Nollatuntityöntekijöiden työsuhdeturvan parantaminen
Vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi
Vaihtelevan työajan sopimuksia, kuten nollatuntisopimuksia, saa jatkossa solmia vain silloin, kun työnantajan työvoimatarve todella vaihtelee. Työntekijöille turvataan myös oikeus sairaus- ja irtisanomisajan palkkaan sekä oikeus kieltäytyä ylimääräisistä vuoroista ilman haittaa.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 14.12.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 9.5.2018
- Äänestyksiä
- 7
- Puheenvuoroja
- 164
- Vahvistettu
- 18.5.2018
- Säädös
- 377/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Työlainsäädäntöön lisätään vaihtelevan työajan käsite ja sen käyttö kielletään kiinteän työvoimatarpeen kattamiseen. Työnantajan on annettava selvitys työvoimatarpeesta, neuvoteltava vähimmäistyöajan korottamisesta toteumaa vastaavaksi työntekijän pyynnöstä sekä maksettava sairaus- ja irtisanomisajan palkkaa toteutuneen työmäärän perusteella. Samalla rajoittamattomat lisätyösuostumukset kielletään ja työttömyysturvalakia muutetaan niin, että työntekijä voi erota ilman karenssia työstä, jota ei ole tarjottu vähintään 18 tuntia viikossa tai josta maksettava palkka alittaa tietyn rajan.
Mitä se tarkoittaa
Lait tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2018. Muutokset parantavat noin 83 000 nollatuntityöntekijän asemaa, joista suuri osa on alle 30-vuotiaita, naisia ja kaupan, ravintola- tai hoiva-alojen työntekijöitä. Osa nykyisistä vaihtelevista sopimuksista siirtyy kiinteän työajan sopimuksiksi. Muutos tuo arviolta 15 000–25 000 työnantajayritykselle hallinnollisia velvoitteita työvuorojen ja työvoimatarveselvitysten suunnittelussa sekä jonkin verran lisääntyviä sairaus- ja irtisanomisajan palkkakustannuksia.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Lausumaehdotus, mietintö / Anna Kontula
Jaa voitti äänin 128–63.
Vihreät, RKP ja KD äänestivät hallituksen kanssa. 8 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 18.5.2018.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
164 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin vaihtelevan työajan sopimusten sääntelyä ja nollatuntityöntekijöiden työsuhdeturvan parantamista. Kaikki eduskuntaryhmät pitivät pelisääntöjen luomista tarpeellisena ja askeleena oikeaan suuntaan. Oppositiopuolueet kuitenkin arvostelivat esitystä riittämättömyydestä ja katsoivat sen virallistavan nollatuntisopimukset ilman riittävää turvaa työntekijälle.
- Parantaako esitys riittävästi nollatuntityöntekijöiden asemaa ja oikeusturvaa?
- Virallistaako laki nollatuntisopimukset ja lisääkö se työelämän epävarmuutta?
- Ovatko kriteerit vaihtelevan työajan käytölle ja neuvotteluvelvoitteelle liian löyhät?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä tuki esitystä hyvänä kompromissina, joka kohentaa työntekijöiden asemaa säilyttäen samalla työmarkkinoilla tarvittavan joustavuuden.
”Minusta on kiistatonta se, että työntekijöiden asemaa nollatyösopimuksissa on syytä parantaa, kuten tässä esityksessä tehdään.”
— Arto Satonen - KeskustaPuolesta
Ryhmä katsoi lakiesityksen korjaavan nollatuntisopimusten pahimmat epäkohdat ja tuovan tarvittavan tasapainon työnantajien ja työntekijöiden välille.
”Nyt käsittelyssä olevan lakiehdotuksen tärkein peruste on se, että nollatuntityösopimuksen käytölle saadaan selkeät pelisäännöt.”
— Hannakaisa Heikkinen - Sininen tulevaisuusPuolesta
Ryhmä piti esitystä historiallisena ja tasapainoisena uudistuksena, joka luo ensimmäistä kertaa selkeät pelisäännöt vaihteleville työajoille.
”Tosiaan tällä esityksellä puututaan ensimmäistä kertaa Suomen historiassa niihin ongelmiin, joita liittyy niin sanottujen nollatuntisopimusten käyttöön.”
— Jari Lindström - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä kannatti joustavan osa-aikatyön mahdollistamista, mutta piti esitettyjä säännöksiä riittämättöminä korjaamaan vaihtelevan työajan käytännön ongelmia.
”Toisaalta ehdotetut säännökset ovat riittämättömiä korjaamaan vaihtelevan työajan sopimuksen käytäntöön liittyviä epäkohtia.”
— Rami Lehto - SDPPuolesta varauksin
Ryhmä piti lakia askeleena oikeaan suuntaan mutta riittämättömänä, sillä se jättää työntekijän aseman edelleen liian heikoksi ja virallistaa nollatuntisopimukset.
”Haluan ainoastaan todeta, että tämä lakiesitys kyllä parantaa nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa, mutta ei riittävästi.”
— Merja Mäkisalo-Ropponen - VihreätPuolesta varauksin
Ryhmä piti uudistusta ja pelisääntöjen luomista tervetulleena, mutta esitti huolen siitä, sementoiko laki epävarmat sopimukset työelämän uudeksi normaaliksi.
”Vihreät siis ovat tämän hallituksen esityksen kannalla.”
— Johanna Karimäki - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Ryhmä arvioi esityksen olevan askel parempaan, mutta piti sitä aivan liian vaatimattomana poistamaan nollatuntisopimusten väärinkäytöksiä ja neuvotteluaseman epätasa-arvoa.
”Tämä on hyvä alku, mutta vasta alku sille, että me yritämme ratkaista nollatuntisopimusten ongelmat.”
— Anna Kontula - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä tuki lakia hyvänä alkuna ja askeleena oikeaan suuntaan nollatuntisopimusten sääntelyssä.
”Olen iloinen siitä, että nyt nollatyösopimus tulee ohjauksen ja sääntelyn piiriin.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 164 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 14.12.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 7.2.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 16.4.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 26.4.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 4.5.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 7.5.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain4
- 1Laki työsopimuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 377/2018 · 18.5.2018
- 2Laki työaikalain 18 ja 35 §:n muuttamisestaHyväksytty · 378/2018 · 18.5.2018
- 3Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 379/2018 · 18.5.2018
- 4Laki työttömyysturvalain muuttamisestaHyväksytty · 380/2018 · 18.5.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki työsopimuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 4 §:n 2 momentin 9 kohta, 11 § ja 17 §:n 1 momentti sekä 13 luvun 7 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 4 §:n 2 momentin 9 kohta, 11 § ja 17 §:n 1 momentti laissa 1448/2016 sekä 13 luvun 7 §:n 1 momentti laissa 1467/2016, sekä lisätään 1 lukuun uusi 11 § ja 6 lukuun uusi 4 a § seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
11 §Vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto
Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona sopimuksen perusteella vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa.
Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos sopimuksella katettava työnantajan työvoimatarve on kiinteä.
Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Jos toteutunut työaika edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vähimmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, työnantajan on työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan todellista tarvetta. Jos uudesta vähimmäistyöajasta ei päästä sopimukseen, työnantajan on kirjallisesti esitettävä asialliset perusteet sille, millä tavalla voimassa oleva työaikaehto vastaa yhä työnantajan työvoimatarvetta.
2 luku – Työnantajan velvollisuudet
4 §Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista
Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:
9) noudatettava työaika; työnantajan aloitteesta sovitun vaihtelevan työajan osalta on annettava lisäksi selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta;
11 §Sairausajan palkka
Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
Vaihtelevaa työaikaa noudatettaessa 1 momentin mukainen oikeus sairausajan palkkaan syntyy, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Sairausajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on sairausajan alkua viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.
Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä.
17 §Työnantajan kuittausoikeus ja palkkaennakko
Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren (705/2007) tai sen nojalla annetun asetuksen mukaan jätettävä ulosmittaamatta.
6 luku – Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä
4 a §Irtisanomisajan palkka noudatettaessa vaihtelevaa työaikaa
Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta ja työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Korvausvelvollisuutta ei ole, jos työsuhde on ennen irtisanomista kestänyt alle kuukauden. Irtisanomisajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on irtisanomista viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.
13 luku – Erinäisiä säännöksiä
7 §Poikkeaminen työehtosopimuksella
Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on 6 §:ssä säädetystä poiketen oikeus sopia siitä, mitä säädetään:
1) 1 luvun 5 §:ssä työsuhteen kestosta riippuvista työsuhde-etuuksista;
2) 1 luvun 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta neuvotteluvelvollisuudesta;
3) 2 luvun 5 §:ssä työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle;
4) 2 luvun 11 §:ssä sairausajan palkasta;
5) 2 luvun 13 §:ssä palkanmaksuajasta ja -kaudesta;
6) 5 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetun lomauttamisen perusteista, ei kuitenkaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lomautuksen enimmäisajan pidentämisestä;
7) 5 luvun 3 §:ssä ennakkoselvityksestä ja työntekijän kuulemisesta;
8) 5 luvun 4 §:ssä lomautusilmoituksesta;
9) 5 luvun 7 §:n 2 momentissa työnantajan oikeudesta vähentää lomautusilmoitusajan palkka irtisanomisajan palkasta;
10) 6 luvun 4 a §:ssä korvattavan ansionmenetyksen määräytymisperusteesta;
11) 6 luvun 6 §:ssä työntekijän takaisin ottamisesta;
12) 7 luvun 4 §:ssä työn tarjoamisvelvollisuuden alueellisesta laajuudesta;
13) 7 luvun 13 §:ssä irtisanotun työntekijän oikeudesta työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen;
14) 9 luvussa työsopimuksen päättämismenettelystä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos vaihtelevaa työaikaa koskevan ehdon sisältävä työsopimus on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, työnantajan on annettava 2 luvun 4 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitettu selvitys työajasta kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Jos ennen tämän lain voimaantuloa tehty vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto ei täytä 1 luvun 11 §:n mukaisia edellytyksiä, työnantajan on tarjottava työntekijälle mahdollisuutta muuttaa ehto vastaamaan työnantajan työvoimatarvetta kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
2.Laki työaikalain 18 ja 35 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työaikalain (605/1996) 18 ja 35 § seuraavasti:
18 §Työntekijän suostumus
Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen.
Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Työntekijällä on tällöin kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.
Jos työntekijän työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika vaihtelee työsopimuslain 1 luvun 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla, työnantaja saa työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi teettää lisätyötä vain työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antaman suostumuksen perusteella.
Sopiessaan 5 §:ssä tarkoitetusta varallaolosta työntekijä antaa samalla suostumuksensa varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön.
Jos lisä- tai ylityön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, ei julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija saa kieltäytyä siitä.
35 §Työvuoroluettelo
Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä 28 §:ssä tarkoitettujen lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa on työntekijän tai tämän 34 §:n 2 momentissa tarkoitetun edustajan vaatimuksesta noudatettava, mitä mainitussa momentissa säädetään.
Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
Jos työnantaja haluaa merkitä vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle työvuoroja, jotka ylittävät työsopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan, työntekijälle on varattava tilaisuus ilmoittaa määräaikaan mennessä, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan. Määräaika ei saa olla aikaisemmin kuin viikkoa ennen työvuoroluettelon laatimista.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 13 §:n 3 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1418/2016, seuraavasti:
13 §Toimintaohjeen ja kehotuksen antaminen
Kehotus voidaan antaa asiassa, joka koskee:
3) työsopimuslaissa (55/2001) tai muussa laissa, jonka noudattamista työsuojeluviranomainen valvoo, tarkoitettua velvoitetta antaa:a) kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista; b) kirjallinen selvitys niistä perusteista, joiden perusteella vaihteleva työaika vastaa työnantajan työvoimatarvetta; c) palkkalaskelma; d) kirjallinen todistus lomauttamisesta; e) kirjallinen ilmoitus työsopimuksen päättämisperusteista; f) työtodistus;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 a luvun 2 §:n 1 momentti ja 5 §:n 1 momentti sekä 14 luvun 1 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 2 §:n 1 momentti laissa 288/2012 ja 5 §:n 1 momentti laissa 1451/2016 sekä 14 luvun 1 a §:n 1 momentti laissa 1049/2013, seuraavasti:
2 a luku – Työvoimapoliittisesti moitittava menettely
2 §Pätevä syy työstä eroamiseen
Henkilöllä on pätevä syy erota työstä:
1) työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;
2) silloin, kun työtä hänen työkykynsä huomioon ottaen ei voida pitää sopivana;
3) jos työtä ei 12 kalenteriviikon aikana välittömästi ennen irtisanoutumista ole ollut tarjolla siten, että työtä voitaisiin lukea hänen työssäoloehtoonsa, eikä työsopimuksessa ole sovittu säännöllisestä työn tekemisestä;
4) jos hänellä ei 4 luvun 3 §:n perusteella ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen ja työstä maksettava palkka on vähemmän kuin 1 134 euroa kuukaudessa.
5 §Pätevä syy työstä kieltäytymiseen
Mitä 4 §:ssä säädetään, sovelletaan vain työhön:
1) jota työnhakijan työkyky huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana;
2) josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka tai, jollei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkka on vähintään 1 134 euroa kuukaudessa;
3) joka ei ole lakon, työsulun tai saarron piirissä.
14 luku – Erinäisiä säännöksiä
1 a §Palkkakertoimella tehtävät tarkistukset
Edellä 2 luvun 7 §:n 1 momentin 7 kohdassa, 2 a luvun 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa, 5 luvun 4 §:n 3 momentissa ja 7 §:n 1 momentissa sekä 6 luvun 11 §:n 2 momentissa mainittuja määriä tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella (palkkakerroin) .
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tässä laissa tarkoitettuun työnhakijan menettelyyn, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.