HE 129/2022 vpHyväksyttyVireille 8.9.2022

Valtiontuki kuntien asumisneuvonnan laajentamiseen

Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027

Kunnat voivat saada valtionavustusta maksuttoman asumisneuvonnan järjestämiseen ja kehittämiseen vuosina 2023–2027. Neuvontaa tarjotaan jatkossa kaikille asukkaille riippumatta siitä, asuvatko he vuokralla vai omistusasunnossa.

Tila
Hyväksytty
Vireille
8.9.2022
Viimeisin tapahtuma
24.11.2022
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
11
Vahvistettu
9.12.2022
Säädös
1036/2022

Mitä ehdotetaan

Säädetään viisivuotinen määräaikainen laki, jonka nojalla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi myöntää kunnille ja kuntayhtymille avustusta enintään 80 prosenttia asumisneuvontapalvelun kustannuksista. Avustettavan neuvonnan on oltava asukkaalle maksutonta ja avointa kaikille asukkaille asunnon hallintamuodosta riippumatta, jolloin toiminta laajenee koskemaan ARA-asuntojen lisäksi yksityisiä vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja.

Mitä se tarkoittaa

Kunnat voivat tuottaa neuvontapalvelut itse tai hankkia niitä esimerkiksi järjestöiltä ja vuokrataloyhteisöiltä valtion varatessa avustuksiin noin neljä miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2023–2027. Muutos parantaa asukkaiden, erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien, mahdollisuuksia saada matalan kynnyksen apua vuokravelkoihin, talousongelmiin ja asumisen häiriöihin, mikä vähentää häätöjä sekä ehkäisee asunnottomuutta.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

11 puheenvuoroa · 1 keskustelu

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin valtionavustuksen myöntämistä kunnille maksuttoman asumisneuvonnan järjestämiseen ja kehittämiseen. Hallituspuolueet pitivät esitystä kustannustehokkaana ja tärkeänä keinona ehkäistä häätöjä ja asunnottomuutta. Oppositiosta nostettiin esiin huoli palveluiden kohdentumisesta vieraskielisille ja maahanmuuton kustannuksista sekä esitettiin vaihtoehdoksi neuvonnan yhdistämistä talous- ja velkaneuvontaan.

  • Kohdistuvatko asumisneuvonnan palvelut liikaa maahanmuuttajille?
  • Pitäisikö asumisneuvonta järjestää kuntien kautta vai osana oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvontaa?
  • Pitäisikö asumisneuvonnasta tehdä määräaikaisen tuen sijaan pysyvästi lakisääteinen palvelu?
  • SDPPuolesta

    Ryhmä pitää lakiesitystä erittäin tarpeellisena ja tavoittelee asumisneuvonnan vakiinnuttamista pysyväksi palveluksi määräaikaisen tukikauden jälkeen.

    ”Tämän lain avulla kannustetaan kuntia kehittämään ja laajentamaan erilaisia asumisneuvontapalveluita siten, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto vai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.”
    — Katja Taimela
  • VihreätPuolesta

    Ryhmä kannattaa esitystä, sillä asumisneuvonta on tutkitusti inhimillinen ja taloudellisesti kannattava tapa ehkäistä asunnottomuutta ja häätöjä asumismuodosta riippumatta.

    ”Asumisneuvonnalla on pystytty esimerkiksi ehkäisemään häätöjä ja parantamaan asukkaiden elämänhallintaa. Se on siis tutkitusti toimiva keino ehkäistä asunnottomuutta.”
    — Maria Ohisalo
  • Ryhmä tukee esitystä vahvasti, sillä se turvaa asumisneuvonnan rahoituksen sote-uudistuksen yhteydessä ja edistää tavoitetta poistaa asunnottomuus Suomesta.

    ”Tämä laki turvaa asumisneuvonnan rahoituksen, joka on tärkeää, minkä lisäksi se auttaa kuntia ottamaan roolia asumisneuvonnan toteuttamisessa jatkossa.”
    — Pia Lohikoski
  • PerussuomalaisetPuolesta varauksin

    Ryhmä kannattaa asunnottomuuden torjumista, mutta arvostelee palveluiden painottumista maahanmuuttajiin ja ehdottaa neuvonnan järjestämistä olemassa olevan talous- ja velkaneuvonnan kautta uuden kuntabyrokratian sijaan.

    ”Voisin ajatella, että tämä olisi helpommin järjesteltävissä niin, että meidän nykyistä talous‑ ja velkaneuvontaa laajennettaisiin talous‑, velka‑ ja asumisneuvonnaksi.”
    — Toimi Kankaanniemi

Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 8.9.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
  2. 13.9.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 10.11.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
  4. 15.11.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 18.11.2022Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 23.11.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027Hyväksytty · 1036/2022 · 9.12.2022

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on kannustaa kuntia parantamaan asumisneuvonnan saatavuutta kaikille asukkailleen asunnon hallintaperusteesta riippumatta. Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia ja turvataan asumisen jatkuvuutta.

2 §Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön

Tässä laissa säädetään valtionavustuksista asumisneuvontaan. Avustuksiin sovelletaan lisäksi valtionavustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin säädetä.

Tämän lain nojalla ei myönnetä avustusta sellaiseen palveluun, joka lain nojalla kuuluu viranomaisen tehtäväksi, jollei tässä laissa toisin säädetä.

3 §Avustus asumisneuvontapalveluun

Kunnalle ja kuntayhtymälle voidaan myöntää avustusta asumisneuvontapalvelun tuottamiseen, laajentamiseen ja kehittämiseen.

Avustuksen saaja voi tuottaa asumisneuvontapalvelua itse tai hankkimalla sitä sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta. Kunnan velvollisuudesta toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä hyvinvointialueen sekä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021).

Avustettavan asumisneuvontapalvelun tulee:

1) koskea kaikkia asukkaita riippumatta siitä, omistaako asunnon yksityinen vai julkinen taho ja millä perusteella asukas hallitsee asuntoa;

2) olla asukkaalle maksutonta.

Avustusta voidaan sen estämättä, mitä 3 momentin 1 kohdassa säädetään, myöntää asumisneuvontapalvelun laajentamiseen eri asunnon hallintaperusteita koskevaksi tai asumisneuvontapalvelun tuottamiseen ja kehittämiseen erityisten asukasryhmien tarpeisiin.

4 §Hyväksyttävät kustannukset

Avustusta asumisneuvontapalveluun myönnetään valtion talousarvion rajoissa enintään 80 prosenttia asumisneuvontapalvelun tuottamisen, laajentamisen tai kehittämisen aiheuttamista hyväksyttävistä ja kohtuullisista kustannuksista.

Kustannukset voidaan hyväksyä, jos ne aiheutuvat:

1) asumiseen liittyvästä talousneuvonnasta;

2) asumisen häiriöihin liittyvästä neuvonnasta;

3) asunnon ylläpitoon liittyvästä neuvonnasta;

4) asumisen turvaamiseen liittyvästä muusta kuin 1−3 kohdassa tarkoitetusta neuvonnasta;

5) asukkaan ohjaamisesta muiden palvelujen piiriin; sekä

6) asumisneuvonnan suunnittelusta ja muusta kehittämisestä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista.

5 §Avustuksen myöntämisessä huomioon otettavat seikat

Tässä laissa tarkoitetun avustuksen myöntämisessä on otettava huomioon asunnottomuus- ja häätötilanne ja erityiset asukasryhmät avustusta hakevassa kunnassa tai kuntayhtymässä. Lisäksi voidaan ottaa huomioon muita avustuksen tarpeeseen vaikuttavia seikkoja.

Avustusta myönnetään ensisijaisesti uuden asumisneuvontapalvelun kehittämiseen tai tuottamiseen sekä olemassa olevan asumisneuvontapalvelun kehittämiseen tai laajentamiseen.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

6 §Avustuksen hakeminen

Tässä laissa tarkoitettua avustusta haetaan kirjallisesti valtionapuviranomaiselta.

Hakemukseen on liitettävä:

1) avustettavan asumisneuvontapalvelun sisältö ja toteuttamissuunnitelma;

2) arvio avustettavan asumisneuvontapalvelun toteuttamiskustannuksista; sekä

3) tiedot kunnan tai kuntayhtymän asunnottomuus- ja häätötilanteesta ja erityisistä asukasryhmistä sekä muut perustelut avustuksen tarpeelle.

Valtionapuviranomaisen on ennen avustuspäätöksen tekemistä järjestettävä avustusta hakevan kunnan tai kuntayhtymän kanssa neuvottelu, jossa käsitellään 2 momentissa tarkoitettuja hakemusta koskevia seikkoja. Neuvottelua ei kuitenkaan tarvitse järjestää, jos avustusta haetaan saman hankkeen jatkamiseen, josta neuvottelu on järjestetty ensimmäisen hakemuksen yhteydessä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakemuksen sisällöstä ja 3 momentissa tarkoitetun neuvottelun järjestämisestä.

7 §Muutoksenhaku

Valtionapuviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

8 §Viranomaisten tehtävät

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus toimii valtionapuviranomaisena tässä laissa tarkoitetuissa avustuksissa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tukee kuntia asumisneuvontapalvelujen kehittämisessä ja seuraa asumisneuvontapalvelujen saatavuutta ja järjestämistapoja. Sen lisäksi, mitä valtionavustuslain 14 §:ssä säädetään valtionavustuksen saajan tiedonantovelvollisuudesta, avustuksen saajan on toimitettava Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle riittävät tiedot alueellaan saatavilla olevista asumisneuvontapalveluista.

Ympäristöministeriö seuraa lain toimeenpanoa ja vastaa lain toimivuuden arvioimisesta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 2 momentissa tarkoitettujen toimitettavien tietojen sisällöstä ja muodosta.

9 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2027.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027. Lain tavoitteena on parantaa asumisneuvonnan saatavuutta. Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen. Lain avulla kuntia kannustettaisiin kehittämään ja laajentamaan asumisneuvontapalveluja siten, että asumisneuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto vai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto. Myös asukasryhmäkohtaisiin tarpeisiin vastaavaa asumisneuvontaa kannustettaisiin kehittämään. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voisi myöntää kunnalle ja kuntayhtymälle avustusta asumisneuvontapalvelun tuottamiseen, laajentamiseen tai kehittämiseen. Avustusta voisi käyttää asumisneuvontapalvelun tuottamiseen itse tai sen hankkimiseen muulta palveluntuottajalta. Asumisneuvonta on ennaltaehkäisevää toimintaa, jossa kunta toimii yhteistyössä hyvinvointialueen sekä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. ARA tukisi kuntia asumisneuvontapalvelujen kehittämisessä ja seuraisi asumisneuvontapalvelujen saatavuutta ja järjestämistapoja. Ympäristöministeriö vastaisi määräaikaisen lain toimivuuden arvioimisesta. Arvioinnissa koottaisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ajankohtainen tieto avustusten vaikuttavuudesta ja asumisneuvonnan tilasta valtakunnallisesti. Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitteeseen asunnottomuuden poistamisesta kahdessa vaalikaudessa. Hallitusohjelman mukaan asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseen sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota, painopistealueena ovat nuoret ja maahanmuuttajat. Esitys tukee osaltaan myös hallitusohjelman tavoitteita hyvinvoinnin edistämisestä ja eriarvoisuuden vähentämisestä. Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023 ja olemaan voimassa 31.12.2027 saakka.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.