Pienten työnantajien irtisanomiskriteerien ja työttömyyskarenssin keventäminen
Lait työsopimuslain 7 luvun 2 §:n ja työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n muuttamisesta
Työntekijän irtisanomisperusteita arvioitaessa aletaan huomioida työnantajan henkilöstömäärä, mikä helpottaa irtisanomista erityisesti pienissä yrityksissä. Samalla työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen työsuhteen päättymisen työttömyysturvakarenssi lyhenee 90 päivästä 60 päivään.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 8.11.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 20.12.2018
- Äänestyksiä
- 3
- Puheenvuoroja
- 59
- Vahvistettu
- 18.1.2019
- Säädös
- 127/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Työsopimuslakia muutetaan siten, että henkilöperusteisen irtisanomisen kokonaisharkinnassa otetaan nimenomaisesti huomioon työnantajan työntekijämäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan, jotta pienten yritysten heikompi kyky sietää rikkomuksia tai luottamuspulaa huomioidaan. Työttömyysturvalaissa työntekijän omasta toiminnasta johtuvan irtisanomisen tai koeaikapurun korvaukseton määräaika eli karenssi lyhennetään 90 päivästä 60 päivään kaikissa yrityksissä.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset tulevat voimaan 1.7.2019. Irtisanomissäännös madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä ja vaikuttaa arviolta jopa 68 000 alle 10 työntekijän yritykseen ja noin 270 000 vakituiseen palkansaajaan. Karenssin lyhentäminen koskee arviolta noin 10 200 työtöntä työnhakijaa vuodessa ja lisää julkisia työttömyysturvamenoja noin 11 miljoonaa euroa vuodessa (valtion osuus noin 6,8 miljoonaa euroa).
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 17.12.2018Eduskunta hyväksyi lain äänin 102–72.
KD äänesti hallituksen kanssa. 7 äänesti tyhjää, 18 oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 18.1.2019.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
59 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin pienten työnantajien irtisanomiskriteerien keventämisestä ja työntekijästä johtuvasta irtisanomisesta seuraavan työttömyyskarenssin lyhentämisestä. Hallituspuolueet ja kristillisdemokraatit katsoivat lakimuutoksen madaltavan pienten yritysten kynnystä palkata työntekijöitä. Muu oppositio vastusti irtisanomissuojan heikentämistä pitäen lakia epäselvänä, työllisyysvaikutuksiltaan olemattomana ja oikeudellista epävarmuutta lisäävänä.
- Madaltaako irtisanomisen helpottaminen pienten yritysten työllistämiskynnystä?
- Aiheuttaako esitetty pykälämuutos pitkäaikaista epävarmuutta ja tulkintaongelmia oikeuskäytäntöön?
- Pitäisikö työttömyyskarenssia lyhentää myös omasta aloitteestaan irtisanoutuneilta työntekijöiltä?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä piti uudistusta tärkeänä keinona rohkaista pienyrittäjiä työllistämään ja tukea työmarkkinoiden dynamiikkaa.
”Tämä on tärkeä uudistus, jolla pienyrittäjien työllistämismahdollisuutta tuetaan.”
— Ben Zyskowicz - Sininen tulevaisuusPuolesta
Ryhmä katsoi, että yrityskoon huomioiminen irtisanomisperusteissa alentaa työllistämiskynnystä ja huomioi pienen työnantajan heikommat edellytykset kestää työyhteisön häiriötilanteita.
”Tämän esityksen tavoitteena on madaltaa työnantajan työllistämiskynnystä.”
— Jari Lindström - PerussuomalaisetVastaan
Ryhmä vaati irtisanomissuojan heikennyksen hylkäämistä, koska laki jättää tulkinnan vuoksi työnantajat ja työntekijät epävarmaan tilaan ja siirtää lainsäädäntövaltaa tuomioistuimille.
”Kun muutettua irtisanomisperustetta aletaan yrityksissä soveltaa, säädökset eivät anna riittävästi tulkintalinjaa, vaan se on haettava tuomioistuimista.”
— Rami Lehto - SDPVastaan
Ryhmä vastusti irtisanomissuojan heikentämistä todeten, että esityksellä ei ole tutkimusnäyttöön perustuvia työllisyysvaikutuksia ja se luo epävarmuutta työmarkkinoille.
”Tämän lain seurauksena työmarkkinoille syntyy monen vuoden epätietoisuuden aika, kun odotetaan oikeuden ratkaisuja siitä, miten tätä epäselvää lakia käytännössä sovelletaan.”
— Merja Mäkisalo-Ropponen - VihreätVastaan
Ryhmä piti lakia sekavana ja työllisyyden kannalta tehottomana toimenpiteenä ja esitti sen sijaan työllistämisen helpottamista neuvonnalla ja palkkatuella.
”Mutta tuntuu, että tämä laki ei ehkä siihen kuitenkaan ole se paras vastaus, niin kuin tässä on tullut esille.”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä katsoi esityksen olevan tehoton tavoitteisiinsa nähden, heikentävän työntekijöiden oikeusturvaa ja huonontavan oikeusvarmuutta vuosiksi.
”Tältä pohjalta minä en näe mahdolliseksi tulkita tätä lakia mitenkään muuten kuin puhtaana kasvojen säilyttämislakina ja poikkeuksellisen kalliina sellaisena.”
— Anna Kontula - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti lakiesitystä hyvänä ja tarpeellisena muutoksena, joka auttaa madaltamaan pienten yritysten kynnystä vakituisten työntekijöiden palkkaamiseen.
”Kiitän hallitusta siitä, että teillä oli rohkeutta viedä tämä prosessi loppuun, vaikka tämä prosessi oli aika kivulias. Tämä on muutos parempaan suuntaan.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 59 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 8.11.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 15.11.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 11.12.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 13.12.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18.12.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 19.12.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki työsopimuslain 7 luvun 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 127/2019 · 18.1.2019
- 2Laki työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n muuttamisestaHyväksytty · 128/2019 · 18.1.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki työsopimuslain 7 luvun 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 2 §:n 1 momentti seuraavasti:
7 luku – Työsopimuksen irtisanomisperusteet
2 §Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet
Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Työntekijän menettelyyn, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 7 luvun 2 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
2.Laki työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 a luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 288/2012, seuraavasti:
2 a luku – Työvoimapoliittisesti moitittava menettely
1 §Työstä eroaminen ja erottaminen
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen:
1) 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos hän on ilman pätevää syytä eronnut työstään;
2) 60 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos hän on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen;
3) 30 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Työnhakijan menettelyyn, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 2 a luvun 1 §:n 1 momenttia sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.