Valtiontuki kuntien asumisneuvonnan laajentamiseen
Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027
Kunnat voivat saada valtionavustusta maksuttoman asumisneuvonnan järjestämiseen ja kehittämiseen vuosina 2023–2027. Neuvontaa tarjotaan jatkossa kaikille asukkaille riippumatta siitä, asuvatko he vuokralla vai omistusasunnossa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 8.9.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 24.11.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 11
- Vahvistettu
- 9.12.2022
- Säädös
- 1036/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Säädetään viisivuotinen määräaikainen laki, jonka nojalla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi myöntää kunnille ja kuntayhtymille avustusta enintään 80 prosenttia asumisneuvontapalvelun kustannuksista. Avustettavan neuvonnan on oltava asukkaalle maksutonta ja avointa kaikille asukkaille asunnon hallintamuodosta riippumatta, jolloin toiminta laajenee koskemaan ARA-asuntojen lisäksi yksityisiä vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja.
Mitä se tarkoittaa
Kunnat voivat tuottaa neuvontapalvelut itse tai hankkia niitä esimerkiksi järjestöiltä ja vuokrataloyhteisöiltä valtion varatessa avustuksiin noin neljä miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2023–2027. Muutos parantaa asukkaiden, erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien, mahdollisuuksia saada matalan kynnyksen apua vuokravelkoihin, talousongelmiin ja asumisen häiriöihin, mikä vähentää häätöjä sekä ehkäisee asunnottomuutta.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
11 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin valtionavustuksen myöntämistä kunnille maksuttoman asumisneuvonnan järjestämiseen ja kehittämiseen. Hallituspuolueet pitivät esitystä kustannustehokkaana ja tärkeänä keinona ehkäistä häätöjä ja asunnottomuutta. Oppositiosta nostettiin esiin huoli palveluiden kohdentumisesta vieraskielisille ja maahanmuuton kustannuksista sekä esitettiin vaihtoehdoksi neuvonnan yhdistämistä talous- ja velkaneuvontaan.
- Kohdistuvatko asumisneuvonnan palvelut liikaa maahanmuuttajille?
- Pitäisikö asumisneuvonta järjestää kuntien kautta vai osana oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvontaa?
- Pitäisikö asumisneuvonnasta tehdä määräaikaisen tuen sijaan pysyvästi lakisääteinen palvelu?
- SDPPuolesta
Ryhmä pitää lakiesitystä erittäin tarpeellisena ja tavoittelee asumisneuvonnan vakiinnuttamista pysyväksi palveluksi määräaikaisen tukikauden jälkeen.
”Tämän lain avulla kannustetaan kuntia kehittämään ja laajentamaan erilaisia asumisneuvontapalveluita siten, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto vai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.”
— Katja Taimela - VihreätPuolesta
Ryhmä kannattaa esitystä, sillä asumisneuvonta on tutkitusti inhimillinen ja taloudellisesti kannattava tapa ehkäistä asunnottomuutta ja häätöjä asumismuodosta riippumatta.
”Asumisneuvonnalla on pystytty esimerkiksi ehkäisemään häätöjä ja parantamaan asukkaiden elämänhallintaa. Se on siis tutkitusti toimiva keino ehkäistä asunnottomuutta.”
— Maria Ohisalo - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä tukee esitystä vahvasti, sillä se turvaa asumisneuvonnan rahoituksen sote-uudistuksen yhteydessä ja edistää tavoitetta poistaa asunnottomuus Suomesta.
”Tämä laki turvaa asumisneuvonnan rahoituksen, joka on tärkeää, minkä lisäksi se auttaa kuntia ottamaan roolia asumisneuvonnan toteuttamisessa jatkossa.”
— Pia Lohikoski - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä kannattaa asunnottomuuden torjumista, mutta arvostelee palveluiden painottumista maahanmuuttajiin ja ehdottaa neuvonnan järjestämistä olemassa olevan talous- ja velkaneuvonnan kautta uuden kuntabyrokratian sijaan.
”Voisin ajatella, että tämä olisi helpommin järjesteltävissä niin, että meidän nykyistä talous‑ ja velkaneuvontaa laajennettaisiin talous‑, velka‑ ja asumisneuvonnaksi.”
— Toimi Kankaanniemi
Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 8.9.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
- 13.9.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10.11.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 15.11.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18.11.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 23.11.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027Hyväksytty · 1036/2022 · 9.12.2022
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on kannustaa kuntia parantamaan asumisneuvonnan saatavuutta kaikille asukkailleen asunnon hallintaperusteesta riippumatta. Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia ja turvataan asumisen jatkuvuutta.
2 §Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön
Tässä laissa säädetään valtionavustuksista asumisneuvontaan. Avustuksiin sovelletaan lisäksi valtionavustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin säädetä.
Tämän lain nojalla ei myönnetä avustusta sellaiseen palveluun, joka lain nojalla kuuluu viranomaisen tehtäväksi, jollei tässä laissa toisin säädetä.
3 §Avustus asumisneuvontapalveluun
Kunnalle ja kuntayhtymälle voidaan myöntää avustusta asumisneuvontapalvelun tuottamiseen, laajentamiseen ja kehittämiseen.
Avustuksen saaja voi tuottaa asumisneuvontapalvelua itse tai hankkimalla sitä sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta. Kunnan velvollisuudesta toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä hyvinvointialueen sekä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021).
Avustettavan asumisneuvontapalvelun tulee:
1) koskea kaikkia asukkaita riippumatta siitä, omistaako asunnon yksityinen vai julkinen taho ja millä perusteella asukas hallitsee asuntoa;
2) olla asukkaalle maksutonta.
Avustusta voidaan sen estämättä, mitä 3 momentin 1 kohdassa säädetään, myöntää asumisneuvontapalvelun laajentamiseen eri asunnon hallintaperusteita koskevaksi tai asumisneuvontapalvelun tuottamiseen ja kehittämiseen erityisten asukasryhmien tarpeisiin.
4 §Hyväksyttävät kustannukset
Avustusta asumisneuvontapalveluun myönnetään valtion talousarvion rajoissa enintään 80 prosenttia asumisneuvontapalvelun tuottamisen, laajentamisen tai kehittämisen aiheuttamista hyväksyttävistä ja kohtuullisista kustannuksista.
Kustannukset voidaan hyväksyä, jos ne aiheutuvat:
1) asumiseen liittyvästä talousneuvonnasta;
2) asumisen häiriöihin liittyvästä neuvonnasta;
3) asunnon ylläpitoon liittyvästä neuvonnasta;
4) asumisen turvaamiseen liittyvästä muusta kuin 1−3 kohdassa tarkoitetusta neuvonnasta;
5) asukkaan ohjaamisesta muiden palvelujen piiriin; sekä
6) asumisneuvonnan suunnittelusta ja muusta kehittämisestä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista.
5 §Avustuksen myöntämisessä huomioon otettavat seikat
Tässä laissa tarkoitetun avustuksen myöntämisessä on otettava huomioon asunnottomuus- ja häätötilanne ja erityiset asukasryhmät avustusta hakevassa kunnassa tai kuntayhtymässä. Lisäksi voidaan ottaa huomioon muita avustuksen tarpeeseen vaikuttavia seikkoja.
Avustusta myönnetään ensisijaisesti uuden asumisneuvontapalvelun kehittämiseen tai tuottamiseen sekä olemassa olevan asumisneuvontapalvelun kehittämiseen tai laajentamiseen.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
6 §Avustuksen hakeminen
Tässä laissa tarkoitettua avustusta haetaan kirjallisesti valtionapuviranomaiselta.
Hakemukseen on liitettävä:
1) avustettavan asumisneuvontapalvelun sisältö ja toteuttamissuunnitelma;
2) arvio avustettavan asumisneuvontapalvelun toteuttamiskustannuksista; sekä
3) tiedot kunnan tai kuntayhtymän asunnottomuus- ja häätötilanteesta ja erityisistä asukasryhmistä sekä muut perustelut avustuksen tarpeelle.
Valtionapuviranomaisen on ennen avustuspäätöksen tekemistä järjestettävä avustusta hakevan kunnan tai kuntayhtymän kanssa neuvottelu, jossa käsitellään 2 momentissa tarkoitettuja hakemusta koskevia seikkoja. Neuvottelua ei kuitenkaan tarvitse järjestää, jos avustusta haetaan saman hankkeen jatkamiseen, josta neuvottelu on järjestetty ensimmäisen hakemuksen yhteydessä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakemuksen sisällöstä ja 3 momentissa tarkoitetun neuvottelun järjestämisestä.
7 §Muutoksenhaku
Valtionapuviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
8 §Viranomaisten tehtävät
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus toimii valtionapuviranomaisena tässä laissa tarkoitetuissa avustuksissa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tukee kuntia asumisneuvontapalvelujen kehittämisessä ja seuraa asumisneuvontapalvelujen saatavuutta ja järjestämistapoja. Sen lisäksi, mitä valtionavustuslain 14 §:ssä säädetään valtionavustuksen saajan tiedonantovelvollisuudesta, avustuksen saajan on toimitettava Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle riittävät tiedot alueellaan saatavilla olevista asumisneuvontapalveluista.
Ympäristöministeriö seuraa lain toimeenpanoa ja vastaa lain toimivuuden arvioimisesta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 2 momentissa tarkoitettujen toimitettavien tietojen sisällöstä ja muodosta.
9 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2027.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.