Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta
Työssään hyväksikäytetty ulkomaalainen työntekijä voi jatkossa vaihtaa vapaasti työnantajaa tai saada vuoden jatkoluvan uuden työn etsimiseen. Samalla väärinkäytöksiin syyllistyneiltä työnantajilta voidaan kieltää ulkomaisten työntekijöiden palkkaaminen määräajaksi.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 17.12.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 11.6.2021
- Äänestyksiä
- 7
- Puheenvuoroja
- 44
- Vahvistettu
- 18.6.2021
- Säädös
- 554/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Ulkomaalaislakiin lisätään mahdollisuus myöntää hyväksikäytön kohteeksi joutuneelle työntekijälle rajoittamaton työnteko-oikeus tai jatkuva oleskelulupa työnhakua tai yrittämistä varten ilman toimeentuloedellytystä. Lisäksi työntekijän oleskelulupahakemus voidaan hylätä, jos työnantajan epäillään kiertävän maahantulosäännöksiä, ja TE-toimisto voi määrätä vilpilliselle työnantajalle tai sen vastuuhenkilölle enintään kuuden kuukauden rekrytointikiellon ulkomaisen työvoiman osalta.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee Suomessa oleskeluluvalla työskenteleviä ulkomaalaisia sekä heidän perheenjäseniään, joiden kynnys ilmoittaa väärinkäytöksistä madaltuu maassaoleskeluoikeuden säilymisen myötä. Se vaikuttaa erityisesti riskialojen, kuten rakennus-, ravintola- ja siivousalan, yrityksiin tasapuolistamalla kilpailua ja karsimalla epäterveitä työehtoja. Maahanmuuttoviraston arvioidaan myöntävän alkuvaiheessa vuosittain noin 20–30 uutta työnteko-oikeutta ja jatkolupaa.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 8.6.2021Eduskunta hyväksyi lain äänin 43–10.
Kokoomus äänesti hallituksen kanssa. 146 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 18.6.2021.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
44 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa puitiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemistä ja uhrin oikeusaseman vahvistamista työnantajaa vaihtamalla tai jatkoluvalla. Hallituspuolueet ja kokoomus pitivät uudistusta tarpeellisena askeleena hyväksikäytön ilmitulon helpottamiseksi ja reilujen työmarkkinoiden turvaamiseksi. Perussuomalaiset vastustivat lakiesitystä katsoen sen luovan väärinkäytösten mahdollisuuden ja uuden väylän jäädä maahan.
- Johtaako matala näyttökynnys perusteettomiin hyväksikäyttöväitteisiin oleskeluluvan toivossa?
- Pitäisikö työperäiselle maahanmuutolle asettaa tuloraja hyväksikäytön torjumiseksi?
- Ovatko työnantajiin kohdistuvat sanktiot ja viranomaisten valvontaresurssit riittäviä?
- SDPPuolesta
Esitys parantaa hyväksikäytettyjen työntekijöiden oikeusturvaa, vähentää heidän riippuvuuttaan vilpillisistä työnantajista ja ehkäisee epätervettä kilpailua työmarkkinoilla.
”Käsittelyssä oleva esitys parantaa työperäisen hyväksikäytön uhrin asemaa ja samalla kohdentaa sanktioita paremmin hyväksikäytöstä vastaavaan tahoon.”
— Katja Taimela - VihreätPuolesta
Uhrin oikeusaseman suojaaminen poistaa oleskeluluvan menettämisen pelon, jolloin hyväksikäyttö saadaan paremmin viranomaisten tietoon ja vilpillisiin työnantajiin voidaan puuttua.
”Edellä mainitut esitykset parantaisivat todella merkittävällä tavalla työntekijöiden oikeusturvaa ja ovat siten kannatettavia.”
— Inka Hopsu - VasemmistoliittoPuolesta
Uudistus siirtää painopistettä työntekijöiden aseman vahvistamiseen ja madaltaa kynnystä kertoa väärinkäytöksistä, vaikka jatkossa tarvitaan vielä lisätoimia ja valvontaresursseja.
”Vaikka askel on kovin pikkuruinen, niin se askel kuitenkin kertoo siitä, että ollaan menossa oikeaan suuntaan.”
— Anna Kontula - KokoomusPuolesta
Esitys on oikeansuuntainen keino puuttua työelämän väärinkäytöksiin, mutta rinnalle kaivataan vahvempaa jälkivalvontaa, viranomaisten suoria hallintoseuraamuksia ja hyvän työnantajan sertifikaattia.
”Pidän tätä lakiesitystä hyvänä ja oikeansuuntaisena.”
— Arto Satonen - PerussuomalaisetVastaan
Lakiesitys ei puutu halpatyövoiman maahantulon perimmäiseen ongelmaan vaan palkitsee hyväksikäytetyksi joutumisesta ja kannustaa esittämään perättömiä väitteitä oleskeluluvan saamiseksi.
”Edellä mainituin perustein esitän, että hallituksen esityksen sisältämä lakiehdotus hylätään.”
— Mikko Lundén
Kooste on tuotettu tekoälyllä 44 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 17.12.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 3.2.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 27.5.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 4.6.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 9.6.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 10.6.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki ulkomaalaislain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 554/2021 · 18.6.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 187 ja 211 §, sellaisina kuin ne ovat, 187 § laissa 1218/2013 ja 211 § laissa 973/2007, sekä
§
lisätään 36 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 668/2013 ja 689/2015, uusi 4 momentti, lakiin uusi 54 b §, 67 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 973/2007, 668/2013 ja 501/2016, uusi 5 momentti ja 78 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 121/2018 ja 720/2018, uusi 5 ja 6 momentti seuraavasti:
36 §Yleiset edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle
Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä myös, jos on perusteltua aihetta epäillä työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen oleskelulupaa haettaessa.
54 b §Työnantajan moitittavan menettelyn takia myönnettävä jatkolupa
Ulkomaalaiselle myönnetään jatkolupa uuden työn hakemista tai yritystoimintaa varten, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hänen työnantajansa on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan hänen työnantajanaan tai muulla tavalla hyväksikäyttänyt häntä.
Oleskelulupa myönnetään jatkuvaluonteisena yhdeksi vuodeksi edellisen oleskeluluvan päättymisestä. Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Oleskelulupa voidaan myöntää yhden kerran kutakin 1 momentissa tarkoitettua laiminlyöntiä tai hyväksikäyttöä kohden.
Jos ulkomaalaiselle on myönnetty oleskelulupa 1 momentin perusteella, hänen perheenjäsenelleen myönnetään oleskelulupa 47 §:n 3 momentin perusteella.
67 §Maahanmuuttovirasto oleskelulupaviranomaisena
Maahanmuuttovirasto myöntää hakemuksesta oikeuden työntekoon 78 §:n 5 momentissa säädetyllä perusteella.
78 §Työnteko-oikeus oleskeluluvan nojalla
Ulkomaalaiselle, joka työskentelee oleskeluluvan nojalla, myönnetään hakemuksesta oikeus työntekoon ilman ammattialarajoitusta tai muuta rajoitusta, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hänen työnantajansa on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan työnantajana tai muulla tavalla hyväksikäyttänyt häntä ja jos ulkomaalaisen uusi työnantaja liittää hakemukseen 72 §:n 1 ja 2 kohdassa ja Maahanmuuttoviraston vaatiessa 3 kohdassa tarkoitetut liitteet.
Ulkomaalainen, jolle on myönnetty 54 b §:ssä tarkoitettu oleskelulupa, saa työpaikan löydettyään aloittaa työnteon tai yritystoiminnan.
187 §Pidättäytyminen oleskeluluvan myöntämisestä työnteon perusteella
Työ- ja elinkeinotoimisto voi päättää pidättäytyä ensimmäisten työntekijän oleskelulupien myöntämisestä sellaisen työnantajan palvelukseen tai toimeksiantajan sopimussuhteeseen, joka itse tai edustajansa välityksellä on antanut viranomaiselle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja 72 §, 86 a § tai 86 b §:ssä säädetyistä seikoista.
Päätöksen edellytyksenä on, että tietojen virheellisyys tai harhaanjohtavuus on merkittävää ja että asianomainen työnantaja tai toimeksiantaja ei ole kehotuksesta huolimatta annetussa määräajassa korjannut tietoja oikeiksi. Päätös pidättäytymisestä voidaan tehdä enintään kuuden kuukauden määräajaksi. Jos kyseessä on yritys tai yhteisö, päätös kohdistetaan myös vastuuhenkilöön.
Päätös voidaan tehdä myös työnantajalle tai tämän edustajalle, joka on tuomittu 186 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta annettuaan tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta viranomaiselle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja ulkomaalaisen työnteon ehdoista taikka työtehtävistä ja niiden asettamista vaatimuksista.
211 §Ulkomaalaisten työntekijöiden ja yrittäjien työehto- ja lupavalvonta-asioiden neuvottelukunta
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen voidaan asettaa ulkomaisen työvoiman työsuhteiden ehtojen valvontaa varten ulkomaalaisten työntekijöiden ja yrittäjien työehto- ja lupavalvonta-asioiden neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden ehtojen sekä työntekijöiden ja yrittäjien oleskelulupien valvontaa koskevissa asioissa edistää yhteistyötä ja tiedonkulkua viranomaisten välillä, seurata ulkomaalaisten työntekijöiden ja yrittäjien työsuhde- ja lupavalvonnan kehitystä sekä antaa lausuntoja näistä asioista.
Työ- ja elinkeinoministeriö nimittää neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukunnassa tulee olla valvonnan kannalta tarpeellisten viranomaisten ja hallinnonalojen edustus. Neuvottelukunta toimii yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen sekä elinkeinopoliittisten järjestöjen kanssa.
Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan kokoonpanosta, tehtävistä, työskentelytavoista ja toimikaudesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.