuntaa, jossa lapsella on asuinpaikka tai jossa lapsi oleskelee tai jolla muuten ilmeisesti on parhaat tiedot lapsesta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.