Introducing corporate exit taxation
Act amending the Business Income Tax Act and certain related acts
A tax will be introduced for companies in situations where they transfer their assets or business outside Finland's taxing rights. Under certain conditions, the tax imposed on unrealised capital gains accrued on the assets may be paid in instalments over five years.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 7 Nov 2019
- Latest event
- 18 Dec 2019
- Votes
- 0
- Speeches
- 16
- Confirmed
- 30 Dec 2019
- Statute
- 1577/2019
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
Exit taxation for companies in accordance with an EU directive will be added to tax legislation, taxing the unrealised capital gains of assets when assets or the business of a permanent establishment are transferred to another state or the tax residence of a corporate entity moves abroad. When transferring to another EU or EEA state, companies will be granted the right to defer payment of the tax over five years in annual instalments, on which reduced interest on late payment will be charged.
What it means
The change concerns companies liable to corporate income tax as well as companies carrying out cross-border corporate reorganisations, and secures Finland's right to tax capital gains on assets. The acts will enter into force on 1 January 2020 and will be applied from the taxation carried out for 2020. Monitoring the transfers and deferral procedures will increase companies' reporting obligations and cause system and supervision costs for the Finnish Tax Administration.
How Parliament voted
The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
16 speeches · 2 debates
Key points of the debate
Parliament debated the introduction of corporate exit taxation, which is based on the EU Anti-Tax Avoidance Directive and tackles the transfer of assets outside Finland's taxing rights. Broad consensus existed across government and opposition lines on the objectives and adoption of the proposal. The debate also discussed combating the shadow economy more broadly, as well as the possibility of extending similar rules to natural persons and partnerships in future.
- Should exit taxation also be extended to natural persons and partnerships in future?
- Does the regulation tackle intra-group transfers and tax planning effectively enough?
- Social DemocratsIn favour
The group considered the proposal very important for broadening the tax base and welcomed looking into extending the rules to natural persons and partnerships in future.
”On tärkeää, että yritysten arvonnousuvero saadaan vihdoin voimaan ja näin turvataan Suomen veropohjaa paremmin jatkossa.”
— Anneli Kiljunen - Centre PartyIn favour
The group considered the proposal good and compliant with the obligations of the directive, but was critical of demands for an exit tax on natural persons.
”Minusta tämä nyt esillä oleva hallituksen esitys on erinomainen ja täyttää direktiivin vaatimukset tässä vaiheessa.”
— Esko Kiviranta - GreensIn favour
The group supported the proposal as a means of closing loopholes in the tax base and considered common international regulation essential to safeguard welfare state services.
”Sen tähden on niin meistä jokaisen kuin yritysten etu varmistaa, että myös hyvinvointivaltion rahoitus on kestävällä pohjalla.”
— Iiris Suomela - Left AllianceIn favour
The group supported the proposal, emphasising that taxes must be paid where profits are made in order to prevent tax avoidance and safeguard the financing of the welfare state.
”Jos veroja ei makseta heti, on ne hoidettava viimeistään maasta poistuttaessa.”
— Jussi Saramo - National Coalition PartyIn favour
The group supported combating the shadow economy and tax evasion, highlighting the development of the Business Information System and the competitiveness of the corporate tax rate.
”Harmaan talouden ja veronkierron vastustaminen kaikilla mahdollisilla keinoilla on lähellä sydäntäni.”
— Pauli Kiuru - Christian DemocratsIn favour
The group considered international measures to prevent tax evasion and tax avoidance essential, but drew attention to the problems of intra-group tax planning.
”Tämä EU:n veronkierron estämistä koskeva direktiivi on sinällänsä jatkumoa sille työlle, mitä esimerkiksi OECD:ssä on tehty tämän BEPS-hankkeen yhteydessä”
— Sari Essayah
This digest was generated by AI from 16 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 76/2019 vp sisältyvien 1.—7. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 7 Nov 2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 13 Nov 2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10 Dec 2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 11 Dec 2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16 Dec 2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 18 Dec 2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal7
- 1Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1577/2019 · 30 Dec 2019
- 2Laki maatilatalouden tuloverolain 3 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1578/2019 · 30 Dec 2019
- 3Laki tuloverolain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1579/2019 · 30 Dec 2019
- 4Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1580/2019 · 30 Dec 2019
- 5Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 a ja 5 c §:n muuttamisestaHyväksytty · 1581/2019 · 30 Dec 2019
- 6Laki varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1582/2019 · 30 Dec 2019
- 7Laki veronkantolain 50 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1583/2019 · 30 Dec 2019
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 8 §:n 1 momentin 22 kohta, 51 e §, 52 e §:n 2 momentti sekä 52 g §:n 3 ja 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 8 §:n 1 momentin 22 kohta laissa 736/2019, 51 e § laissa 926/1996, 52 e §:n 2 momentti laissa 1733/1995 ja 52 g §:n 3 ja 5 momentti laissa 1137/2005, sekä lisätään lakiin uusi 51 f ja 52 i § seuraavasti:
8 §
Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menoja ovat muun ohessa:
22) tuloverolain 35 b §:ssä tarkoitetun säästöhenkivakuutuksen, kapitalisaatiosopimuksen
ja eläkevakuutuksen tuottamat tuloverolain 35 b §:n 5 momentissa säädetyllä tavalla
lasketut tappiot.
51 e §
Varojen maastapoistumisarvo vähennettynä varojen verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla luetaan veronalaiseksi tuloksi, jos
1) yhteisö siirtää varoja toisessa valtiossa olevaan kiinteään toimipaikkaansa ja Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin;
2) ulkomainen yhteisö siirtää Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta varoja toisessa valtiossa olevaan päätoimipaikkaansa tai toisessa valtiossa olevaan kiinteään toimipaikkaansa siten, että Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin;
3) yhteisön verotuksellinen kotipaikka siirtyy Suomen lainsäädännön tai kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan toiseen valtioon, lukuun ottamatta niiden varojen osalta, jotka edelleen tosiasiallisesti liittyvät Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan;
4) ulkomaisen yhteisön Suomessa olevan kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta siirretään toiseen valtioon eikä Suomella enää siirron johdosta ole oikeutta verottaa siirrettyjä varoja.
Edellä 1 momentissa säädettyä ei kuitenkaan sovelleta, jos varojen siirto liittyy arvopapereiden rahoitukseen, varat on asetettu vakuudeksi tai varojen siirto tapahtuu vakavaraisuusvaatimuksien täyttämiseksi taikka likviditeetin hallinnan vuoksi ja jos varojen on tarkoitus palautua Suomeen 12 kuukauden kuluessa.
Maastapoistumisarvolla tarkoitetaan sitä määrää, jolla varat voidaan vaihtaa tai keskinäiset velvoitteet täyttää suorassa liiketoimessa sellaisten liiketoimeen halukkaiden ostajien ja myyjien välillä, jotka eivät ole 18 b §:n 2 momentin 3—5 kohdan tarkoittamalla tavalla etuyhteydessä toisiinsa.
Varaukset luetaan veronalaiseksi tuloksi siltä osin kuin ne eivät jää 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa tosiasiassa liittymään Suomeen muodostuvaan kiinteään toimipaikkaan tai ne lakkaavat tosiasiassa liittymästä Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan.
Jos varoja, verotuksellinen kotipaikka tai kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta siirretään toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai sellaiseen Euroopan talousalueella sijaitsevaan valtioon, joka on tehnyt verovelvollisen jäsenvaltion tai Euroopan unionin kanssa keskinäistä avunantoa verosaatavien perinnässä koskevan sopimuksen, joka vastaa keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnästä annetussa neuvoston direktiivissä 2010/24/EU säädettyä keskinäistä virka-apua, sovelletaan 1 ja 4 momentissa tarkoitetussa tilanteessa lisäksi, mitä verotusmenettelystä annetun lain 50 a §:ssä säädetään maastapoistumisverotuksen maksunlykkäyksestä.
51 f §
Siirrettäessä varoja, verotuksellinen kotipaikka tai kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta Suomeen, siirtyneiden varojen hankintamenoksi katsotaan 51 e §:n 3 momentin mukainen maastapoistumisarvo, jos siirtävässä jäsenvaltiossa varat on arvostettu mainitun momentin mukaiseen arvoon.
52 e §
Siltä osin kuin varat eivät 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tosiasiassa liity Suomeen muodostuvaan kiinteään toimipaikkaan, varojen 51 e §:n 3 momentin mukainen maastapoistumisarvo vähennettynä verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla luetaan veronalaiseksi tuloksi. Jos varat ja varaukset myöhemmin lakkaavat tosiasiassa liittymästä Suomeen 1 momentin mukaisesti muodostuneeseen kiinteään toimipaikkaan tai kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta siirretään toiseen valtioon, sovelletaan, mitä 51 e §:ssä säädetään.
52 g §
Siltä osin kuin sääntömääräisen kotipaikkansa siirtävän eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan varat ja varaukset eivät jää tosiasiassa liittymään tai ne lakkaavat tosiasiassa liittymästä yhtiön Suomeen muodostuvaan kiinteään toimipaikkaan, sovelletaan, mitä 51 e §:ssä säädetään.
Sääntömääräisen kotipaikkansa toisesta jäsenvaltiosta Suomeen siirtäneen eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan verotuksessa Suomeen siirtyneiden varojen hankintamenoa määriteltäessä sovelletaan, mitä 51 f §:ssä säädetään.
52 i §
Jos varat siirretään toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai sellaiseen Euroopan talousalueella sijaitsevaan valtioon, joka on tehnyt verovelvollisen jäsenvaltion tai Euroopan unionin kanssa keskinäistä avunantoa verosaatavien perinnässä koskevan sopimuksen, joka vastaa keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnästä annetussa neuvoston direktiivissä 2010/24/EU säädettyä keskinäistä virka-apua, sovelletaan 52 e §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa lisäksi, mitä verotusmenettelystä annetun lain 50 a §:ssä säädetään maastapoistumisverotuksen maksunlykkäyksestä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Lain 8 §:n 1 momentin 22 kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2020 tai sen jälkeen.
2.Laki maatilatalouden tuloverolain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 3 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1541/1992 ja 1238/2018, uusi 5 momentti seuraavasti:
3 §
Varojen maastapoistumisarvon lukemiseen yhteisön tuloon sovelletaan, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 e §:ssä säädetään. Maastapoistumisverotuksen maksunlykkäyksen osalta sovelletaan, mitä mainituin pykälän 5 momentissa säädetään. Siirrettäessä varoja, verotuksellinen kotipaikka tai kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta Suomeen, siirtyneiden varojen hankintamenoksi katsotaan mainitun lain 51 e §:n 3 momentin mukainen arvo, jos siirtävässä jäsenvaltiossa varat on arvostettu tähän arvoon.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
3.Laki tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tuloverolakiin (1535/1992) uusi 30 b § seuraavasti:
30 b §Yhteisön maastapoistumisverotus
Varojen maastapoistumisarvon lukemiseen yhteisön tuloon sovelletaan, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 e §:ssä säädetään. Maastapoistumisverotuksen maksunlykkäyksen osalta sovelletaan, mitä mainituin pykälän 5 momentissa säädetään. Siirrettäessä varoja, verotuksellinen kotipaikka tai kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta Suomeen, siirtyneiden varojen hankintamenoksi katsotaan lain 51 e §:n 3 momentin mukainen arvo, jos siirtävässä jäsenvaltiossa varat on arvostettu tähän arvoon.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
4.Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään verotusmenettelystä annettuun lakiin (1558/1995) uusi 50 a § seuraavasti:
50 a §Maastapoistumisverotuksen maksunlykkäys
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 e §:n 5 momentissa ja 52 i §:ssä tarkoitetuissa tilanteessa verovelvollisella on oikeus maksaa 51 e ja 52 e §:n 2 ja 3 momentin perusteella veronalaiseksi tuloksi lukemisesta johtuvan veron määrä viiden vuoden aikana suoritettavilla maksuerillä (maksunlykkäys ). Jos tulo luetaan veronalaiseksi muutoksenhaun johdosta tai sen johdosta, että verotusta on muutettu viranomaisen aloitteesta, verovelvollisella on oikeus vastaavaan maksunlykkäykseen kuitenkin siten, että viiden vuoden aika lasketaan kuin jos tuloksi lukeminen olisi tapahtunut verovuoden verotuksen yhteydessä.
Verovelvollisen on vaadittava maksunlykkäystä ennen verovuoden verotuksen päättymistä. Jos tuloksi lukeminen on tapahtunut muutoksenhaun johdosta tai sen johdosta, että verotusta on muutettu viranomaisen aloitteesta, maksunlykkäystä on vaadittava ennen maksuunpannun veron ensimmäistä eräpäivää.
Verohallinto voi vaatia veron maksamisen turvaamiseksi vakuutta, jos on osoitettavissa oleva ja tosiasiallinen riski verojen jäämisestä perimättä.
Maksunlykkäys keskeytyy viipymättä ja verosta tulee perittävissä oleva, jos
1) toiseen valtioon siirretyt varat tai kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta luovutetaan;
2) toiseen valtioon siirretyt varat, verovelvollisen verotuksellinen kotipaikka tai kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta siirretään muuhun valtioon kuin Euroopan unionin jäsenvaltioon;
3) verovelvollinen tekee konkurssin tai se asetetaan selvitystilaan;
4) verovelvollinen laiminlyö maksueriä koskevien velvoitteidensa noudattamisen eikä korjaa tilannetta 12 kuukauden kuluessa tai, jos verovelvollinen laiminlyö velvoitteiden noudattamisen toisena vuonna peräkkäin, 6 kuukauden kuluessa.
Edellä 4 momentin 2 kohdassa säädettyä ei kuitenkaan sovelleta, jos siirto tapahtuu Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, jonka kanssa Suomella on keskinäistä avunantoa verosaatavien perinnässä koskeva sopimus tai joka on Euroopan unionin kanssa solminut keskinäistä avunantoa verosaatavien perinnässä koskevan sopimuksen, joka vastaa keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annetussa neuvoston direktiivissä 2010/24/EU säädettyä keskinäistä virka-apua.
Verovelvollinen voi keskeyttää maksunlykkäyksen, jolloin Verohallinto määrää vielä maksamatta olevat maksuerät kannettaviksi.
Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös yleisradioverosta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetuun yhteisöjen yleisradioveroon.
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä maksunlykkäyksessä noudatettavasta menettelystä.
Valtiovarainministeriön asetuksessa veronkannosta (1010/2019) säädetään tarkemmin maksuerien eräpäivien määräytymisestä ja lukumäärästä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
5.Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 a ja 5 c §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain (1556/1995) 5 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 51/2017, ja lisätään 5 c §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 51/2017 ja 20/2018, uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3—6 momenttia siirtyvät 4—7 momentiksi, seuraavasti:
5 a §Viivästyskorko ja huojennettu viivästyskorko
Verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitetulle jäännösverolle ja verotuksen muutoksesta johtuvalle verolle sekä ennakkoperintälaissa tarkoitetulle ennakolle, joka erääntyy verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden jälkeen, lasketaan korkoa, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävänä puolivuotiskautena voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia (huojennettu viivästyskorko ). Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan myös verotusmenettelystä annetun lain 50 a §:n mukaisille maksuerille.
5 c §Huojennetun viivästyskoron laskeminen
Verotusmenettelystä annetun lain 50 a §:n mukaisille maksuerille huojennettu viivästyskorko lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä kunkin maksuerän eräpäivään. Jos maksunlykkäys keskeytetään, huojennettua viivästyskorkoa lasketaan keskeyttämisen perusteella määrättyyn uuteen eräpäivään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
6.Laki varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 966/2006 ja 311/2019, uusi 7 momentti, jolloin nykyinen 7 ja 8 momentti siirtyvät 8 ja 9 momentiksi, seuraavasti:
3 §Yhtiön varojen arvostaminen
Jos varojen maastapoistumisarvo on luettu tuloon elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 e §:ssä, tuloverolain 30 b §:ssä tai maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 3 §:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla, pidetään 1 momentissa tarkoitetun muun rahoitusomaisuuden sekä vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden arvona maastapoistumisarvoa. Edellä 6 momentissa tarkoitetussa tilanteessa maastapoistumisarvo otetaan huomioon yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa laskettaessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
7.Laki veronkantolain 50 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään veronkantolain (11/2018) 50 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
50 §Veron vanhentuminen
Verotusmenettelystä annetun lain 50 a §:n mukaisen maastapoistumisverotuksen maksunlykkäyksen maksuerä vanhentuu viiden vuoden kuluttua laskettuna sitä seuranneen vuoden alusta, jona maksuerä erääntyy.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.