Kuntien ilmastosuunnitelmat ja valitusoikeuden selkeyttäminen
Laki ilmastolain muuttamisesta
Kaikki Suomen kunnat velvoitetaan laatimaan oma ilmastosuunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Samalla lakiin lisätään selkeät säännöt siitä, miten ja ketkä voivat valittaa valtakunnallisista ilmastosuunnitelmista korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 20.10.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 13.12.2022
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 17
- Vahvistettu
- 19.1.2023
- Säädös
- 108/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Ilmastolakiin lisätään kunnille uusi lakisääteinen velvoite laatia tai päivittää ilmastosuunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa joko itsenäisesti tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Lisäksi lakiin säädetään nimenomainen muutoksenhakuoikeus valtakunnallisista ilmastopolitiikan suunnitelmista korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja määritellään valitusoikeutetut tahot, kuten asianosaiset, ympäristöjärjestöt, Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous. Kuntien ilmastosuunnitelmapäätöksistä voi puolestaan valittaa hallinto-oikeuteen normaalin kunnallisvalituksen kautta.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee kaikkia Suomen kuntia, joista arviolta 70 prosentilta puuttuu vielä lakisääteiset kriteerit täyttävä suunnitelma. Kunnat saavat suunnitelmien laatimiseen valtionavustusta (yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa vuosittain), ja yksittäisen suunnitelman kustannusarvio on noin 35 000–50 000 euroa. Ensimmäinen ilmastosuunnitelma on tehtävä viimeistään valtuustokaudella 2025–2029. Kansalaisille, järjestöille ja alueellisille toimijoille uudistus luo selkeän oikeussuojatien ja parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa sekä valtakunnalliseen että paikalliseen ilmastopolitiikkaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 8.12.2022Eduskunta hyväksyi lain äänin 132–38.
Vain Perussuomalaiset vastaan. 29 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.1.2023.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
17 puheenvuoroa · 9 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin kuntien velvoittamisesta ilmastosuunnitelmien laadintaan sekä Suomen ilmastotavoitteiden vaikutuksista talouteen ja kuntien arkeen. Hallituspuolueet pitivät esitystä välttämättömänä päästövähennysten ja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi, kun taas oppositio vastusti sitä uutena byrokratiana ja taloudellisena rasitteena vaikeuksissa oleville kunnille. Esitys jakoi mielipiteet hallituksen ja opposition välillä.
- Aiheuttaako ilmastosuunnitelmien laatimisvelvoite talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille kohtuutonta byrokratiaa ja lisäkuluja?
- Tuoko vihreä siirtymä aitoja teollisia työpaikkoja ja elinvoimaa koko Suomeen vai heikentääkö tiukka ilmastopolitiikka maan kilpailukykyä?
- SDPPuolesta
Ryhmä piti lakia tervetulleena kokonaisuuden täydennyksenä, jolla kuntien päästövähennystavoitteille saadaan määrätietoista seurantaa ja konkreettisia toimenpiteitä.
”Tämä laki on todellakin tervetullut, ja se täydentää ilmastolain kokonaisuutta.”
— Tarja Filatov - VihreätPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä, sillä merkittävä osa päästöratkaisuista tehdään kunnissa ja lakisääteisyys sekä valtion tuki vauhdittavat kuntien elinvoimaa ja vihreää siirtymää.
”Ilmastosuunnitelmien ulottaminen myös kuntiin ja alueille on keskeinen ja erittäin kannatettava ehdotus.”
— Mirka Soinikoski - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä kannatti suunnitelmien laatimista, jotta julkinen sektori voi investointien ja suunnittelun kautta luoda pohjaa vihreän siirtymän kotimaisille innovaatioille ja teollisuudelle.
”Minä toivon hirveästi, että kunnissa tehdään suunnitelmia, ja niitten suunnitelmien keskiössä pitää olla se, että julkisen puolen pitää investoida vihreän siirtymän hankkeisiin.”
— Jari Myllykoski - PerussuomalaisetVastaan
Ryhmä vastusti esitystä ja vaati sen hylkäämistä, koska uudet lakisääteiset velvoitteet lisäävät kuntien byrokratiaa ja kustannuksia tilanteessa, jossa varat eivät riitä edes peruspalveluihin.
”Eli tämä laki itsessään on Suomelle ja sen kilpailukyvylle vahingollinen. Sitä täytyy muuttaa muuttuneissa olosuhteissa.”
— Jani Mäkelä
Kooste on tuotettu tekoälyllä 17 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 20.10.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
- 27.10.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 24.11.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 29.11.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 9.12.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 12.12.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki ilmastolain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 108/2023 · 19.1.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki ilmastolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ilmastolain (423/2022) 3 §:n 1 momentti, 5 § ja 19 §:n 2 momentti sekä lisätään lakiin uusi 14 a §, 19 §:ään uusi 4 momentti ja lakiin uusi 4 a luku seuraavasti:
3 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan valtion viranomaisten tehtäviin ilmastopolitiikan suunnitelmien laatimisessa sekä niiden täytäntöönpanon varmistamisessa. Tätä lakia sovelletaan myös kuntiin, kun ne laativat kuntien ilmastosuunnitelmia ja seuraavat niiden toteutumista.
5 §Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista edistävät toimet
Valtion viranomaisen on edistettävä toiminnassaan tämän lain mukaisten tavoitteiden ja ilmastopolitiikan suunnitelmien toteutumista.
2 luku – Suunnittelujärjestelmä
14 a §Kunnan ilmastosuunnitelma
Kunnan on laadittava taikka päivitettävä ilmastosuunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Suunnitelmassa on oltava:
1) tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa;
2) toimet, joilla kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään kunnassa;
3) tiedot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä kunnassa;
4) tiedot suunnitelman toteutumisen seurannasta;
5) muut kuin 1—4 kohdassa tarkoitetut tarpeellisiksi katsotut seikat.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua tavoitetta asettaessaan kunnan on otettava huomioon 2 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetut tavoitteet. Mainitun momentin 1 kohdassa tarkoitettu nielujen aikaansaamien poistumien kasvamista koskeva tavoite on otettava huomioon myös, jos kunta asettaa suunnitelmassa poistumatavoitteita tai nieluja koskevia toimia. Jos kunta asettaa suunnitelmassa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia tavoitteita tai toimia, on otettava huomioon mainitun momentin 4 kohdassa tarkoitettu tavoite.
Kunnan ilmastosuunnitelman hyväksyy valtuusto. Kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (410/2015) 37 §:ssä tarkoitetussa kuntastrategiassa sekä 115 §:ssä tarkoitetussa toimintakertomuksessa.
Kunta voi laatia tässä pykälässä tarkoitetun suunnitelman myös yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Yhteisessä suunnitelmassa on oltava kuntakohtaiset tavoitteet ja toimet. Yhteinen suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa.
Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle valtionavustusta tässä pykälässä tarkoitetun suunnitelman laatimista tai päivittämistä varten valtion talousarviossa osoitetun määrärahan puitteissa. Avustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
19 §Viranomaisten tehtävät
Tämän lain mukaisten ilmastopolitiikan suunnitelmien täytäntöönpanon ohjaus ja seuranta kuuluvat toimialallaan kullekin ministeriölle. Ilmastovuosikertomuksen kokoamisesta vastaa ympäristöministeriö.
Kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä toimii Suomen ympäristökeskus.
4 a luku – Erinäiset säännökset
21 a §Valtioneuvoston päätösten tiedoksi antaminen
Tässä laissa tarkoitetut ilmastopolitiikan suunnitelmia koskevat valtioneuvoston päätökset annetaan tiedoksi hallintolain (434/2003) 62 a §:n mukaisella julkisella kuulutuksella.
21 b §Muutoksenhaku
Muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia (808/2019), jollei tässä laissa toisin säädetä. Sellaisesta tämän lain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetusta valtioneuvoston päätöksestä, jossa todetaan lisätoimien tarve, saa valittaa vain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen yhteydessä.
Valitusoikeus ilmastopolitiikan suunnitelmaa koskevasta valtioneuvoston päätöksestä on:
1) sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea;
2) 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden etuja sääntöjensä mukaan edustavalla valtakunnallisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai, jos ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea maan tiettyä aluetta tai sen osaa, vastaavanlaisella paikallisella tai alueellisella yhdistyksellä;
3) sellaisella valtakunnallisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on luonnon-, terveyden- tai ympäristönsuojelun edistäminen;
4) maakunnan liitolla, jos ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea maakunnan aluetta;
5) valtakunnallisella valtion viranomaisella, jonka toimialaan liittyviä yleisiä etuja ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen erityisellä tavalla koskevat, sekä muulla valtion viranomaisella, jonka toimialaan ja toimialueeseen liittyviä yleisiä etuja ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen erityisellä tavalla koskevat;
6) saamelaiskäräjillä;
7) kolttien kyläkokouksella.
Edellä 2 momentin 1—2 ja 4—5 kohdassa tarkoitetun valittajan on valituksessaan esitettävä selvitys valitusoikeutensa perusteena olevasta erityisestä syystä. Jos valituksen yhteydessä ei ole esitetty erityisiä syitä valitusoikeuden perusteeksi, hallintotuomioistuin voi jättää valituksen tutkimatta varaamatta valittajalle tilaisuutta täydentää valitustaan.
Päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää.
Muutoksenhausta kunnallisen viranomaisen päätökseen säädetään kuntalaissa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain 14 a §:ssä tarkoitettu kunnan ilmastosuunnitelma on hyväksyttävä ensimmäisen kerran viimeistään tämän lain voimaantulon jälkeen alkavan ensimmäisen valtuustokauden aikana.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.