Yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvan parantaminen
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta yrittäjien ei omistavien perheenjäsenten työttömyysturvan kehittämiseksi
Yrityksessä työskentelevä perheenjäsen, jolla ei ole yrityksessä omistusta tai määräysvaltaa, katsotaan jatkossa työttömyysturvassa palkansaajaksi. Muutos parantaa näiden perheenjäsenten mahdollisuutta saada ansiopäivärahaa ja työttömyysturvaa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 15.11.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 19.12.2018
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 20
- Vahvistettu
- 28.12.2018
- Säädös
- 1318/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmää muutetaan siten, että yrityksessä työskentelevää perheenjäsentä ei katsota yrittäjäksi pelkän perhesiteen perusteella, ellei hänellä itsellään ole omistusosuutta tai määräysvaltaa yrityksessä. Ei-omistavaan perheenjäseneen sovelletaan jatkossa palkansaajan työvoimapoliittisia edellytyksiä ja 52 viikon työssäoloehtoa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee arviolta 22 000:ta perheyrityksessä työskentelevää henkilöä, jotka voivat jatkossa vakuuttaa itsensä palkansaajakassassa ja päästä työttömyysturvan tai sovitellun päivärahan piiriin aiempaa helpommin myös lomautus- ja osa-aikatilanteissa. Muutoksen arvioidaan lisäävän työttömyysturvajärjestelmän nettokustannuksia 7–15 miljoonaa euroa vuodessa, ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2019.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
20 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin yrityksessä työskentelevien ei-omistavien perheenjäsenten aseman muuttamista työttömyysturvassa palkansaajiksi. Kaikki eduskuntaryhmät kannattivat esitystä yksimielisesti ja pitivät sitä kauan odotettuna oikeudenmukaisuuden parannuksena. Muutoksen nähtiin poistavan yrittäjyyden esteitä ja turvaavan perheyrityksissä työskentelevien toimeentuloa.
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti lakia erittäin perusteltuna ja oikeudenmukaisena askeleena, jolla korjataan aiempi perusteeton käytäntö ja tuetaan pienyrityksiä.
”Täytyy kiittää siitä, että jatkossa ei enää jätetä perusteettomasti yrittäjän perheenjäseniä työttömyysturvan ja työllisyystoimenpiteiden ulkopuolelle.”
— Kaj Turunen - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä pitkään ajettuna norminpurkuna, joka lisää yhdenvertaisuutta ja poistaa esteitä perheyritysten perustamiselta.
”Käsillä on erittäin hyvä esitys, ja on ilo kuulla, että tätä kannatetaan yli puoluerajojen, vasemmalta oikealle.”
— Marisanna Jarva - Sininen tulevaisuusPuolesta
Siniset kannattivat esitystä, koska se parantaa ei-omistavien perheenjäsenten sosiaaliturvaa ja poistaa perheyritysten työllistämisen riskejä.
”Tässä tarkoituksessa siis ehdotetaan, että yrityksessä työskentelevän niin sanotun ei-omistavan perheenjäsenen asema työttömyysturvajärjestelmässä muutettaisiin palkansaajaksi.”
— Matti Torvinen - SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä lämpimästi, sillä yrityksessä ilman omistusta työskenteleville kuuluu oikeudenmukainen palkansaajan työttömyysturva.
”Tältä osin työttömyysturvaan kohdistuva parannus on selkeästi tarpeen.”
— Krista Kiuru - VihreätPuolesta
Vihreät pitivät uudistusta erittäin tärkeänä, vaikka toivoivatkin työssäoloehdon keston yhtenäistämistä muiden palkansaajien kanssa tulevaisuudessa.
”On erittäin hyvä, että tämä muutos nyt tulee ja yrittäjän perheenjäsenet pääsevät paremmin sosiaaliturvan ja työttömyysturvan piiriin.”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto kiitti esitystä ja katsoi sen korjaavan kohtuuttoman epäkohdan ilman puoluepoliittisia ristiriitoja.
”Tämä on erittäin tervetullut lakimuutos, joka vastaa nähdäkseni suomalaisten oikeustajua.”
— Hanna Sarkkinen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 20 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 236/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteeseen LA 2/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 236/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä lakialoitteeseen LA 2/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 15.11.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 20.11.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 11.12.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 12.12.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 17.12.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 18.12.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki työttömyysturvalain muuttamisestaHyväksytty · 1318/2018 · 28.12.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 6 §:n 2 ja 3 momentti ja 5 luvun 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 5 luvun 2 §:n 1 momentti on laissa 1049/2013, ja lisätään 5 luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1049/2013, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 3 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1188/2009 ja osittain laissa 1049/2013 ja laissa 1457/2016, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2—4 momentti siirtyvät 3—5 momentiksi ja 5 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1654/2015, uusi 4 momentti, seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
6 §Yrittäjä
Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään tätä lakia sovellettaessa henkilöä,
1) joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai
2) joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai
3) joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai
4) joka edellä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä itsellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta.
Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos henkilö itse tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa väliyhteisöstä vähintään puolet tai heillä on vastaava määräämisvalta.
5 luku – Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset
2 §Palkansaajan oikeus työttömyyspäivärahaan
Ansiopäivärahaan on oikeus palkansaajakassan jäsenellä (vakuutettu), joka on ollut vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa ja joka vakuutettuna ollessaan on täyttänyt 3 §:n 1 momentin mukaisen työssäoloehdon.
Vakuutetulla, joka ei ole 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä mutta joka työskentelee yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänen perheenjäsenensä on 1 luvun 6 §:n 1 momentissa tai 2 momentin 2—4 kohdassa tarkoitettu yrittäjä, on oikeus ansiopäivärahaan, jos hän on ollut vakuutettuna vähintään 12 sellaista edellistä kuukautta, joiden aikana hänellä ei ole ollut osuutta osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaavaa määräämisvaltaa ja näin vakuutettuna ollessaan on täyttänyt 3 §:n 2 momentin mukaisen työssäoloehdon.
3 §Palkansaajan työssäoloehto
Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuutetun kohdalla palkansaajan työssäoloehto täyttyy kuitenkin, kun henkilö 28 edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) on ollut vähintään 52 kalenteriviikkoa 4 §:ssä tarkoitetussa työssä.
5 §Palkansaajalle hyväksi luettavat työssäolo- ja vakuutuskaudet
Palkansaajan työssäoloehtoa laskettaessa työssäoloehtoon luetaan vakuutetun valinnan perusteella työskentely joko 3 §:n 1 momentin tai sen 2 momentin perusteella. Työssäoloehtoihin luettavaa työtä ei voida lukea yhteen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sitä sovelletaan työskentelyyn, joka tapahtuu lain voimaan tulon jälkeen.
Jos 5 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuutetun työllistyminen yritystoiminnassa on päättynyt ennen lain voimaantuloa, häneen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.