Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittaminen
Lait kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain sekä eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta
Kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuuksia tehdä suuria sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointeja sekä pitkiä palvelu-ulkoistuksia rajoitetaan aiempaa tiukemmin. Rajoitusten sekä kuntien sote-yhteistoimintavelvoitteiden voimassaoloa jatketaan vuodella eteenpäin sote-uudistuksen viivästymisen vuoksi.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 30.11.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 21.12.2017
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 76
- Vahvistettu
- 28.12.2017
- Säädös
- 1057/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Väliaikaisen rajoituslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2020 loppuun ja Paras-puitelain yhteistoimintavelvoitteita vuoden 2019 loppuun. Ulkoistussopimuksiin vaadittavan irtisanomisehdon kynnys lasketaan 50 prosentista 30 prosenttiin kunnan sote-käyttömenoista, jos sopimus jatkuu vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi yli 5 miljoonan euron rakennusinvestointien poikkeusluvan myöntämisedellytyksiä kiristetään koskemaan vain palvelujen turvaamiseksi välttämättömiä hankkeita.
Mitä se tarkoittaa
Muutos estää kuntia ja kuntayhtymiä sitomasta tulevia maakuntia pitkäaikaisiin ja kalliisiin sopimuksiin tai kiinteistöhankkeisiin ennen sote-uudistuksen voimaantuloa. Se vaikuttaa suoraan kuntiin, sairaanhoitopiireihin sekä yksityisiin terveys- ja hoiva-alan yrityksiin, joiden laajoihin sopimuksiin tulee sisällyttää maakunnan irtisanomisoikeus ilman korvausvelvollisuutta. Samalla turvataan nykyisten sote-yhteistoiminta-alueiden toiminnan jatkuminen vuoden 2019 loppuun saakka.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Lausumaehdotus, mietintö / Savio
Jaa voitti äänin 100–88.
Hallitus jaa, oppositio ei. 1 äänesti tyhjää, 10 oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 28.12.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
76 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunnassa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että kuntien sote-ulkoistuksia ja suuria investointeja on välttämätöntä rajoittaa väliaikaisesti ennen sote-uudistuksen voimaantuloa. Keskustelua herätti kuitenkin rajoitusten tiukkuus sekä se, mistä kuntakentän kiihtynyt ulkoistamisinto ja epävarmuus johtuivat. Oppositio piti hallituksen esittämää 30 prosentin ulkoistusrajaa riittämättömänä ja vaati sen kiristämistä 15 prosenttiin.
- Ovatko esitetyt 30 prosentin ulkoistusrajat riittäviä vai pitäisikö raja laskea 15 prosenttiin?
- Johtuuko kuntien ulkoistamisinto hallituksen sote-valmistelun ja päivystysasetuksen luomasta epävarmuudesta?
- KokoomusPuolesta
Rajoitukset ovat tarpeellinen korjausliike, jolla estetään kuntien epätarkoituksenmukaiset kokonaisulkoistukset ja turvataan tulevan maakuntamallin toimintaedellytykset.
”Olemme tekemässä aivan oikeaa korjausliikettä ennen tätä varsinaista lakia.”
— Harri Jaskari - KeskustaPuolesta
Rajoituslain jatkaminen ja tiukentaminen on välttämätöntä, jotta estetään tulevia maakuntia sitovat pitkät sopimukset ja hallitsemattomat kiinteistöinvestoinnit sote-uudistuksen siirtymävaiheessa.
”Lailla puututaan kahteen merkittävään asiaan, sote-palvelujen ulkoistamiseen ja rakennusinvestointeihin.”
— Annika Saarikko - Sininen tulevaisuusPuolesta
Laki on välttämätön toimenpide monikansallisten terveysjättien aggressiivisen markkinoiden valtaamisen ja kunnille epäedullisten sopimusten pysäyttämiseksi.
”Tämä rajoituslaki tulee todella tarpeeseen.”
— Matti Torvinen - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Rajoitustoimet ovat tarpeellisia, mutta hallituksen toimet ovat tulleet liian myöhään ja esitetty 30 prosentin raja on riittämätön estämään terveysyritysten tekemiä ulkoistussopimuksia.
”Hallitus esittää 30 prosentin rajaa voimassa olevan 50:n sijaan. Suunta on oikea, mutta kyllä täytyy myöntää, että se on riittämätön.”
— Toimi Kankaanniemi - SDPPuolesta varauksin
Rajoitukset ovat välttämättömiä, mutta 30 prosentin raja on riittämätön ja jättää tilaa merkittäville ulkoistuksille, minkä vuoksi raja tulisi kiristää 15 prosenttiin.
”Pidämme rajoituksen tiukentamista oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä.”
— Anneli Kiljunen - VihreätPuolesta varauksin
Lain tiukennus on tarpeellinen hätäjarru kuntien paniikkiratkaisujen estämiseksi, mutta tilanne on seurausta hallituksen omasta poukkoilevasta ja viivästyneestä sote-valmistelusta.
”Tämä laki on todella tarpeellinen, mutta kuten sanottu, tämä on kyllä nyt hätäjarrua, mutta hyvä, että se edes tässä kohtaa on otettu käyttöön.”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Rajoituslaki on tarpeellinen hätäjarru, mutta se ei yksin poista hallituksen sote- ja päivystysuudistuksen aiheuttamaa epävarmuutta kuntakentällä, ja rajoitusraja tulisi laskea 15 prosenttiin.
”Tämä nyt lähetekeskustelussa oleva sote-ulkoistusten rajoituslaki on siis ehdottoman tarpeellinen, mutta se ei kuitenkaan ole riittävä rauhoittamaan tilannetta maassa.”
— Hanna Sarkkinen - RKPPuolesta varauksin
Väliaikaiset rajoitukset ovat tarpeellisia, mutta koko lakitarve johtuu sote-valmistelun ongelmista ja päivystysasetuksesta, jotka ovat ajaneet kunnat tekemään hätäratkaisuja.
”Kyllähän tämä koko asia lähti raiteiltaan silloin 2015, kun kaksi toisiinsa kuulumatonta asiaa, valinnanvapaus ja maakuntamalli, lähdettiin koplaamaan toisiinsa.”
— Anders Adlercreutz - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Rajoituslaki on kannatettava hätäratkaisu, mutta kuntien hätiköidyt toimet johtuvat hallituksen epäselvästä sote-valmistelusta ja erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksesta.
”Tämä hätäratkaisu kertoo todellakin siitä, miten sekavassa tilanteessa soten valmistelu on.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 76 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Täysistunto keskeytettiin kello 15.58. Täysistuntoa jatkettiin kello 16.16. 1. lakiehdotuksen 3 § Selonteko hyväksyttiin. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 182/2017 vp sisältyvien 1.—2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 30.11.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 4.12.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 14.12.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 15.12.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 19.12.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 20.12.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1057/2017 · 28.12.2017
- 2Laki eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1058/2017 · 28.12.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain (548/2016) 3 §:n 1 ja 2 momentti sekä 4 ja 7 § seuraavasti:
3 §Sopimukset yksityisen palvelun tuottajan kanssa sekä rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskevat sopimukset
Kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää tämän lain voimaantulon jälkeen tehtäviin ja vuoden 2019 jälkeen voimassa oleviin sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2020 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta ilman, että irtisanomisesta syntyy korvausvelvollisuutta. Sen estämättä, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016) säädetään, irtisanomisehto voidaan sisällyttää myös voimassa oleviin hankintasopimuksiin ilman uutta hankintamenettelyä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä sellaisiin 1 momentissa tarkoitettuihin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittää kolmekymmentä prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden 2020 jälkeen. Jos kunta tai kuntayhtymä tekee tämän lain voimassaoloaikana useamman kuin yhden sopimuksen saman yksityisen palvelun tuottajan kanssa siten, että sopimusten yhteenlaskettu arvo ylittää edellä mainitun rajan, irtisanomisehto on vastaavasti sisällytettävä kaikkiin näihin sopimuksiin. Jos sopimuksia tehdään useiden eri tuottajien kanssa, on irtisanomisehto sisällytettävä sopimukseen, jonka perusteella kolmenkymmenen prosentin raja ylittyy ja kaikkiin sen jälkeen tehtäviin sopimuksiin.
4 §Investoinnit rakennuksiin
Kunta tai kuntayhtymä ei saa tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunta tai kuntayhtymä voi hakea poikkeuslupaa 1 momentissa tarkoitettua investointia koskevan sitoumuksen tekemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poikkeusluvan, jos investointi on palvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämätön ja kiireellinen. Sen estämättä mitä edellä 1 momentissa säädetään, kunta ja kuntayhtymä saa tehdä sitoumuksia rakennusten vuosihuoltoon liittyviin investointeihin sekä sellaisiin investointeihin, jotka ovat valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella välttämättömiä. Hakemuksessa on oltava selvitys investointikustannuksista sekä investoinnin muista taloudellisista vaikutuksista.
Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään investoinnista, sovelletaan myös sellaiseen vuokra- tai muuna käyttöoikeussopimuksena toteutettavaan rakennuksiin kohdistuvaan investointiin, jonka arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa ja jonka sopimusehdoista seuraa, että hanke on rinnastettavissa kunnan tai kuntayhtymän omistukseen tehtävään investointiin. Jos kunta tai kuntayhtymä on saanut tällaiseen investointiin 2 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan, poikkeusluvassa tarkoitettua investointia koskevaan sopimukseen ei sovelleta 3 §:ää.
7 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2020.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain (490/2014) 1 ja 2 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1436/2015, seuraavasti:
1 §Yhteistoimintavelvoitteen jatkaminen
Tällä lailla jatketaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5, 5 a ja 5 b §:n soveltamista sekä valtioneuvoston mainitun lain 5 a §:n tai 15 §:n 2 momentin nojalla määräämien perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintavelvoitteiden voimassaoloa vuoden 2019 loppuun. Kunnan ei kuitenkaan tarvitse siirtää mainitun lain 5 §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi sellaisia tehtäviä, jotka se on hoitanut tämän lain voimaan tullessa.
Lisäksi tällä lailla jatketaan valtioneuvostolle 1 momentissa mainitun lain 15 §:n 2 momentissa säädettyä toimivaltaa vuoden 2019 loppuun.
2 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2019.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.