Kuntaliitosten selvitysvelvollisuuden ja irtisanomissuojan poistaminen
Lait kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta
Kunnilta poistetaan lakisääteinen velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä. Samalla poistetaan kuntaliitosten yhteydessä sovellettu henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 24.9.2015
- Viimeisin tapahtuma
- 18.11.2015
- Äänestyksiä
- 3
- Puheenvuoroja
- 33
- Vahvistettu
- 20.11.2015
- Säädös
- 1335/2015
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kuntarakennelaista kumotaan säännökset kuntauudistuksen toteuttamisesta, selvitysvelvollisuudesta ja selvitysavustuksista sekä lakkautetaan kuntajaon muutoksissa sovellettu viiden vuoden irtisanomissuoja. Yhdistymisavustusten ja valtionosuusmenetysten korvausten saaminen irrotetaan aiemmista kuntauudistuksen kriteereistä vuoden 2017 loppuun asti.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee kuntia ja kunta-alan työntekijöitä. Vuonna 2016 ja sen jälkeen voimaan tulevissa kuntaliitoksissa henkilöstöllä ei enää ole viiden vuoden erityissuojaa, vaan sovelletaan normaaleja irtisanomisperusteita. Kuntien yhdistymiset muuttuvat vapaaehtoisiksi, ja vuonna 2017 yhdistyvät kunnat saavat yhdistymisavustusta ilman aiemmin vaadittuja lisäkriteerejä (vuoden 2016 talousarviossa tukeen on varattu noin 24,6 miljoonaa euroa).
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
1. lakiehdotus, 44 §, mietintö / Thomas Blomqvist
Jaa voitti äänin 157–8.
Vain RKP vastaan. 34 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 20.11.2015.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
33 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunnassa vallitsi laaja yhteisymmärrys kuntien yhdistymisselvitysvelvollisuuden ja kuntaliitosten viiden vuoden irtisanomissuojan poistamisesta. Keskustelussa pohdittiin etenkin tulevien vapaaehtoisten kuntaliitosten kannustimia sekä vireillä olevien liitosten henkilöstön asemaa. Lisäksi salissa herätti keskustelua valmisteilla olevan sote- ja aluehallintouudistuksen vaikutus tulevaisuuden kunnan rooliin.
- Miten kuntia kannustetaan vapaaehtoisiin liitoksiin, jos yhdistymisavustukset poistuvat?
- Miten henkilöstön asema turvataan liitostilanteissa ja meneillään olevissa yhdistymisissä?
- Miten tuleva sote- ja aluehallintouudistus muuttaa kuntien tehtäviä ja asemaa?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti uudistusta erinomaisena ja kannatti vapaaehtoisuutta. Irtisanomissuojan purkamisen katsottiin helpottavan kuntien johtamis- ja hallintorakenteiden uudistamista ilman, että peruspalvelujen tekijöiden työt vaarantuvat.
”Vapaaehtoisuus on oikea tie varmasti kuntaliitoksissa jatkossakin. On hyvä, että kunnat voivat itse tehdä hallinnosta ratkaisuja.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset pitivät esitystä tervetulleena järjen voittona, joka lopettaa turhat pakkoselvitykset. Pitkän irtisanomissuojan purkamisen nähtiin edistävän yhdenvertaisuutta ja poistavan tarpeettomia päällekkäisyyksiä.
”Voimassa oleva laki on pakottanut kuntia turhiin selvityksiin, joille ei alun perinkään voinut olla tuloksia, koska tiedettiin, ettei liittymishaluja ole.”
— Jani Mäkelä - KeskustaPuolesta
Keskusta kannatti esitystä, sillä se palauttaa kuntaliitokset vapaaehtoiselle pohjalle ja vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Jäykän irtisanomissuojan poistaminen edistää kuntafuusioiden tehokkuutta.
”Sipilän hallituksen ohjelmassa lähdetään siitä, että kuntaliitokset tehdään vapaaehtoiselta pohjalta, ja sen takia olen tässä esittelemässä nyt näitä kuntarakennelain muutoksia sitten.”
— Anu Vehviläinen - SDPPuolesta varauksin
SDP piti selvityspakon ja irtisanomissuojan uudistamista ajankohtaisena, mutta kantoi huolta henkilöstön asemasta ja oikeusturvasta erityisesti vuonna 2016 voimaan tulevissa liitoksissa.
”Nyt näyttää siltä, että aika on ajanut tämän viiden vuoden irtisanomissuojan ohi ja tarvitaan muita porkkanoita.”
— Ilkka Kantola - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät pitivät hallinnon päällekkäisyyksiä purkavaa uudistusta perusteltuna, mutta kantoivat huolta siitä, miten kuntia jatkossa kannustetaan tarpeellisiin liitoksiin yhdistymisavustusten lakatessa.
”kun samaan aikaan kunta-avustuksia, yhdistymisavustuksia lakkautetaan, mitkä ovat ne keinot, joilla kuntia jatkossa kannustetaan ja houkutellaan tekemään kuntaliitoksia?”
— Heli Järvinen - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto piti aluehallintouudistusta oikeansuuntaisena, mutta kysyi, säilyykö valtiolla riittävästi keinoja ja kannusteita edistää tarpeellisia kuntaliitoksia erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla.
”onko riittäviä kannusteita edelleen tehdä kuntaliitoksia niissä tilanteissa, kun se yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta olisi tarpeellista?”
— Hanna Sarkkinen - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit pitivät selvitysvelvollisuuden ja irtisanomissuojan poistamista omien tavoitteidensa mukaisena, mutta harmittelivat yhdistymisavustusten poistumista ja kuntapolitiikan linjausten tempoilevuutta.
”me olemme tyytyväisiä siitä, että tämä velvollisuus selvittää näitä yhdistymisiä poistuu eli vapaaehtoisuutta korostetaan, ja toisaalta myöskin tästä, että tämä irtisanomissuoja tulee paikalliseen harkintaan.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 33 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 24.9.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 13.10.2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 6.11.2015Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 13.11.2015Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 17.11.2015Toinen käsittely · Täysistunto
- 18.11.2015Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki kuntarakennelain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1335/2015 · 20.11.2015
- 2Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisestaHyväksytty · 1336/2015 · 20.11.2015
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki kuntarakennelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kuntarakennelain (1698/2009) 1 a luku, 29 §:n 2 momentti ja 41 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 478/2013, sekä muutetaan 42, 43 ja 44 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 478/2013, seuraavasti:
42 §Yhdistymisavustus
Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta, jos kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017.
43 §Yhdistymisavustuksen perusosa ja lisäosa
Yhdistymisavustuksen perusosa määräytyy yhdistymisessä mukana olevien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän perusteella seuraavasti:
Asukasmäärä alle 20 000 20 000—49 999 50 000—80 000 yli 80 000
Kuntien lukumäärä
2 2 000 000 euroa 3 000 000 euroa 3 500 000 euroa 4 000 000 euroa
3—4 3 000 000 euroa 4 500 000 euroa 5 000 000 euroa 6 000 000 euroa
5—6 4 000 000 euroa 5 500 000 euroa 6 500 000 euroa 8 000 000 euroa
yli 6 5 000 000 euroa 7 000 000 euroa 8 000 000 euroa 10 000 000 euroa
Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa, jossa on mukana kunta tai kuntia, joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:
1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a §:ssä tarkoitetut erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot;
2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a §:ssä tarkoitetuista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä;
3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohden on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää.
Lisäosa on 150 euroa 2 momentissa tarkoitetun edellytyksen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden.
44 §Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen
Jos vuosina 2014—2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun valtionosuuksien vähenemisen korvausta.
Vuotuinen korvauksen määrä saadaan vertaamalla uudelle kunnalle kuntien yhdistymisen voimaantulovuodelle maksettavia valtionosuuksia ja kotikuntakorvauksia niihin vastaaviin valtionosuuksiin ja kotikuntakorvauksiin, jotka yhdistyville kunnille olisi maksettu yhdistymisen voimaantulovuonna, jos kunnat eivät olisi yhdistyneet. Korvausta laskettaessa otetaan huomioon verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus sekä käyttökustannuksiin myönnettävä valtionosuus ja muu rahoitus, joista säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998). Ministeriö laskee korvauksen määrän mainittujen lakien mukaisten valtionosuuksien myöntämisestä vastaavien ministeriöiden antamien tietojen perusteella.
Jos korvausta saa useampi kuin yksi kunta, korvaus jaetaan kuntien kesken kuhunkin kuntaan siirtyvien asukkaiden määrän mukaisessa suhteessa. Kunkin kunnan osuus lasketaan euromäärästä, joka kunnalle olisi maksettu korvauksena, jos lakkaava kunta olisi liitetty kokonaan asianomaiseen kuntaan. Kunnan asukasmääränä käytetään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 80 §:n 6 kohdan mukaista kunnan asukasmäärää kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltäneen vuoden alussa.
Ministeriö maksaa korvaukset yhdistymisavustuksen yhteydessä. Jos kunnalle ei makseta yhdistymisavustusta, ministeriö maksaa korvaukset kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen vuotta 2016 voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä sovelletaan 29 §:n 2 momenttia henkilöstön irtisanomissuojasta sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Vuosina 2016 ja 2017 voimaan tulevissa kuntien yhdistymissä ei sovelleta edellä mainittua henkilöstön irtisanomissuojaa eikä yhdistymissopimuksen ehtoja, jotka kunnat ovat päättäneet edellä mainitun säännöksen perusteella ennen tämän lain voimaan tuloa.
Jos kunta on mukana uudessa kuntien yhdistymisessä 2 momentissa tarkoitetun henkilöstön irtisanomissuojan ollessa voimassa, irtisanomissuoja on kaikilla uuden kunnan työntekijöillä niin kauan kuin se on edellisen yhdistymisen perusteella voimassa.
Ennen vuotta 2017 voimaan tulleissa kuntien yhdistymisissä yhdistymisavustukseen ja valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen sovelletaan 42, 43 ja 44 §:ää sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.
Selvitysavustusta maksetaan 41 §:n perusteella, sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa, vielä vuosina 2015 ja 2016 selvityksiin, jotka ovat käynnistyneet ennen tämän lain voimaantuloa.
2.Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (478/2013) voimaantulosäännöksen 5 momentti.
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.