HE 199/2016 vpHyväksytty muutettunaVireille 13.10.2016

Työnantajien sairausvakuutusmaksun alentaminen

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta

Työnantajien sairausvakuutusmaksua alennetaan kilpailukykysopimuksen mukaisesti, ja valtio ottaa vastatakseen suuremman osan sairausvakuutuksen kuluista. Lisäksi alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevat palkansaajat ja yrittäjät vapautetaan sairausvakuutuksen päivärahamaksusta.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
13.10.2016
Viimeisin tapahtuma
9.11.2016
Äänestyksiä
4
Puheenvuoroja
120
Vahvistettu
11.11.2016
Säädös
925/2016

Mitä ehdotetaan

Työnantajien sairausvakuutusmaksua alennetaan 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja pysyvästi 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020 alkaen. Työtulovakuutuksen päivärahamaksu poistetaan alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevilta, ja maksujen alennuksista johtuva rahoitusvaje katetaan kasvattamalla valtion rahoitusosuutta sekä korottamalla yli 14 000 euroa ansaitsevien päivärahamaksua samalla kun sairaanhoitomaksua alennetaan.

Mitä se tarkoittaa

Muutos pienentää työnantajien vakuutusmaksuja 706 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja kompensoi kilpailukykysopimuksen vaikutuksia pienituloisille palkansaajille ja yrittäjille. Yli 14 000 euroa vuodessa tienaavilla päivärahamaksu nousee ja sairaanhoitomaksu laskee, mikä nostaa työtulon marginaaliveroastetta tulorajan kohdalla. Laki tulee voimaan 1. joulukuuta 2016 ja vaikuttaa vuoden 2017 verotukseen ja maksuihin.

Näin eduskunta äänesti

Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.

Tiukin äänestys2. käsittely · 9.11.2016

Lausumaehdotus, mietintö / Anneli Kiljunen

Jaa voitti äänin 88–53.

88
Jaa · jaa
53
Ei · ei

RKP äänesti hallituksen kanssa. 58 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDKOKPSPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 11.11.2016.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

120 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta keskusteli työnantajien sairausvakuutusmaksun alentamisesta osana kilpailukykysopimusta sekä alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevien vapauttamisesta sairausvakuutuksen päivärahamaksusta. Hallituspuolueet pitivät esitystä tärkeänä työllisyystoimena ja kiittivät pienituloisille suunnattua hyvitystä. Oppositio piti pienituloisten huomioimista sinänsä kannatettavana, mutta väitteli kiivaasti esityksen ja hallituksen kokonaispolitiikan tulonjakovaikutuksista.

  • Riittääkö päivärahamaksun poisto turvaamaan kaikkein pienituloisten ostovoiman?
  • Kasvattavatko kilpailukykysopimukseen liittyvät maksumuutokset tuloeroja?
  • Muodostuuko 14 000 euron tulorajalle haitallinen kannustinloukku?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus kannatti esitystä työllistämiskynnyksen madaltajana ja piti pienituloisille osoitettua 63 miljoonan euron kompensaatiota vastuullisena ratkaisuna.

    ”Käsittelyssä oleva esitys on kannatettava. Todellakin työnantajien maksurasituksen vähentäminen pienentää työn yksikkökustannuksia, madaltaa työllistämiskynnystä.”
    — Sari Sarkomaa
  • Perussuomalaiset kannattivat työllistämisen sivukulujen laskemista ja pitivät tärkeänä, että pienituloisten päivärahamaksun poistolla turvataan heidän nettotulonsa.

    ”Perusasiahan tässä hallituksen esityksessä on se, että lasketaan työllistämisen sivukustannuksia.”
    — Jani Mäkelä
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta tuki esitystä, koska työnantajamaksujen alentaminen parantaa kilpailukykyä ja vauhdittaa työllisyyden kasvua.

    ”Hallituksen esitys ottaa aivan oikein sellaisen otteen, jolla pyritään työllisyyttä parantamaan aste asteelta vähitellen ja varmoilla toimenpiteillä.”
    — Hannu Hoskonen
  • SDPPuolesta varauksin

    SDP tuki kilpailukykysopimusta ja pienituloisille suunnattua hyvitystä, mutta kritisoi kompensaation riittämättömyyttä ja esitti lausumaa ostovoiman heikkenemisen seuraamisesta.

    ”Kyllä, kannatamme tätä esitystä. Tämä on hyvä esitys tältä osin.”
    — Tuula Haatainen
  • VihreätPuolesta varauksin

    Vihreät tukivat lakiesitystä maksurasituksen kompensoimiseksi, mutta huomauttivat, ettei se auta pelkkien sosiaalietuuksien varassa eläviä köyhiä.

    ”Vihreä eduskuntaryhmä sinänsä kannattaa tätä käsillä olevaa lakiesitystä sen vuoksi, että se kompensoi kilpailukykysopimuksen vaikutuksia palkansaajille.”
    — Outi Alanko-Kahiluoto
  • Vasemmistoliitto vastusti kilpailukykysopimukseen perustuvia maksumuutoksia ja vaati niiden poistamista, vaikka kannattikin pienituloisten päivärahamaksun poistamista.

    ”Vasemmistoliitto esitti sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön jättämässäni vastalauseessa, että kilpailukykysopimuksesta johtuvat säädökset maksumuutoksiksi poistetaan tästä lakiehdotuksesta”
    — Aino-Kaisa Pekonen
  • RKPPuolesta varauksin

    RKP ei ottanut kantaa itse lakiesitykseen, vaan ilmoitti esittävänsä talouslinjansa vaihtoehtobudjetissaan ja toivoi keskustelun siirtyvän päivystysuudistukseen.

    ”Ruotsalainen eduskuntaryhmä on lähtenyt siitä, että huomenna me keskustelemme vaihtoehtobudjeteistamme, ja sen takia me emme ole nyt osallistuneet tähän keskusteluun.”
    — Anna-Maja Henriksson

Kooste on tuotettu tekoälyllä 120 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 13.10.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 18.10.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 25.10.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 28.10.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 9.11.2016Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 9.11.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki sairausvakuutuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 925/2016 · 11.11.2016

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 lukuun, sellaisena kuin se on laissa 1113/2005, uusi 24 a § seuraavasti:

18 luku – Sairausvakuutusrahasto ja vakuutusmaksut

24 a §Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja sairaanhoitomaksun tarkistaminen sekä päivärahamaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tarkistaminen vuosina 2017—2019 ja 2020 alkaen

Poiketen siitä, mitä 24 §:n 1 momentissa säädetään sairausvakuutuksen päivärahamaksun tarkistamisesta, päivärahamaksua ei peritä, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14 000 euroa.

Poiketen siitä, mitä 24 § 1 momentissa säädetään sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun tarkistamisesta, työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosenttia alennetaan 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 sekä 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020.

Sen lisäksi, mitä 13 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään valtion rahoitusosuudesta, valtion varoista rahoitetaan 3,3 prosenttia kuluista, jotka aiheutuvat muun kuin sanotun pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun suuruisena maksettavasta tämän lain mukaisesta vanhempainpäivärahasta aiheutuvasta kulusta.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä vähennettynä 3 momentissa tarkoitetulla euromäärällä otetaan huomioon 24 §:n 1 momentin mukaisen päivärahamaksun maksuperusteessa ja päivärahamaksua korotetaan vastaavasti. Jos 1 momentissa tarkoitettu tuloraja ylittyy, päivärahamaksu peritään myös rajan alittavasta tulonosasta.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä otetaan huomioon sairaanhoitovakuutuksen 10 §:n mukaisen valtion rahoitusosuuden korotuksena.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä vähennettynä 3 momentissa tarkoitetulla euromäärällä otetaan huomioon 20 §:n 1 momentin mukaisen sairaanhoitomaksun maksuperusteessa ja sairaanhoitomaksua alennetaan vastaavasti. Tätä momenttia sovelletaan vain 15—18 §:ssä mainittuun ansiotuloon.

Sen estämättä mitä 23 §:n 2 momentissa säädetään, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun maksuprosentista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella, jos alittaminen johtuu 1 ja 2 momentissa säädetystä maksuprosentin alentamisesta.

Pykälän 1 momentissa oleva tuloraja tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Jos tuloraja nousee tarkistuksen yhteydessä yli täyden euron, jätetään yli menevä osa lukuun ottamatta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016.

Tätä lakia sovelletaan vuodelta 2017 ja sen jälkeen perittävään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuun.

Tätä lakia sovelletaan sairausvakuutuksen päivärahamaksuun ja työnantajan sairausvakuutusmaksuun, jotka perustuvat vuonna 2017 ja sen jälkeen maksettavaan palkkaan tai työtuloon.

Tämän lain 24 a §:ssä oleva rahamäärä vastaa työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa vuonna 2017.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun, päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun tarkistamisesta sekä yrittäjän lisärahoitusosuuden suuruudesta voidaan 18 luvun 23 §:n 2 momentin ja 24 §:n 3 momentin estämättä säätää vuonna 2016 ennen joulukuun 9 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan työnantajien sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020 alkaen. Valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksen menoista ehdotetaan vastaavasti korotettavaksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuun tehtäisiin 63 milj. euron määrää vastaava alennus hyvittämään heille kilpailukykysopimuksen mukaisista maksukorotuksista aiheutuvaa nettotulojen alenemaa. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2016.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.