Kertakorvaus perhevapaakustannuksista työnantajille
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
Työnantajille aletaan maksaa 2 500 euron kertakorvausta, kun äitiysvapaalle jäävälle työntekijälle maksetaan vapaan ajalta palkkaa. Muutoksella tasataan perhevapaista koituvia kuluja ja parannetaan naisten työllistymismahdollisuuksia.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 22.9.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 15.12.2016
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 68
- Vahvistettu
- 21.12.2016
- Säädös
- 1342/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Sairausvakuutuslakiin lisätään säännös 2 500 euron verovapaasta kertakorvauksesta työnantajille. Korvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja maksaa palkkaa vähintään kuukaudelta äitiysrahakauden aikana, työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, työsopimus on tehty vähintään vuodeksi ja työaika on vähintään 80 prosenttia kokoaikaisesta työajasta. Vastaava oikeus koskee myös adoptioäidin työnantajaa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee työnantajia, joiden palveluksessa olevat naiset jäävät perhevapaille, ja sen arvioidaan koskevan vuosittain noin 30 000 työnantajaa. Uudistus vähentää erityisesti naisvaltaisten alojen ja pk-yritysten perhevapaakustannuksia. Noin 75 miljoonan euron vuotuinen kokonaiskustannus rahoitetaan korottamalla työnantajien sairausvakuutusmaksua arviolta 0,10 prosenttiyksikköä. Laki tulee voimaan 1. huhtikuuta 2017.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Ainoa äänestys koski lain yksityiskohtaa.
Lausumaehdotus, mietintö / Anneli Kiljunen
Jaa voitti äänin 104–65.
KD äänesti hallituksen kanssa. 30 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 21.12.2016.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
68 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin työnantajille maksettavaa 2 500 euron kertakorvausta äitiysvapaiden kustannusten tasaamiseksi ja naisten työllisyyden parantamiseksi. Hallituksen esitystä pidettiin yleisesti oikeansuuntaisena apuna naisvaltaisille aloille ja pienyrityksille, mutta oppositio piti sitä riittämättömänä laastarina. Pääosa kiistelystä koski perhevapaajärjestelmän laajempaa kokonaisuudistusta ja sitä, pitäisikö hoivavastuuta ohjata lakisääteisillä kiintiöillä.
- Riittääkö kertakorvaus poistamaan naisten työllistymisen esteitä vai sementoiko se perinteistä hoivaroolia?
- Pitäisikö perhevapaisiin asettaa vanhempainkiintiöt vai jättää vapaiden jakaminen täysin perheiden päätettäväksi?
- Olisiperhevapaiden kokonaisuudistus tullut toteuttaa tämän kertakorvauksen sijaan tai rinnalla?
- PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannattivat esitystä, sillä se keventää naisvaltaisten pienyritysten kustannustaakkaa ja poistaa nuorten naisten palkkaamisen esteitä ilman perheiden valinnanvapautta rajoittavia kiintiöitä.
”Tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä.”
— Arja Juvonen - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä tärkeänä päänvauksenä ja käytännön tekona pienten ja naisvaltaisten alojen työnantajien tukemiseksi, korostaen samalla perheen vapautta päättää vapaiden käytöstä.
”Tämä on tärkeä askel oikeaan suuntaan kohti tasa-arvoisempaa Suomea.”
— Hanna Kosonen - SDPPuolesta varauksin
Sosialidemokraatit eivät vastustaneet korvausta, mutta pitivät könttäsummaa tehottomana keinona ja vaativat perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistusta ja isäkiintiöiden lisäämistä hoivavastuun jakamiseksi.
”Hallituksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta esitetty keino ei näytä kovin vaikuttavasti vastaavan tavoitteisiin, mikä on käynyt selvästi ilmi asiantuntijakuulemisessa.”
— Anneli Kiljunen - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät tukivat korvausta askeleena oikeaan suuntaan, mutta katsoivat sen monimutkaistavan järjestelmää ja vaativat laajempaa perhevapaauudistusta sekä isille kiintiöityjä vapaita.
”Olemme tämän esityksen takana siitäkin huolimatta, että aika moneen suuntaan joutuu selittämään, miksi juuri tällainen ratkaisu on valittu kaikkien muiden ratkaisujen sijaan.”
— Heli Järvinen - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto piti hallituksen tavoitteita hyvänä, mutta arvioi kertakorvauksen huonoksi keinoksi ja ajoi tilalle perhevapaiden kokonaisuudistusta 6+6+6-mallilla.
”Nämä hallituksen tavoitteet ovat ihan kannatettavia, mutta asiantuntijakuulemisen jälkeen on todettava, että keino ei kuitenkaan ole paras mahdollinen.”
— Aino-Kaisa Pekonen - RKPPuolesta varauksin
RKP piti kertakorvausta hyödyllisenä laastarina mutta rakenteellisesti riittämättömänä ratkaisuna, joka ei korjaa työmarkkinoiden syvää epätasa-arvoa ilman perhevapaauudistusta.
”Onhan tämä lähtökohtaisesti hyvä asia, eihän kukaan voi vastustaa sitä, että annetaan 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle.”
— Anders Adlercreutz - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit kannattivat lakiesitystä, koska se auttaa naisvaltaisia yrityksiä ja säilyttää samalla perheiden täyden valinnanvapauden lastenhoidosta.
”Tämä esitys on, aivan kuten edustaja Laukkanen aiemmin totesi, kyllä ihan oikeansuuntainen, ja kristillisdemokraatit haluavat sitä tukea.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 68 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 163/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 22.9.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 28.9.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 15.11.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 24.11.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 30.11.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 14.12.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki sairausvakuutuslain muuttamisestaHyväksytty · 1342/2016 · 21.12.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) IV osan otsikko, 14 luvun otsikko, 14 luvun 1 §:n otsikko, 2 §:n otsikko ja 3 §:n otsikko, 15 luvun 6 § sekä 18 luvun 11 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 14 luvun 1 §:n otsikko laissa 184/2016, 2 §:n otsikko laissa 165/2005 ja 18 luvun 11 §:n 1 momentin 5 kohta laissa 1113/2005, sekä lisätään 14 lukuun uusi 4 § ja 18 luvun 24 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 700/2010, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
14 luku – Työterveyshuolto, vuosilomakustannuskorvaus ja korvaus vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista
14 luku – Vuosilomakustannuskorvaus ja korvaus vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista
1 §Oikeus vuosilomakustannuskorvaukseen
2 §Vuosilomakustannuskorvauksen maksaminen
3 §Vuosilomakustannuskorvauksen määrä
4 §Oikeus korvaukseen vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista
Naispuolisen työntekijän työnantajalle maksetaan 2 500 euron kertakorvaus vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista. Korvaus on raskaus- tai adoptiokohtainen ja sen saamisen edellytyksenä on, että työntekijälle on maksettu äitiysrahaa tai adoptioäidin vanhempainrahaa sekä että työnantaja on samaan raskauteen tai adoptioon perustuen maksanut äitiys- tai adoptioäidin vanhempainrahakauden aikana työehtosopimuksen taikka työsopimuksen perusteella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta. Lisäksi edellytetään, että työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden tai adoptioäidin vanhempainrahakauden alkua ja se perustuu vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Vuoden määräaika voi täyttyä myös kahden tai useamman toisiaan välittömästi seuraavan määräaikaisen työsopimuksen perusteella. Työntekijän työajan on oltava äitiys- tai adoptioäidin vanhempainrahakauden alkaessa vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Jos työnantaja ei ole velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, työajan on oltava vähintään 80 prosenttia työaikalain (605/1996) 3 luvussa tarkoitetusta säännöllisestä työajasta. Mitä tässä pykälässä säädetään työehtosopimuksesta ja työsuhteesta, sovelletaan vastaavasti virkaehtosopimukseen ja virkasuhteeseen.
15 luku – Toimeenpanoa koskevat säännökset
6 §Vuosilomakustannuskorvauksen ja vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista maksettavan korvauksen hakeminen
Vuosilomakustannuskorvausta ja korvausta vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa vanhempainpäivärahakauden päättymisestä.
18 luku – Sairausvakuutusrahasto ja vakuutusmaksut
11 §Työtulovakuutuksen kulut
Sairausvakuutusrahastosta maksettavia työtulovakuutuksen kuluja ovat:
5) 14 luvussa tarkoitetut vuosilomakustannuskorvaukset ja korvaukset vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista.
24 §Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun tarkistaminen
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, työnantajien rahoitusosuutta tarkistetaan vuosittain siten, että työnantajien rahoitusosuuden tuotolla voidaan kattaa se osa 11 §:ssä tarkoitetuista työtulovakuutuksen kuluista, joka muodostuu 14 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta kertakorvausmenosta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain 14 luvun 4 §:ää sovelletaan, jos ensimmäinen sellainen päivä, jolta maksetaan äitiysrahaa tai adoptioäidin vanhempainrahaa, on lain voimaantulopäivä tai sen jälkeinen päivä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.