Kuntien sote-sopimusten rajoitusten jatkaminen
Lait kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n sekä eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
Kuntien mahdollisuutta tehdä pitkäaikaisia sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia ja suuria kiinteistöinvestointeja rajoitetaan vuoden 2022 loppuun asti. Samalla kuntien velvollisuus kuulua sote-yhteistoiminta-alueisiin jatkuu vuoden 2020 loppuun.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 22.11.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 20.12.2018
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 28
- Vahvistettu
- 28.12.2018
- Säädös
- 1326/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kuntien ja kuntayhtymien sote-oikeustoimien väliaikaista rajoituslakia jatketaan kahdella vuodella vuoden 2022 loppuun ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteistoimintavelvoitteita vuodella vuoden 2020 loppuun. Uusiin pitkäkestoisiin palvelu- ja vuokrasopimuksiin on sisällytettävä ehto, jolla tuleva järjestäjä voi irtisanoa sopimuksen vuosina 2021 tai 2022 vuoden irtisanomisajalla ilman korvausvelvollisuutta.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee kuntia, kuntayhtymiä ja sote-alan palveluntuottajia. Rajoituksilla ja investointien poikkeuslupamenettelyllä estetään kuntia sitoutumasta laajoihin pitkiin sopimuksiin tai kalliisiin rakennushankkeisiin ennen kuin vastuu palveluista siirtyy suunnitellusti uusille järjestäjille vuonna 2021.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Lausumaehdotus, mietintö / Sirpa Paatero
Jaa voitti äänin 107–73.
Vasemmisto äänesti hallituksen kanssa. 19 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 28.12.2018.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
28 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuksia sekä investointeja rajoittavan lain jatkamista. Itse rajoitusten jatkamista pidettiin eduskunnassa laajasti tarpeellisena, mutta oppositio vaati hallitusta tiukempia rajoituksia. Keskustelu laajeni kiivaaksi väittelyksi valmisteilla olleen laajan sote-uudistuksen valinnanvapausmallista ja sen vaikutuksista.
- Olisiko kuntien ulkoistusrajoituksia pitänyt kiristää hallituksen esitystä tiukemmiksi?
- Johtaako sote-uudistuksen valinnanvapausmalli palvelujen parantumiseen vai kustannusten ja eriarvoisuuden kasvuun?
- Aiheuttaako lakiesitys epäselvyyttä ja riskejä kuntien kiinteistöleasingsopimuksille?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti rajoituslain jatkamista perusteltuna väliaikaisena toimena sote-uudistuksen valmistelun aikana ja puolusti tulevaa valinnanvapausmallia peruspalvelujen saatavuuden parantajana.
”On järkevää rajoituslailla nyt pitää tilannetta nykyisellään.”
— Timo Heinonen - KeskustaPuolesta
Keskusta piti rajoituslakia välttämättömänä, jotta estetään kuntien hallitsemattomat kokonaisulkoistukset ja pidetään sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet koossa ennen maakuntauudistusta.
”Sen takia tämä esitys, joka nyt meillä on käsittelyssä, ei ole pelkästään hyvä vaan välttämätön.”
— Markus Lohi - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset piti rajoituslakia täysin tarpeellisena kentän rauhoittamiseksi ja villien ulkoistusten estämiseksi, vaikka arvostelikin hallituksen kokonaissote-mallia sekasotkuksi.
”Tämä rajoituslaki on tarpeen, se on aivan selvä.”
— Toimi Kankaanniemi - SDPPuolesta varauksin
SDP piti rajoitusten jatkamista tarpeellisena, mutta katsoi hallituksen esittämän 30 prosentin ulkoistusrajan liian väljäksi ja vaati tiukempaa 15 prosentin rajaa sekä leasing-sopimusten riskien selvittämistä.
”Tältä osin rajoituslakien voimassaolon jatkaminen on tärkeää, ja siltä osin on myös varmasti iso eduskunnan tuki tällä esityksellä takana sille, että tätä voimassaoloa tulee jatkaa aina sinne vuoden 22 loppuun asti.”
— Krista Kiuru - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät arvosteli keskustelussa hallituksen laajempaa sote-esitystä siitä, että markkinamalli ja rinnakkaiset rakenteet heikentävät palvelujen yhteensovittamista ja tulevat veronmaksajille kalliiksi.
- VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto kannatti rajoituslakia kuntien lyhytnäköisten ulkoistusten ja kiinteistökauppojen hillitsemiseksi, mutta toivoi vielä tiukempia rajoituksia ja vastusti jyrkästi hallituksen markkinamallia.
”Tämä käsillä oleva rajoituslaki on tarpeen, joskin se voisi olla ehkä tiukempikin. Kuntien hallitsemattomat ulkoistukset ja erilaiset kiinteistökoplaukset on saatava hallintaan.”
— Hanna Sarkkinen - RKPPuolesta varauksin
RKP kiinnitti huomiota siihen, että sote-epävarmuuden ja rajoitusten aikana pienten sairaaloiden toimintaa ja kuntien investoimia leikkaussaleja ajetaan alas, mikä aiheuttaa haittoja alueilla.
”On ollut surullista seurata tällä hallituskaudella, miten ympäri Suomea on ajettu pienempiä sairaaloita alas saman tien, kun koko sote-uudistus on vielä levällään.”
— Anna-Maja Henriksson
Kooste on tuotettu tekoälyllä 28 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 22.11.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 27.11.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 11.12.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 13.12.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18.12.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 19.12.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1326/2018 · 28.12.2018
- 2Laki eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1327/2018 · 28.12.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain (548/2016) 3 §:n 1 ja 2 momentti sekä 7 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1057/2017, seuraavasti:
3 §Sopimukset yksityisen palvelun tuottajan kanssa sekä rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskevat sopimukset
Kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää tämän lain voimaantulon jälkeen tehtäviin ja vuoden 2020 jälkeen voimassa oleviin sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2021 tai 2022 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta ilman, että irtisanomisesta syntyy korvausvelvollisuutta. Sen estämättä, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016) säädetään, irtisanomisehto voidaan sisällyttää myös voimassa oleviin hankintasopimuksiin ilman uutta hankintamenettelyä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä sellaisiin 1 momentissa tarkoitettuihin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittää kolmekymmentä prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista. Jos kunta tai kuntayhtymä tekee tämän lain voimassaoloaikana useamman kuin yhden sopimuksen saman yksityisen palvelun tuottajan kanssa siten, että sopimusten yhteenlaskettu arvo ylittää edellä mainitun rajan, irtisanomisehto on vastaavasti sisällytettävä kaikkiin näihin sopimuksiin. Jos sopimuksia tehdään useiden eri tuottajien kanssa, on irtisanomisehto sisällytettävä sopimukseen, jonka perusteella kolmenkymmenen prosentin raja ylittyy ja kaikkiin sen jälkeen tehtäviin sopimuksiin.
7 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2022.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain (490/2014) 1 ja 2 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1058/2017, seuraavasti:
1 §Yhteistoimintavelvoitteen jatkaminen
Tällä lailla jatketaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5, 5 a ja 5 b §:n soveltamista sekä valtioneuvoston mainitun lain 5 a §:n tai 15 §:n 2 momentin nojalla määräämien perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintavelvoitteiden voimassaoloa vuoden 2020 loppuun. Kunnan ei kuitenkaan tarvitse siirtää mainitun lain 5 §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi sellaisia tehtäviä, jotka se on hoitanut tämän lain voimaan tullessa.
Lisäksi tällä lailla jatketaan valtioneuvostolle 1 momentissa mainitun lain 15 §:n 2 momentissa säädettyä toimivaltaa vuoden 2020 loppuun.
2 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2020.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.