Abolishing the VAT threshold relief
Acts amending the Value Added Tax Act and section 39 of the Act on Assessment Procedure for Self-assessed Taxes
The VAT relief for small businesses will be abolished at the beginning of 2025. Small businesses will, however, be able to utilise tax exemption in other EU countries through a new common scheme.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 16 May 2024
- Latest event
- 20 Jun 2024
- Votes
- 1
- Speeches
- 18
- Confirmed
- 28 Jun 2024
- Statute
- 448/2024
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The VAT relief scheme for the lower threshold of tax liability will be abolished, and the 15,000 euros exemption for minor activities will be tied to turnover in a calendar year instead of a financial year. In addition, when the lower threshold for exemption is exceeded, tax will apply only from the moment it is exceeded without retroactive tax liability, and national exemptions for minor activities will be opened to cross-border trade between EU countries (with a maximum EU turnover of 100,000 euros).
What it means
The change will enter into force on 1 January 2025 and will affect almost 80,000 businesses with a turnover under 30,000 euros. Abolishing the relief will increase the effective tax burden on small businesses selling to consumers and increase central government tax revenue at full scale by around 59–80 million euros a year. On the other hand, administrative predictability for businesses will improve as retroactive taxation is abolished, and Finnish small businesses will be able to sell tax-free to other EU countries by registering with the Finnish Tax Administration's special scheme.
How Parliament voted
The act ultimately passed without a vote: no MP proposed rejecting it in the final reading. The only vote concerned a detail of the act.
1. lakiehdotus, 3 §, mietintö / Aki Lindén ja Eeva Kalli
Yes won by 91–73.
Government yes, opposition no. 35 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 18 Sep 2026). 15 MPs who voted are not in the current seating plan.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 28 Jun 2024.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
18 speeches · 3 debates
Key points of the debate
The debate centred on the abolition of the VAT threshold relief and how much the lower threshold of VAT liability should be raised in compensation. The government parties justified the change by the requirements of an EU directive and considered the raising of the lower threshold to 20,000 euros agreed in committee to be a balanced solution. The opposition opposed the proposal as inadequate and demanded raising the threshold to at least 30,000 euros to secure the livelihood and profitability of small entrepreneurs.
- Should the lower threshold for VAT liability be raised to 30,000 euros to compensate for the abolition of the relief?
- Will a higher tax-exemption threshold cause harmful distortions of competition between businesses?
- Does abolishing the relief unreasonably undermine the livelihoods of sole traders and small entrepreneurs?
- National Coalition PartyIn favour
The group supports the proposal as implementation of EU regulation and a clarification of the tax system within the constraints set by central government finances.
”Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan muutos liittyy direktiivin toimeenpanoon, joka pakottaa Suomen muuttamaan nykyjärjestelmää.”
— Ville Valkonen - Finns PartyIn favour
The group supports the proposal, as the abolition of the relief is based on a mandatory EU directive and raising the threshold to 20,000 euros compensates for the change without causing excessive distortions of competition.
”Käytännössä tämän esityksen myötä toimeenpannaan EU-direktiivi pienten yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajahuojennuksen poistamisesta.”
— Sami Savio - Christian DemocratsIn favour with reservations
The group views the proposal with reservations and considers that abolishing the threshold relief worsens the position of micro-entrepreneurs, which is why the threshold should have been raised to a level that is neutral for central government finances.
”Mielestäni olisi fiksua nostaa alaraja niin sanottuun neutraaliin summaan, jolloin valtio ei tästä hyötyisi eikä myöskään häviäisi ollenkaan.”
— Mika Poutala - Social DemocratsAgainst
The group opposes the proposal because abolishing the relief without a sufficient increase in the threshold weakens the position of tens of thousands of small entrepreneurs, and demands raising the threshold to 30,000 euros.
”Esitämme nyt tämän rajan nostamista 30 000 euroon, mikä on yrittäjäkentän, VATTin ja monen muun asiantuntijan tukema arvio järkevästä verovelvollisuuden alarajasta.”
— Aki Lindén - Centre PartyAgainst
The group considers the abolition of the relief to be a noticeable tax increase for small entrepreneurs and demands using national discretion to raise the threshold to 30,000 euros.
”Keskustan mielestä vähäisen toiminnan rajaa eli arvonlisävelvollisuuden alarajaa olisi pitänyt nostaa sinne 30 000 euroon.”
— Eeva Kalli - GreensAgainst
The group opposes the change because it harms operating conditions especially in female-dominated service sectors and for small brick-and-mortar businesses.
”Täällä on ollut monia hyviä puheenvuoroa siitä, miten tämä on haitallinen juurikin pienille yrittäjille.”
— Fatim Diarra - Left AllianceAgainst
The group opposes the proposal as a blow to the livelihood and profitability of small entrepreneurs and demands raising the VAT liability threshold to 30,000 euros.
”Alv-velvollisuuden alaraja tulisi nostaa 30 000 euroon, mikä on myös yrittäjäkentän, VATTin ja monen muun asiantuntijan tukema arvio järkevästä verovelvollisuuden alarajasta.”
— Hanna Sarkkinen
This digest was generated by AI from 18 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 50/2024 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen toimenpidealoitteen hylkäämisestä. Asian käsittely päättyi.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 16 May 2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 22 May 2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 7 Jun 2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 12 Jun 2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18 Jun 2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 19 Jun 2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal2
- 1Laki arvonlisäverolain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 448/2024 · 28 Jun 2024
- 2Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain 39 §:n muuttamisestaHyväksytty · 449/2024 · 28 Jun 2024
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki arvonlisäverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan arvonlisäverolain (1501/1993) 14 a luku, muutetaan 3 §, 123 §:n 2 momentti, 137 §:n 1, 4 ja 5 momentti, 173 §:n 2 momentti sekä 216 §, sellaisina kuin ne ovat, 3 § laeissa 1301/2003, 961/2020, 623/2021 ja 1113/2021, 123 §:n 2 momentti laissa 1359/2009, 137 §:n 1, 4 ja 5 momentti laissa 1152/2016, 173 §:n 2 momentti laissa 1061/2007 ja 216 § laissa 773/2016, sekä lisätään lakiin uusi 3 a §, 131 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1486/1994, 505/2014, 507/2014 ja 1113/2021, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, lakiin siitä lailla 784/2020 kumotun 14 luvun tilalle uusi 14 luku ja 173 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 377/1994, 1061/2007 ja 529/2010, uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyinen 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
3 §
Myyjä ei ole verovelvollinen, jos kuluvan kalenterivuoden ja sitä edeltäneen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 15 000 euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksensa perusteella merkitty verovelvolliseksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun liikevaihtoon luetaan verollisten myyntien, 38 d, 56, 58, 70, 70b, 71, 72 ja 72a -72 e §:n perusteella verottomien myyntien, kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutusten sekä 41 §:ssä tarkoitettujen rahoituspalvelujen ja 44 §:ssä tarkoitettujen vakuutuspalvelujen myyntien yhteismäärä. Liikevaihtoon ei lueta liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalvelujen eikä käyttöomaisuuden myyntejä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun liikevaihtoon luetaan 2 momentissa tarkoitettujen myyntien arvonlisäveroton arvo.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta:
1) ulkomaalaiseen, jonka liiketoiminnan kotipaikka on Yhteisön ulkopuolella;
2) hyvinvointialueeseen; eikä
3) kuntaan.
3 a §
Mitä 3 §:ssä säädetään, sovelletaan ulkomaalaiseen, jonka liiketoiminnan kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin Suomessa vain, jos kuluvan kalenterivuoden ja sitä edeltäneen kalenterivuoden liikevaihto unionissa on enintään 100 000 euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksensa perusteella merkitty verovelvolliseksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun liikevaihtoon unionissa lasketaan Yhteisön alueella tapahtuvien yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY ( arvonlisäverodirektiivi ) 288 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien arvo. Liikevaihtoon ei lueta mainitun kohdan e alakohdassa tarkoitettuja liitännäisiä rahoitus-, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalveluja eikä 288 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja aineellisten tai aineettomien tuotantohyödykkeiden luovutuksia.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun liikevaihtoon luetaan 2 momentissa tarkoitettujen myyntien arvonlisäveroton arvo.
123 §
Jos elinkeinonharjoittaja suorittaa sijoittautumisvaltiossa sekä vähennykseen oikeuttavia että vähennykseen oikeuttamattomia liiketoimia, hän saa 122 ja 122 a §:n mukaisesta palautettavasta verosta enintään vähennykseen oikeuttaviin liiketoimiin liittyvän osuuden. Vähennyskelpoinen osuus määritetään toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan osalta arvonlisäverodirektiivin 173 artiklaan perustuvan sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaisesti.
131 §
Mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään, ei sovelleta toisessa jäsenvaltiossa tapahtuvaan myyntiin, joka on veroton 3 ja 3 a §:ää vastaavien säännösten perusteella.
137 §
Verovelvollinen, jonka kalenterivuoden liikevaihto on enintään 500 000 euroa taikka verovelvollinen, johon ei sovelleta kirjanpitolakia tai jolla on oikeus laatia maksuperusteinen tilinpäätös tai olla laatimatta tilinpäätöstä, saa kohdistaa myynnistä suoritettavan veron 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainituissa tilanteissa sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana myyntihinta tai sen osa on kertynyt.
Jos 1 momentissa tarkoitettua menettelyä soveltavan verovelvollisen, joka ei ole oikeutettu laatimaan maksuperusteista tilinpäätöstä tai olemaan laatimatta tilinpäätöstä, kalenterivuoden liikevaihto ylittää 500 000 euroa ja ylitys johtuu ennakoimattomasta tai yllättävästä syystä, verovelvollinen voi jatkaa menettelyn soveltamista tilikauden loppuun.
Edellä 1 ja 4 momentissa tarkoitettu kalenterivuoden liikevaihto lasketaan 3 §:n mukaisesti.
14 luku – Vähäisen toiminnan harjoittamista Yhteisössä koskeva erityisjärjestelmä
149 §
Suomeen sijoittautuneella elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan tätä lukua sovellettaessa elinkeinonharjoittajaa, jonka 149 a §:ssä tarkoitettu sijoittautumisjäsenvaltio on Suomi ja joka on oikeutettu soveltamaan 3 ja 3 a §:ää vastaaviin säännöksiin perustuvaa verottomuutta muussa jäsenvaltiossa kuin Suomessa.
Toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneella elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan tätä lukua sovellettaessa elinkeinonharjoittajaa, jonka 149 a §:ssä tarkoitettu sijoittautumisjäsenvaltio on muu jäsenvaltio kuin Suomi ja joka on oikeutettu soveltamaan 3 §:ssä tarkoitettua vähäistä toimintaa koskevaa verottomuutta.
149 a §
Sijoittautumisjäsenvaltiolla tarkoitetaan tätä lukua sovellettaessa jäsenvaltiota, jossa elinkeinonharjoittajalla on liiketoiminnan kotipaikka.
Verottomuuden myöntävällä jäsenvaltiolla tarkoitetaan tätä lukua sovellettaessa sellaista muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua jäsenvaltiota, jossa 3 ja 3 a §:ää vastaaviin säännöksiin perustuvaa verottomuutta sovelletaan.
149 b §
Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan, joka aikoo soveltaa verottomuutta muussa jäsenvaltiossa, on annettava ennakkoilmoitus.
Ennakkoilmoituksessa on ilmoitettava:
1) elinkeinonharjoittajan nimi, toimiala, oikeudellinen muoto ja osoite;
2) jäsenvaltiot, joissa verottomuutta aiotaan soveltaa;
3) kuluvaa kalenterivuotta edeltäneen kalenterivuoden aikana Suomessa ja muissa jäsenvaltioissa tehtyjen 3 §:n 2 momentissa ja 3 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen tavaroiden ja palvelujen myyntien yhteismäärä eriteltynä jäsenvaltioittain; ja
4) kuluvan kalenterivuoden aikana Suomessa ja muissa jäsenvaltioissa tehtyjen 3 §:n 2 momentissa ja 3 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen tavaroiden ja palvelujen myyntien yhteismäärä eriteltynä jäsenvaltioittain.
Niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa verottomuuden edellytyksenä on, ettei 3 §:n 1 momenttia vastaavaan säännökseen perustuva liikevaihdon raja-arvo ylity kahtena kuluvaa kalenterivuotta edeltäneenä kalenterivuonna, 2 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava kuluvalta ja kultakin kahdelta sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta eriteltynä.
Niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa sovelletaan eri raja-arvoja eri liiketoiminnan aloille, 2 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava erikseen kunkin raja-arvon osalta.
Verohallinto antaa tarkemmat määräykset 2–4 momentissa tarkoitetuista tiedoista.
149 c §
Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava etukäteen 149 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojen muutoksista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava 149 d §:ssä tarkoitettu yksilöllinen tunniste ja seuraavat tiedot:
1) uudet jäsenvaltiot, joissa verottomuutta aiotaan soveltaa;
2) jäsenvaltiot, joissa verottomuuden soveltaminen lopetetaan;
3) 149 b §:n 2 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa saadaan ilmoittaa 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tiedot vain siltä osin kuin ne eivät sisälly 149 e §:ssä tarkoitettuun neljänneskalenterivuosi-ilmoitukseen.
Edellä 3 §:ssä tarkoitetun verottomuuden soveltamisen katsotaan päättyvän tässä pykälässä säädettyä ilmoitusta vastaavan toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan ilmoituksen vastaanottamista seuraavan neljänneskalenterivuoden alusta. Jos ilmoitus vastaanotetaan neljänneskalenterivuoden viimeisen kuukauden aikana, verottomuuden soveltamisen katsotaan kuitenkin päättyvän ilmoituksen vastaanottamista seuraavan kalenterivuoden neljänneksen toisen kuukauden alusta.
Verohallinto antaa tarkemmat määräykset 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista tiedoista.
149 d §
Suomeen sijoittautunut elinkeinonharjoittaja merkitään erilliseen tunnistamisrekisteriin ja hänelle annetaan yksilöllinen tunniste verottomuuden soveltamista varten.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu yksilöllinen tunniste on elinkeinonharjoittajalle Suomessa myönnetty arvonlisäverotunniste tai arvonlisäverotunnistetta vastaava tunniste, johon on lisätty pääte ”EX”.
Verohallinto antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta tunnisteesta ja tunnisteen tiedoksiantotavasta.
149 e §
Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan on annettava kultakin kalenterivuoden neljännekseltä neljänneskalenterivuosi-ilmoitus.
Neljänneskalenterivuosi-ilmoituksessa on oltava 149 d §:ssä tarkoitettu yksilöllinen tunniste ja seuraavat tiedot:
1) neljänneskalenterivuoden aikana Suomessa tehtyjen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tavaroiden ja palvelujen myyntien yhteismäärä; ja
2) neljänneskalenterivuoden aikana muissa jäsenvaltioissa kuin Suomessa tehtyjen 3 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen tavaroiden ja palvelujen myyntien yhteismäärä jäsenvaltioittain eriteltynä.
Jos 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuja myyntejä ei ole tehty, myyntien arvoksi ilmoitetaan nolla.
Niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa sovelletaan eri raja-arvoja eri liiketoiminnan aloille, 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava erikseen kunkin raja-arvon osalta.
Neljänneskalenterivuosi-ilmoitus on annettava viimeistään sitä kalenterivuoden neljännestä seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä, jota se koskee.
Verohallinto antaa tarkemmat määräykset 2–4 momentissa tarkoitetuista tiedoista.
149 f §
Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan on korjattava 149 e §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa oleva virhe antamalla kyseiseltä neljänneskalenterivuodelta oikaisuilmoitus.
Oikaisuilmoituksessa on oltava 149 e §:n 2 momentissa tarkoitetut korjatut tiedot jäsenvaltioittain eriteltynä.
Verohallinto antaa tarkemmat määräykset virheen korjaamisessa noudatettavasta menettelystä.
149 g §
Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava 3 a §:n 1 momentissa tarkoitetun unionin liikevaihdon raja-arvon ylittymisestä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on ilmoitettava 149 e §:n 2 momentissa tarkoitettujen myyntien arvo neljänneskalenterivuoden alusta siihen päivään, jona raja-arvo ylittyi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettava viimeistään 15 työpäivän kuluessa raja-arvon ylittymisestä.
Verohallinto antaa tarkemmat määräykset 2 momentissa tarkoitetuista tiedoista.
149 h §
Edellä 149 b, 149 c, 149 e, 149 f ja 149 g §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten tiedot on ilmoitettava euromääräisinä.
Jos 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa ilmoitettava myynti on tapahtunut muuna valuuttana kuin euroina, elinkeinonharjoittajan on käytettävä kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä sovellettavaa muuntokurssia. Muuntamisessa on käytettävä Euroopan keskuspankin kyseiselle päivälle julkaisemaa muuntokurssia tai, jos kurssia ei ole julkaistu kyseisenä päivänä, seuraavana julkaisupäivänä julkaistua kurssia.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut ilmoitukset annetaan sähköisesti Verohallinnolle.
Verohallinto antaa tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten antotavasta.
149 i §
Verohallinnon on viipymättä poistettava käytöstä Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan 149 d §:ssä tarkoitettu yksilöllinen tunniste, jos:
1) elinkeinonharjoittajan ilmoittama 3 a §:n 1 momentissa tarkoitettu unionin liikevaihdon raja-arvo ylittyy;
2) verottomuuden myöntävä jäsenvaltio ilmoittaa, että elinkeinonharjoittaja ei ole oikeutettu verottomuuteen tai että sen soveltaminen on muutoin päättynyt;
3) elinkeinonharjoittaja ilmoittaa lopettavansa verottomuuden soveltamisen; tai
4) elinkeinonharjoittajan toiminta on päättynyt.
Jos 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa elinkeinonharjoittaja jatkaa verottomuuden soveltamista jossakin muussa kuin ilmoituksessa tarkoitetussa jäsenvaltiossa, Verohallinnon on tunnisteen poistamisen sijasta muutettava 149 b §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja uusia tietoja vastaaviksi.
149 j §
Toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan 3 §:ssä tarkoitetun verottomuuden soveltamisen katsotaan alkavan siitä päivästä, jona:
1) sijoittautumisjäsenvaltio ilmoittaa elinkeinonharjoittajalle yksilöllisen tunnisteen, tai
2) sijoittautumisjäsenvaltio vahvistaa elinkeinonharjoittajalle yksilöllisen tunnisteen 149 c §:ssä tarkoitettua ilmoitusta vastaavan ilmoituksen johdosta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun verottomuuden soveltamisen katsotaan kuitenkin alkavan viimeistään 35 työpäivän kuluttua ennakkoilmoituksen tai ennakkoilmoituksen muutosilmoituksen vastaanottamisesta, lukuun ottamatta tilanteita, joissa Verohallinto tai sijoittautumisjäsenvaltion viranomainen tarvitsee lisäaikaa veropetosten tai veronkierron estämiseksi tarvittavia tarkastuksia varten.
149 k §
Verohallinto antaa Suomeen sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle päätöksen 149 d §:ssä tarkoitettuun erilliseen rekisteriin merkitsemisestä ja rekisteristä poistamisesta sekä siitä, ettei tätä ole ilmoituksestaan poiketen merkitty rekisteriin tai poistettu siitä.
Verohallinto antaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle päätöksen siitä, että 3 §:ssä säädetty liikevaihdon raja-arvo on ylittynyt.
Verohallinto antaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksen asianomaiselle tiedoksi sähköisesti. Verohallinto voi antaa päätöksen tiedoksi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Elinkeinonharjoittajalle lähetetään tiedoksiannosta tieto tämän ilmoittamaan sähköiseen osoitteeseen. Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun elinkeinonharjoittajalle on lähetetty tieto tiedoksiannosta. Jos tiedoksiantoa koskevan tiedon vastaanottamisessa tai pääsyssä Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun tänä aikana on ollut tekninen este, asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun tekninen este on poistunut.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen päätösten tiedoksiantoon Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle sovelletaan, mitä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 57 §:ssä säädetään.
149 l §
Mitä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 59 §:ssä säädetään verovelvollisesta, sovelletaan myös Suomeen sijoittautuneeseen elinkeinonharjoittajaan.
Mitä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 59 §:ssä säädetään verovelvollisesta, sovelletaan myös toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneeseen elinkeinonharjoittajaan siltä osin kuin kyse on 149 k §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä.
Edellä 149 k §:ssä tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta siten kuin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 62 §:n 5 momentissa säädetään.
149 m §
Edellä 149 b, 149 c, 149 e ja 149 g §:ssä tarkoitetun ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksesta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 39 §:ssä.
173 §
Verohallinto merkitsee verovelvollisen rekisteriin siitä lukien, kun 3 §:ssä tarkoitettu liikevaihto ylittää mainitun pykälän 1 momentissa säädetyn raja-arvon tai 3 a §:ssä tarkoitettu liikevaihto ylittää mainitun pykälän 1 momentissa säädetyn raja-arvon.
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, 12, 26 f ja 30 §:n perusteella verovelvollinen merkitään rekisteriin aikaisintaan hakemuksen tekemisestä. Jos 30 §:ssä tarkoitettu elinkeinonharjoittaja voi tehdä 106 §:ssä säädetyn vähennyksen tai soveltaa 106 §:n 3 momenttia ja hakemus on tehty 30 §:ssä tarkoitetun toiminnan alkamisen jälkeen, hän on kuitenkin verovelvollinen mainitun toiminnan alkamisesta.
216 §
Niiden verovelvollisten, jotka eivät ole kirjanpitovelvollisia, tilikautena pidetään kalenterivuotta. Paliskuntaryhmän tilikausi on poronhoitovuosi.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen taikka lain voimaantulon jälkeiseen tilikauden osaan, jos tilikausi on alkanut ennen lain voimaantuloa.
Tämän lain voimaantuloa edeltävään tilikauden osaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Verovelvollisella on oikeus saada tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 149 a §:ssä tarkoitettu huojennus tämän lain voimaantuloa edeltävään tilikauden osaan kuuluvilta kalenterikuukausilta tilitettävästä verosta. Huojennukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Huojennuksen laskemista ja määrää koskevat tiedot annetaan vuoden 2024 viimeiseltä verokaudelta annettavan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 16 §:ssä tarkoitetun veroilmoituksen yhteydessä.
Edellä 3 ja 4 momenttia sovellettaessa tilikautena pidetään 1 päivää tammikuuta 2025 edeltäviä kirjanpitolain (1336/1997) mukaiseen tilikauteen kuuluvia kalenterikuukausia.
2.Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain 39 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 39 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1274/2022, seuraavasti:
39 §Laiminlyöntimaksu
Verohallinto määrää verovelvolliselle tai, jos on kyse 7 tai 8 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, tiedonanto- tai ilmoittamisvelvolliselle enintään 5 000 euron suuruisen laiminlyöntimaksun, jos tämä jättää Verohallinnon kehotuksesta huolimatta täyttämättä:
2) arvonlisäverolain 133 f §:n 1 momentissa, 133 m §:n 1 momentissa, 133 t §:n 1 momentissa tai 134 a §:n 1 momentissa ja 134 a §:n 2 momentin nojalla annetussa päätöksessä, 149 b §:n 1 momentissa, 149 c §:n 1 momentissa, 149 e §:n 1 momentissa, 149 g §:n 1 momentissa tai 161 §:n 1 tai 2 momentissa, ennakkoperintälain 31 §:ssä säädetyn tai valmisteverotuslain 31 §:ssä säädetyn rekisteröintiä koskevan ilmoittamisvelvollisuuden;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.