Improving job security for zero-hours workers
Legislation improving the position of employees with variable working hours
Variable-hours contracts, such as zero-hours contracts, may be concluded only when the employer's labour need genuinely varies. Employees will also be guaranteed the right to pay during sick leave and notice periods, as well as the right to refuse additional shifts without adverse consequences.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 14 Dec 2017
- Latest event
- 9 May 2018
- Votes
- 7
- Speeches
- 164
- Confirmed
- 18 May 2018
- Statute
- 377/2018
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The concept of variable working hours is added to labour legislation, and using such contracts to cover a fixed need for labour is prohibited. The employer must provide an account of its labour need, negotiate on increasing the minimum working hours to match the actual hours worked at the employee's request, and pay sick leave and notice-period pay based on the actual amount of work performed. At the same time, blanket advance consents for additional work are prohibited, and the Unemployment Security Act is amended so that an employee can resign without a waiting period from a job where fewer than 18 hours per week have been offered or where the pay falls below a certain threshold.
What it means
The acts will enter into force on 1 June 2018. The changes improve the position of around 83,000 zero-hours workers, a large proportion of whom are under 30 years old, women, and workers in the retail, hospitality or care sectors. Some of the existing variable-hours contracts will convert into fixed-hours contracts. The change brings administrative obligations for an estimated 15,000–25,000 employer companies in planning shift rosters and accounts of labour needs, as well as some increase in sick leave and notice-period wage costs.
How Parliament voted
The act ultimately passed without a vote: no MP proposed rejecting it in the final reading. The votes concerned details of the act.
Lausumaehdotus, mietintö / Anna Kontula
Yes won by 128–63.
The Greens, the SPP and the Christian Democrats voted with the government. 8 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 18 May 2018.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
164 speeches · 3 debates
Key points of the debate
The debate addressed the regulation of variable-hours contracts and improving job security for zero-hours workers. All parliamentary groups considered establishing ground rules necessary and a step in the right direction. However, opposition parties criticised the proposal for being insufficient and considered that it officialised zero-hours contracts without adequate security for employees.
- Does the proposal adequately improve the position and legal protection of zero-hours workers?
- Does the act officialise zero-hours contracts and increase precariousness in working life?
- Are the criteria for using variable working hours and the negotiation obligation too loose?
- National Coalition PartyIn favour
The group supported the proposal as a good compromise that enhances the position of employees while maintaining the flexibility needed in the labour market.
”Minusta on kiistatonta se, että työntekijöiden asemaa nollatyösopimuksissa on syytä parantaa, kuten tässä esityksessä tehdään.”
— Arto Satonen - Centre PartyIn favour
The group considered that the bill corrects the worst shortcomings of zero-hours contracts and brings a necessary balance between employers and employees.
”Nyt käsittelyssä olevan lakiehdotuksen tärkein peruste on se, että nollatuntityösopimuksen käytölle saadaan selkeät pelisäännöt.”
— Hannakaisa Heikkinen - Blue ReformIn favour
The group considered the proposal a historic and balanced reform that creates clear ground rules for variable working hours for the first time.
”Tosiaan tällä esityksellä puututaan ensimmäistä kertaa Suomen historiassa niihin ongelmiin, joita liittyy niin sanottujen nollatuntisopimusten käyttöön.”
— Jari Lindström - Finns PartyIn favour with reservations
The group supported enabling flexible part-time work, but considered the proposed provisions insufficient to fix the practical problems of variable working hours.
”Toisaalta ehdotetut säännökset ovat riittämättömiä korjaamaan vaihtelevan työajan sopimuksen käytäntöön liittyviä epäkohtia.”
— Rami Lehto - Social DemocratsIn favour with reservations
The group considered the act a step in the right direction but insufficient, as it still leaves the employee's position too weak and officialises zero-hours contracts.
”Haluan ainoastaan todeta, että tämä lakiesitys kyllä parantaa nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa, mutta ei riittävästi.”
— Merja Mäkisalo-Ropponen - GreensIn favour with reservations
The group welcomed the reform and the establishment of ground rules, but voiced concern over whether the act cements precarious contracts as the new normal of working life.
”Vihreät siis ovat tämän hallituksen esityksen kannalla.”
— Johanna Karimäki - Left AllianceIn favour with reservations
The group considered the proposal a step for the better, but regarded it as far too modest to eliminate abuses of zero-hours contracts and the inequality in bargaining power.
”Tämä on hyvä alku, mutta vasta alku sille, että me yritämme ratkaista nollatuntisopimusten ongelmat.”
— Anna Kontula - Christian DemocratsIn favour
The group supported the act as a good start and a step in the right direction in regulating zero-hours contracts.
”Olen iloinen siitä, että nyt nollatyösopimus tulee ohjauksen ja sääntelyn piiriin.”
— Antero Laukkanen
This digest was generated by AI from 164 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record. The longest speeches were shortened in the digest's source material.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 14 Dec 2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 7 Feb 2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 16 Apr 2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 26 Apr 2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 4 May 2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 7 May 2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal4
- 1Laki työsopimuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 377/2018 · 18 May 2018
- 2Laki työaikalain 18 ja 35 §:n muuttamisestaHyväksytty · 378/2018 · 18 May 2018
- 3Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 379/2018 · 18 May 2018
- 4Laki työttömyysturvalain muuttamisestaHyväksytty · 380/2018 · 18 May 2018
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki työsopimuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 4 §:n 2 momentin 9 kohta, 11 § ja 17 §:n 1 momentti sekä 13 luvun 7 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 4 §:n 2 momentin 9 kohta, 11 § ja 17 §:n 1 momentti laissa 1448/2016 sekä 13 luvun 7 §:n 1 momentti laissa 1467/2016, sekä lisätään 1 lukuun uusi 11 § ja 6 lukuun uusi 4 a § seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
11 §Vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto
Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona sopimuksen perusteella vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa.
Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos sopimuksella katettava työnantajan työvoimatarve on kiinteä.
Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Jos toteutunut työaika edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vähimmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, työnantajan on työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan todellista tarvetta. Jos uudesta vähimmäistyöajasta ei päästä sopimukseen, työnantajan on kirjallisesti esitettävä asialliset perusteet sille, millä tavalla voimassa oleva työaikaehto vastaa yhä työnantajan työvoimatarvetta.
2 luku – Työnantajan velvollisuudet
4 §Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista
Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:
9) noudatettava työaika; työnantajan aloitteesta sovitun vaihtelevan työajan osalta on annettava lisäksi selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta;
11 §Sairausajan palkka
Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
Vaihtelevaa työaikaa noudatettaessa 1 momentin mukainen oikeus sairausajan palkkaan syntyy, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Sairausajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on sairausajan alkua viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.
Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä.
17 §Työnantajan kuittausoikeus ja palkkaennakko
Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren (705/2007) tai sen nojalla annetun asetuksen mukaan jätettävä ulosmittaamatta.
6 luku – Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä
4 a §Irtisanomisajan palkka noudatettaessa vaihtelevaa työaikaa
Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta ja työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Korvausvelvollisuutta ei ole, jos työsuhde on ennen irtisanomista kestänyt alle kuukauden. Irtisanomisajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on irtisanomista viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.
13 luku – Erinäisiä säännöksiä
7 §Poikkeaminen työehtosopimuksella
Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on 6 §:ssä säädetystä poiketen oikeus sopia siitä, mitä säädetään:
1) 1 luvun 5 §:ssä työsuhteen kestosta riippuvista työsuhde-etuuksista;
2) 1 luvun 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta neuvotteluvelvollisuudesta;
3) 2 luvun 5 §:ssä työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle;
4) 2 luvun 11 §:ssä sairausajan palkasta;
5) 2 luvun 13 §:ssä palkanmaksuajasta ja -kaudesta;
6) 5 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetun lomauttamisen perusteista, ei kuitenkaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lomautuksen enimmäisajan pidentämisestä;
7) 5 luvun 3 §:ssä ennakkoselvityksestä ja työntekijän kuulemisesta;
8) 5 luvun 4 §:ssä lomautusilmoituksesta;
9) 5 luvun 7 §:n 2 momentissa työnantajan oikeudesta vähentää lomautusilmoitusajan palkka irtisanomisajan palkasta;
10) 6 luvun 4 a §:ssä korvattavan ansionmenetyksen määräytymisperusteesta;
11) 6 luvun 6 §:ssä työntekijän takaisin ottamisesta;
12) 7 luvun 4 §:ssä työn tarjoamisvelvollisuuden alueellisesta laajuudesta;
13) 7 luvun 13 §:ssä irtisanotun työntekijän oikeudesta työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen;
14) 9 luvussa työsopimuksen päättämismenettelystä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos vaihtelevaa työaikaa koskevan ehdon sisältävä työsopimus on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, työnantajan on annettava 2 luvun 4 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitettu selvitys työajasta kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Jos ennen tämän lain voimaantuloa tehty vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto ei täytä 1 luvun 11 §:n mukaisia edellytyksiä, työnantajan on tarjottava työntekijälle mahdollisuutta muuttaa ehto vastaamaan työnantajan työvoimatarvetta kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
2.Laki työaikalain 18 ja 35 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työaikalain (605/1996) 18 ja 35 § seuraavasti:
18 §Työntekijän suostumus
Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen.
Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Työntekijällä on tällöin kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.
Jos työntekijän työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika vaihtelee työsopimuslain 1 luvun 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla, työnantaja saa työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi teettää lisätyötä vain työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antaman suostumuksen perusteella.
Sopiessaan 5 §:ssä tarkoitetusta varallaolosta työntekijä antaa samalla suostumuksensa varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön.
Jos lisä- tai ylityön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, ei julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija saa kieltäytyä siitä.
35 §Työvuoroluettelo
Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä 28 §:ssä tarkoitettujen lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa on työntekijän tai tämän 34 §:n 2 momentissa tarkoitetun edustajan vaatimuksesta noudatettava, mitä mainitussa momentissa säädetään.
Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
Jos työnantaja haluaa merkitä vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle työvuoroja, jotka ylittävät työsopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan, työntekijälle on varattava tilaisuus ilmoittaa määräaikaan mennessä, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan. Määräaika ei saa olla aikaisemmin kuin viikkoa ennen työvuoroluettelon laatimista.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 13 §:n 3 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1418/2016, seuraavasti:
13 §Toimintaohjeen ja kehotuksen antaminen
Kehotus voidaan antaa asiassa, joka koskee:
3) työsopimuslaissa (55/2001) tai muussa laissa, jonka noudattamista työsuojeluviranomainen valvoo, tarkoitettua velvoitetta antaa:a) kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista; b) kirjallinen selvitys niistä perusteista, joiden perusteella vaihteleva työaika vastaa työnantajan työvoimatarvetta; c) palkkalaskelma; d) kirjallinen todistus lomauttamisesta; e) kirjallinen ilmoitus työsopimuksen päättämisperusteista; f) työtodistus;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 a luvun 2 §:n 1 momentti ja 5 §:n 1 momentti sekä 14 luvun 1 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 2 §:n 1 momentti laissa 288/2012 ja 5 §:n 1 momentti laissa 1451/2016 sekä 14 luvun 1 a §:n 1 momentti laissa 1049/2013, seuraavasti:
2 a luku – Työvoimapoliittisesti moitittava menettely
2 §Pätevä syy työstä eroamiseen
Henkilöllä on pätevä syy erota työstä:
1) työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;
2) silloin, kun työtä hänen työkykynsä huomioon ottaen ei voida pitää sopivana;
3) jos työtä ei 12 kalenteriviikon aikana välittömästi ennen irtisanoutumista ole ollut tarjolla siten, että työtä voitaisiin lukea hänen työssäoloehtoonsa, eikä työsopimuksessa ole sovittu säännöllisestä työn tekemisestä;
4) jos hänellä ei 4 luvun 3 §:n perusteella ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen ja työstä maksettava palkka on vähemmän kuin 1 134 euroa kuukaudessa.
5 §Pätevä syy työstä kieltäytymiseen
Mitä 4 §:ssä säädetään, sovelletaan vain työhön:
1) jota työnhakijan työkyky huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana;
2) josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka tai, jollei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkka on vähintään 1 134 euroa kuukaudessa;
3) joka ei ole lakon, työsulun tai saarron piirissä.
14 luku – Erinäisiä säännöksiä
1 a §Palkkakertoimella tehtävät tarkistukset
Edellä 2 luvun 7 §:n 1 momentin 7 kohdassa, 2 a luvun 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa, 5 luvun 4 §:n 3 momentissa ja 7 §:n 1 momentissa sekä 6 luvun 11 §:n 2 momentissa mainittuja määriä tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella (palkkakerroin) .
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tässä laissa tarkoitettuun työnhakijan menettelyyn, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.