Lowering taxes on labour
Acts on the income tax scale for 2026 and amending the Income Tax Act and certain other tax acts
Taxes on labour will be lowered from the beginning of 2026 by cutting the highest marginal tax rates and increasing the earned income tax credit and the basic deduction. As a counterbalance, the tax deductibility of trade union membership fees, the tax exemption for company bicycles, and the home office deduction for wage earners will be abolished.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 22 Sep 2025
- Latest event
- 21 Nov 2025
- Votes
- 12
- Speeches
- 51
- Confirmed
- 5 Dec 2025
- Statute
- 1140/2025
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The proposal establishes the progressive income tax scale for 2026, which lowers the highest marginal tax rates on earned income to around 52 per cent, abolishes the temporary top bracket of the scale, and applies a 3.6 per cent index adjustment to the lower brackets. The maximum amount and income limits of the earned income tax credit will be increased, its second phase-out will be eliminated, the child increase will be raised to 105 euros per child, the basic deduction will be increased, and the lower threshold for the additional tax on pension income will be raised to 60,000 euros. In addition, the deductibility of membership fees of labour market organisations will be abolished for both employees and employers, the tax exemption for company bicycles will be eliminated, the home office deduction based on work done in an employee's own home will be abolished, the withholding tax for foreign key experts will be lowered to 25 per cent and the benefit will be extended to returning Finnish citizens for up to 24 months, the taxation of conditional additional purchase prices and additional consideration will be deferred to when they are confirmed, and legal advice expenses arising from work duties paid by the employer will be made tax-exempt for the employee.
What it means
The changes will enter into force on 1 January 2026 and will statically reduce tax revenue by approximately 1.8 billion euros in 2026. The reduction in income taxation will affect around 3.9 million people and benefit the highest income decile and families with children the most, both proportionally and in euro terms. Abolishing the deduction for trade union and employer organisation membership fees will increase the actual cost of membership for around 2 million wage earners and increase corporate tax revenue by 20 million euros. Abolishing the home office deduction for remote work by wage earners will tighten taxation for around 360,000 people by an average of 158 euros per year. Abolishing the tax exemption for company bicycles applies to new fringe benefits agreed on or after 24 April 2025 (a transitional period of up to five years applies to earlier ones) and will tighten taxation for recipients of the full benefit by hundreds of euros per year. The 25 per cent withholding tax for foreign and returning key experts will improve companies' opportunities to recruit top experts to Finland.
How Parliament voted
2nd reading · 18 Nov 2025Parliament passed the act by 116–40.
The bill contained several law proposals, voted on separately. Shown here is the vote on the principal proposal – the rest are below.
The Greens and the Centre voted with the government. 43 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 19 Sep 2026). One MP who voted is not in the current seating plan.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 5 Dec 2025.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
51 speeches · 2 debates
Key points of the debate
The debate on lowering taxes on labour and abolishing certain tax deductions was highly contentious. The government parties considered the proposal an important way to improve work incentives and purchasing power. The opposition, in turn, criticised the tax cuts for being too heavily weighted towards high earners and demanded that measures be targeted at low- and middle-income earners.
- Are the tax cuts targeted too much at high earners?
- Should the tax deductibility of trade union membership fees and company bicycles be retained?
- Do the proposed tax solutions boost economic growth and domestic demand in the best possible way?
- National Coalition PartyIn favour
The group supports the proposal because lowering the marginal tax rate and the taxation of earned income improves work incentives and boosts economic growth.
”Tämän hallituksen esityksen myötä työnteon kannustavuus paranee huomattavasti Suomessa.”
— Ville Valkonen - Finns PartyIn favour
The group supports the proposal because it lowers taxes on labour, strengthens purchasing power, and improves especially the livelihood of families with children through the child increase.
”Palkansaajien ostovoimaa on entisestään tuettava, ja palkasta on jäätävä enemmän käteen työtä tekevälle.”
— Anne Rintamäki - Social DemocratsAgainst
The group opposes the proposal because it considers that the tax cuts will benefit high earners the most and that the abolition of deductions will even tighten taxation for many low- and middle-income earners.
”Nyt on tavallisten suomalaisten vuoro veronkevennyksissä.”
— Joona Räsänen - Centre PartyAgainst
The group opposes the priorities of the proposal and demands that tax cuts be targeted more heavily at middle-income earners and that the remote work and company bicycle deductions be preserved.
”Meidän kohderyhmämme on tässä tavalliset keskituloiset suomalaiset palkansaajat, ne, jotka tienaavat 2 500—6 000 euroa kuukaudessa, valtaosa suomalaisista.”
— Markus Lohi - GreensAgainst
The group opposes the massive tax cuts for high earners as well as the abolition of the bicycle benefit and the deductibility of trade union membership fees, demanding that the focus of taxation be shifted to harms.
”Suurituloisimpien verojen alentaminen ei ole perusteltua myöskään talouskasvun näkökulmasta.”
— Saara Hyrkkö - Left AllianceAgainst
The group opposes the proposal and demands that the bills be rejected, as it considers that the measures will increase income inequality and weaken the unionisation of employees through the abolition of the trade union membership fee deduction.
”Hallituksen verolinja antaa herkut niille, keillä jo on ennestään paljon, ja jättää muruset pienituloisille.”
— Hanna Sarkkinen - Non-attachedIn favour
The group supports the proposal and considers that lowering taxes on labour and tax relief for specialists returning from abroad will strengthen the conditions for economic growth.
”Tämän hallituksen linja on selvä: vain työ luo kestävää kasvua, ja kasvu luo turvaa.”
— Juha Hänninen
This digest was generated by AI from 51 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 22 Sep 2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 26 Sep 2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 7 Nov 2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 14 Nov 2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 19 Nov 2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 20 Nov 2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal7
- 1Laki vuoden 2026 tuloveroasteikostaHyväksytty · 1140/2025 · 5 Dec 2025
- 2Laki tuloverolain muuttamisestaHyväksytty · 1141/2025 · 5 Dec 2025
- 3Laki verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1142/2025 · 5 Dec 2025
- 4Laki varainsiirtoverolain muuttamisestaHyväksytty · 1143/2025 · 5 Dec 2025
- 5Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1144/2025 · 5 Dec 2025
- 6Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1145/2025 · 5 Dec 2025
- 7Laki maatilatalouden tuloverolain 6 ja 7 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1146/2025 · 5 Dec 2025
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:
Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0 0 12,64
22 000 2 780,8 19
32 600 4 794,8 30,25
40 100 7 063,55 33,25
52 100 11 053,55 37,5
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 4 momentti ja 110 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 64 §:n 4 momentti laissa 1205/2020, muutetaan 31 §:n 1 momentin 6 kohta ja 4 momentti, 95 §:n 1 momentin 2 kohta, 106 §, 124 §:n 4 momentti sekä 125 §:n 2 ja 4 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 31 §:n 4 momentti laissa 716/2004, 106 § ja 125 §:n 2 ja 4 momentti laissa 702/2024 ja 124 §:n 4 momentti laissa 1510/2016, sekä lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1170/1998, 716/2004, 876/2017, 1077/2020 ja 619/2021, uusi 9 momentti ja lakiin uusi 69 e ja 110 a § seuraavasti:
31 §Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset säännökset
Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat muun ohessa:
6) työttömyyskassamaksut;
Puhdasta tuloa laskettaessa vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivätkä verovelvollisen elantomenot, joina pidetään muun muassa asunnon vuokraa sekä lasten ja kodin hoidosta aiheutuneita menoja. Osinkotulon hankkimisesta johtuneet menot ovat kuitenkin vähennyskelpoisia sen estämättä, että osinkotulo on 33 a–33 d §:n nojalla verovapaata tuloa. Vähennyskelpoisia menoja eivät ole työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivätkä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.
Verovelvollisen omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät ole palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja. Jos verovelvollinen käyttää edellä tarkoitettua asuntoa muiden veronalaisten tulojen kuin palkkatulojen hankintaan, verovelvollisella on oikeus vähentää asunnon käytöstä johtuvina kustannuksina enintään Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrä. Verohallinto määrää vuosittain työhuonevähennyksen määrät perustuen tulonhankkimistoiminnan määrään ja laajuuteen sekä työhuoneen kohtuullisiin keskimääräisiin kustannuksiin.
69 e §Työnantajan maksamat oikeudellisen neuvonnan kustannukset
Veronalaista etua ei synny työnantajan maksamista työntekijän rikosasian oikeudellisen neuvonnan kustannuksista, jos:
1) työnantajalla on intressi maksaa oikeudellisen neuvonnan kustannukset;
2) asia on aiheutunut osana työtehtävien suorittamista;
3) ei ole ilmeistä, että työntekijän olisi tullut mieltää toimintansa lainvastaiseksi jo tekohetkellä; ja
4) työntekijä ei ole saanut korvausta samoista kustannuksista muualta ja työntekijä sitoutuu suorittamaan mahdollisesti myöhemmin muualta saamansa korvauksen työnantajalle.
Pykälän 1 momentissa oikeudellisen neuvonnan kustannuksilla tarkoitetaan asian selvittämisestä, esitutkinnasta, syyteharkinnasta, sovintoneuvottelusta ja oikeudenkäynnistä työntekijälle aiheutuvia kustannuksia.
Mitä tässä pykälässä säädetään työntekijälle rikosasiasta aiheutuvista kustannuksista, sovelletaan myös hallinnollisten seuraamusten määräämisestä sekä riita-asioiden käsittelystä aiheutuneisiin vastaaviin kustannuksiin.
Työnantajan maksamat kustannukset luetaan veronalaiseksi ansiotuloksi siltä osin kuin, työntekijä saa myöhemmin muualta samojen kustannusten perusteella korvausta, eikä työntekijä suorita saamaansa korvausta edelleen työnantajalle ilman aiheetonta viivytystä. Jos edellä tarkoitettuun tuloon liittyvää oikaisua ei määräaikasäännösten vuoksi voida tehdä työntekijän verotukseen sille verovuodelle, jona työnantaja on kustannukset maksanut, oikaisu tehdään vanhimmalle verovuodelle, jolle se on mahdollista tehdä.
Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajan maksamista kustannuksista, sovelletaan myös vuokratyöntekijän tai konserniyhtiön työntekijän vastaaviin kustannuksiin, jotka vuokratyöntekijän käyttäjäyritys tai toinen konserniyhtiö maksaa.
95 §Tulonhankkimisvähennys
Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:
2) työttömyyskassamaksut;
106 §Perusvähennys
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 265 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.
110 a §Luovutusvoiton jaksottaminen
Luovutusvoitto katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on tehty tai muu luovutus on tapahtunut.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, jos luovutussopimuksessa on sovittu ehdollisesta luovutushinnasta, joka tulee suoritettavaksi vasta luovutussopimuksessa määritellyn ehdon täyttyessä ja sen suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1 momentissa tarkoitetun verovuoden jälkeen, luovutusvoitto verotetaan tältä osin sen verovuoden tulona, jona ehdollisen luovutushinnan suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun luovutusvoiton osaa laskettaessa koko luovutusvoitto lasketaan uudelleen käyttämällä luovutushintana vahvistuneiden luovutushinnan osien yhteismäärää. Verovuodelle kohdistetaan se osa uudelleen lasketusta luovutusvoitosta, joka ylittää aiempina verovuosina samasta luovutuksesta verotetun luovutusvoiton määrän. Jos luovutuksesta on aiempana verovuonna vahvistettu tappio, Verohallinto oikaisee vahvistetun tappion vastaamaan uudelleen lasketun luovutusvoiton tai luovutustappion määrää. Oikaisu tehdään noudattaen, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään verotuksen oikaisusta. Oikaisu tehdään, vaikka verotuksen oikaisun edellytykset puuttuvat.
124 §Veron määräytyminen
Luonnollisen henkilön on suoritettava eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 60 000 euroa. Eläketulon lisäveroon sovelletaan, mitä ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta tässä tai muussa laissa säädetään.
125 §Työtulovähennys
Vähennys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 430 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 35 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2 prosentilla puhtaan ansiotulon 35 000 euroa ylittävältä osalta puhtaan ansiotulon 50 550 euroon saakka. Vähennyksen määrä ei pienene puhtaan ansiotulon 50 550 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.
Edellä 2 momentissa tarkoitettua enimmäismäärää korotetaan 105 eurolla jokaisesta alaikäisestä lapsesta, jonka huoltaja verovelvollinen on verovuoden päättyessä. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, korotus myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Lain 110 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran lisäkauppahintaan, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen. Tätä aiemmin vahvistuviin lisäkauppahintoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Polkupyöräetuihin, joihin työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet 23 päivänä huhtikuuta 2025 tai ennen tätä, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia. Jos polkupyöräetu, johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, on toteutettu leasingsopimuksella tai muulla vastaavalla sopimusjärjestelyllä, säännöksiä sovelletaan kyseisen sopimuskauden loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. Jos työnantaja omistaa polkupyöräetuna olevan polkupyörän ja etuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, säännöksiä sovelletaan kyseisen pyörän käytölle ennen edun käyttöönottoa sovitun määräajan loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta.
3.Laki verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 520/2010 seuraavasti:
16 §Meno- ja vähennystietoja koskeva sivullisen yleinen tiedonantovelvollisuus
Työttömyyskassan on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot verotuksessa vähennyskelpoisista työttömyyskassamaksuista.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran toimitettaessa tietoja vuoden 2026 verotusta varten. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan viimeisen kerran vuodelta 2025 annettaviin tietoihin.
4.Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varainsiirtoverolain (931/1996) 24 §:n 1 momentti ja 29 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 29 §:n 1 momentti laissa 1026/2019, sekä lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti ja 21 §:ään sellaisena kuin se on osaksi laeissa 991/2012 ja 1191/2023, uusi 5 momentti seuraavasti:
7 §Veron suorittamisajankohta
Jos luovutussopimuksessa on sovittu ehdollisesta lisävastikkeesta, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat sen jälkeen, kun vero olisi 1 momentin mukaan tullut suorittaa, vero on tältä osin suoritettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisävastikkeen suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet.
21 §Veron suorittamisajankohta
Jos luovutussopimuksessa on sovittu ehdollisesta lisävastikkeesta, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat sen jälkeen, kun vero olisi 1–4 momentin mukaan tullut suorittaa, vero on tältä osin suoritettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisävastikkeen suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet.
24 §Arvopaperin siirtoa rekisteröitäessä esitettävät tiedot ja yhteisön vastuu
Kun muun kuin arvo-osuusjärjestelmään liitetyn osakkeen tai osuustodistuksen siirtyminen ilmoitetaan merkittäväksi yhteisön osake- tai osuustodistusluetteloon, on ilmoittajan samalla esitettävä selvitys siitä, että luovutuksesta on suoritettu tai peritty säädetty vero. Jos luovutussopimuksessa on sovittu 21 §:n 5 momentissa tarkoitetusta lisävastikkeesta, riittävänä selvityksenä pidetään selvitystä siitä, että muu kuin lisävastikkeesta osake- tai osuustodistusluetteloon merkitsemisen jälkeen suoritettava vero on suoritettu tai peritty.
29 §Kiinteistön luovutuksesta esitettävä selvitys
Lainhuutoa ja kirjaamista haettaessa hakijan on esitettävä selvitys veron suorittamisesta ja muu tarpeellinen selvitys veron määrään vaikuttavista seikoista. Veron suorittamisesta ei tarvitse esittää selvitystä, jos kirjaamisviranomainen on saanut sitä koskevan tiedon Verohallinnolta. Edellä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa riittävänä selvityksenä veron suorittamisesta pidetään selvitystä siitä, että muu kuin lisävastikkeesta lainhuudon tai kirjaamisen hakemisen jälkeen suoritettava vero on suoritettu.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tehdyn luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaan luovutukseen. Ennen lain voimaantulopäivää tehdyn luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaan luovutukseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
5.Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain (1551/1995) 2 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3 momentti sekä 3 ja 7 §, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 momentti laissa 1195/2023, 3 § laissa 1558/2019 sekä 7 § laissa 1133/2021 seuraavasti:
2 §Ulkomailta tulevan palkansaajan määritelmä
Ulkomailta tulevana palkansaajana pidetään tätä lakia sovellettaessa luonnollista henkilöä, jos
4) hän ei ole ollut Suomessa yleisesti verovelvollinen tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana.
Verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana enintään 84 kuukauden ajan tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisesta ja niin kauan kuin tämä työskentely on yhtäjaksoista. Mikäli verovelvollinen on Suomen kansalainen, verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana kuitenkin enintään 24 kuukauden ajan.
3 §Veron peruste ja määrä
Palkkatulon lähdevero on 25 prosenttia 2 §:ssä tarkoitetusta työskentelystä saadun, ennakkoperintälain (1118/1996) mukaan lasketun ennakonpidätyksen alaisen palkan kokonaismäärästä. Verovelvollinen on tulon saaja. Vero peritään lopullisena verona siten, että työnantaja vähentää sen maksettavasta palkasta.
7 §Lain soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa
Jos ulkomailta tulevan palkansaajan palkkatulosta on suoritettava kunnallisveroa Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle, palkkatulon lähdeveron suuruus on 7,3 prosenttia. Jos tämän pykälän soveltamisen edellytykset ovat olemassa, on tästä tehtävä merkintä palkansaajan verokorttiin.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 2 §:n 1 ja 3 momenttia sovelletaan 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavaan tässä laissa tarkoitettuun työskentelyyn. Lain 3 ja 7 §:ää sovelletaan palkkaan, joka maksetaan 1.1.2026 tai sen jälkeen.
6.Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 8 §:n 1 momentin 9 kohta, muutetaan 16 §:n 11 kohta ja 18 §:n 4 momentin 5 kohta, sellaisina kuin ne ovat 16 §:n 11 kohta laissa 364/2023 ja 18:n 4 momentin 5 kohta laissa 1144/2021, sekä lisätään 16 §:ään sellaisena kuin se on laeissa 859/1981, 1164/1990, 717/2004, 1134/2005, 1077/2008, 987/2012 ja 364/2023, uusi 12–15 kohta, seuraavasti:
16 §
Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja eivät ole:
11) sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista annetun lain (363/2023) nojalla suoritettavat verot;
12) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, jolla on sen omien sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita tai jonka säännöt tai yhtiöjärjestys ovat niin yleisluonteisia, että ne kattavat myös työmarkkinatoimintaan liittyvien tavoitteiden edistämisen;
13) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on jäsenenä 12 kohdassa tarkoitetussa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä;
14) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 4 momentissa tarkoitetussa etuyhteydessä 12 kohdassa tarkoitettuun yhdistykseen tai muuhun oikeushenkilöön;
15) 12, 13 tai 14 kohdassa tarkoitetun yhdistyksen tai oikeushenkilön jäseniltään jäsenmaksujen sijaan veloittamat yksilöimättömät palvelumaksut.
18 §
Muun kuin julkisesti noteeratun osuuskunnan elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavalle jäsenelleen jakama ylijäämänpalautus on vähennyskelpoinen, jos:
5) osuuskunnan jäsenen osuus osuuspääomasta ja äänivalta osuuskunnassa on tilikauden päättyessä enintään kymmenen prosenttia yhdessä verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 4 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvien ja siinä tarkoitettujen etuyhteydessä olevien jäsenten kanssa; ja
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.
7.Laki maatilatalouden tuloverolain 6 ja 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 6 §:n 1 momentin 11 kohta sellaisena kuin se on laissa 718/1990, muutetaan 7 §:n 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1135/2005, sekä lisätään 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 847/1970, 509/1973, 1541/1992, 1135/2005 ja 1156/2005, uusi 7–10 kohta, seuraavasti:
7 §
Vähennyskelpoisia menoja eivät ole:
6) sakot, seuraamusmaksut eivätkä muut sanktionluonteiset maksuseuraamukset;
7) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, jolla on sen omien sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, tai jonka säännöt tai yhtiöjärjestys ovat niin yleisluonteisia, että ne kattavat myös työmarkkinatoimintaan liittyvien tavoitteiden edistämisen;
8) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on jäsenenä 7 kohdassa tarkoitetussa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä;
9) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 4 momentissa tarkoitetussa etuyhteydessä 7 kohdassa tarkoitettuun yhdistykseen tai muuhun oikeushenkilöön;
10) 7, 8 tai 9 kohdassa tarkoitetun yhdistyksen tai oikeushenkilön jäseniltään jäsenmaksujen sijaan veloittamat yksilöimättömät palvelumaksut.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.