Stricter cheating rules for language examinations
Act amending the Act on National Certificates of Language Proficiency
Clear sanctions will be laid down in law for cheating and disorderly conduct in national certificates of language proficiency examinations. Candidates caught cheating will have their examination disqualified and face a six-month ban on taking examinations in the language concerned.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 20 Oct 2022
- Latest event
- 9 Dec 2022
- Votes
- 0
- Speeches
- 8
- Confirmed
- 20 Dec 2022
- Statute
- 1082/2022
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
Provisions on cheating, attempted cheating, assisting in cheating, and disorderly conduct will be added to the act. Cheating will result in disqualification of the examination performance and a six-month ban on taking the examination, to be decided by the Finnish National Agency for Education. At the same time, collection of examination fees will be transferred to the Finnish National Agency for Education, conditions for fee refunds will be laid down in law, and the term of office of the examination committee will be shortened from five years to a maximum of three years.
What it means
The change affects approximately 9,000 language examination candidates each year, particularly citizenship applicants taking the intermediate-level Finnish test, as well as examination organisers and the Finnish National Agency for Education. Legal protection for candidates and fee refund practices in cases such as illness will be clarified, and the administrative workload involved in investigating cheating will be reduced. The act is intended to enter into force on 1 January 2023.
How Parliament voted
The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
8 speeches · 7 speakers · 1 debate
Key points of the debate
The debate addressed tightening the rules on cheating in national language proficiency examinations and writing sanctions into law. The proposal was completely unanimous, and all groups considered tackling cheating and disruptive behaviour essential. The debate also highlighted the importance of language learning for integration and employment.
- Social DemocratsIn favour
The SDP supports the proposal, as clear ground rules need to be established in legislation for situations involving cheating and disruptions.
”Yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia on tosiaankin tarpeen päivittää, jotta se vastaisi tutkintojen järjestämisessä ilmeneviin käytännön haasteisiin.”
— Eeva-Johanna Eloranta - Centre PartyIn favour
The Centre Party considers the proposal necessary so that the consequences of cheating are known in advance and abuses of examinations can be prevented.
”Jos tutkinnon tekijä, suorittaja, menettelee vilpillisesti, seuraamusten tulee olla selkeät ja ennalta tiedossa. Näin muutos ennalta ehkäisee vilppiä.”
— Mikko Kinnunen - Left AllianceIn favour
The Left Alliance supports clarifying the rules in law and also hopes attention will be paid to the activities of examination organisers and assessors.
”Hyvä täsmentää itsestäänselvyyksiäkin lainsäädännöllä, jos ne eivät muuten ole toteutettavissa.”
— Jari Myllykoski - National Coalition PartyIn favour
The National Coalition Party considers specifying the legislation very important, because cheating in examinations must not be accepted and adequate language skills are essential for occupational safety, among other things.
”Vilpillistä käyttäytymistähän ei voi hyväksyä.”
— Paula Risikko - Christian DemocratsIn favour
The Christian Democrats support tightening the rules and emphasise the importance of effective incentives in acquiring language skills.
”Tämäkin esitys vaikuttaa varsin kannatettavalta.”
— Päivi Räsänen
This digest was generated by AI from 8 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 20 Oct 2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 25 Oct 2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 23 Nov 2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 24 Nov 2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 29 Nov 2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 8 Dec 2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1082/2022 · 20 Dec 2022
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) 2 §:n suomenkielinen sanamuoto, 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 §, 7 §:n 2 momentti, 9, 11 ja 13 §, sellaisena kuin niistä on 4 §:n 1 momentti laissa 543/2017, sekä lisätään lakiin uusi 3 a ja 6 a § seuraavasti:
2 §Tutkintojen hallinto
Yleisestä kielitutkintojärjestelmästä, sen kehittämisestä ja valvonnasta vastaa Opetushallitus. Opetushallitus voi tehdä yleisten kielitutkintojen laatimiseen ja arviointiin liittyviä sopimuksia korkeakoulujen kanssa.
3 §Yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta
Opetushallituksen yhteydessä on yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta, jonka Opetushallitus asettaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Tutkintotoimikunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, Opetushallitus nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tutkintotoimikunnan jäsenten tulee edustaa ainakin kielen opetuksen, kielitaidon testauksen ja työmarkkinoilla tarvittavan kielitaidon asiantuntemusta.
Opetushallitus päättää tutkintotoimikunnan jäsenten palkkiot.
Tutkintotoimikunnan kokoonpanosta ja asioiden käsittelystä tutkintotoimikunnassa annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.
3 a §Tutkintotoimikunnan tehtävät
Tutkintotoimikunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 13 §:n 3 momentissa säädetään, käsitellä yleisten kielitutkintojen kehittämiseen liittyviä periaatteellisia ja yhteiskunnan tai kielitutkinnon suorittajan kannalta merkittäviä asioita sekä tehdä aloitteita kielitutkintojen kehittämiseksi. Tutkintotoimikunnan tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
4 §Tutkintojen järjestäminen
Opetushallitus sopii yleisten kielitutkintojen järjestämisestä enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Sopimuksia voidaan tehdä:
1) korkeakoulujen sekä valtion virastojen ja laitosten kanssa;
2) sellaisten koulutuksen järjestäjien tai oppilaitosten ylläpitäjien kanssa, joilla on:a) perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu opetuksen järjestämislupa; b) lukiolaissa (714/2018) tarkoitettu koulutuksen järjestämislupa; c) ammatillisesta koulutuksessa annetussa laissa (531/2017) tarkoitettu tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa; tai d) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitettu oppilaitoksen ylläpitämislupa;
3) perusopetuksen järjestäjänä olevan kunnan tai kuntayhtymän kanssa;
4) muiden kuin 1—3 kohdassa tarkoitettujen rekisteröityjen yhteisöjen tai säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus.
5 §Tutkinnon järjestäjän tehtävät
Tutkinnon järjestäjän tehtävänä on:
1) järjestää tutkinnot sopimusehtojen mukaisesti;
2) tiedottaa tutkinnoista;
3) vastata tutkintotilaisuuksien valvonnasta;
4) ilmoittaa Opetushallitukselle viipymättä 6 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tilanteista seuraamuksien määräämiseksi;
5) toimittaa tutkintosuoritukset arvioitaviksi; sekä
6) toimittaa opetustoimen viranomaisille niiden tarvitsemat tiedot tutkintojen järjestämisestä.
Tutkinnon järjestäjään sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), kun se käsittelee yleisten kielitutkintojen testimateriaalia.
Tutkinnon järjestäjien tehtävistä ja niitä koskevien sopimusten sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
6 a §Seuraamus järjestyksen rikkomisesta ja vilpillisestä menettelystä
Tutkinnon suorittajan tutkintosuoritus katsotaan hylätyksi, jos hän syyllistyy järjestyksen rikkomiseen tutkintotilaisuudessa eikä tutkintotilaisuuden valvojan kehotuksesta huolimatta lopeta menettelyä.
Jos tutkinnon suorittaja syyllistyy vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen tai vilpin yritykseen tutkintotilaisuudessa, hänen tutkintosuorituksensa katsotaan hylätyksi ja hän menettää oikeutensa osallistua kyseisen kielen tutkintoon kuuden kuukauden ajaksi tutkintopäivästä. Jos tutkinnon suorittaja on ehtinyt ilmoittautua suorittamaan tutkintoa uudelleen, Opetushallitus voi peruuttaa osallistumisen.
Päätöksen 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa asiassa tekee Opetushallitus. Päätös pannaan täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa.
7 §Arvioijat
Arvioijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä.
9 §Tutkintotodistus
Tutkintoon osallistuja saa todistuksen, joka sisältää arvioinnin sen tasoisesta tutkinnosta, johon hän on osallistunut.
11 §Tutkintomaksu
Opetushallitus perii tutkintoon ilmoittautuneelta tutkintomaksun. Tutkintomaksun määrästä eri taitotasoilla säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään.
Tutkintomaksu palautetaan tutkintoon ilmoittautuneelle, jos hän on estynyt osallistumasta tutkintoon sairauden tai muun siihen rinnastettavan erityisen painavan syyn vuoksi eikä voi osallistua seuraavaan järjestettävään tutkintoon. Maksua ei palauteta, jos esteestä ei ole ilmoitettu tutkinnon järjestäjälle ennen tutkintotilaisuutta. Hakemus maksun palauttamisesta tulee tehdä Opetushallitukselle kahden viikon kuluessa tutkintopäivästä.
13 §Muutoksenhaku
Edellä 7 §:n 1 momentissa ja 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua hakemusta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tutkintosuorituksen arviointia koskevaan päätökseen saa vaatia yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunnalta oikaisua. Oikaisuvaatimus on toimitettava tutkintotoimikunnalle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Muutoin oikaisuvaatimusmenettelyssä sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään. Tässä momentissa tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa asetettu yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta jatkaa toimintaansa toimikautensa loppuun.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.