Kuntarahoituksen palvelut hyvinvointialueiden käyttöön
Laki Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta
Hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät voivat jatkossa saada lainarahoitusta Kuntarahoitukselta. Rahoituksen varainhankinnan voi taata Kuntien takauskeskus.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 3.2.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 22.4.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 17
- Vahvistettu
- 29.4.2022
- Säädös
- 298/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kuntien takauskeskuksesta annettua lakia muutetaan siten, että takauskeskus voi myöntää takauksia Kuntarahoitus Oyj:n varainhankinnalle, jolla rahoitetaan hyvinvointialueita, hyvinvointiyhtymiä sekä niiden omistamia yhteisöjä ja liikelaitoksia.
Mitä se tarkoittaa
Hyvinvointialueet saavat käyttöönsä kuntasektoria vastaavat rahoituspalvelut sosiaali-, terveys- ja pelastusalan investointeihin, mikä lisää luotonantajien kilpailua ja voi alentaa lainakustannuksia. Takauskeskuksen jäsenkunnat ovat järjestelmässä viimesijaisessa takausvastuussa, mutta käytännön vastuuriskiä pidetään pienenä, sillä valtio vastaa alueiden rahoituksesta ja niiden lainat luokitellaan nollariskisiksi. Laki tulee voimaan 1.5.2022.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
17 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen palvelujen avaamista uusille hyvinvointialueille. Itse lakimuutosta pidettiin tarpeellisena ja se sai laajan tuen, mutta keskustelu laajeni kiivaaksi väittelyksi hyvinvointialueiden yleisestä rahoituksen riittävyydestä ja hallinnon kuluista. Oppositio kantoi huolta sote-uudistuksen kustannuspaineista ja velkaantumisesta, kun taas hallituspuolueet puolustivat uudistusta ja korostivat yhteistyön merkitystä.
- Riittääkö hyvinvointialueille osoitettu rahoitus palvelujen ja investointien kattamiseen?
- Kasvattavatko hallinto, luottamushenkilöiden palkkiot ja ict-kulut sote-menoja liikaa?
- Miten palkkaharmonisoinnista aiheutuvat lisäkustannukset hoidetaan?
- SDPPuolesta
Esitys mahdollistaa hyvinvointialueille edullisen ja monipuolisen lainarahoituksen saamisen investointeihin. Ryhmä katsoi sote-uudistuksen olevan kestävällä pohjalla ja korosti yhteistyötä uudistuksen toimeenpanossa.
”Mitä useampien rahoituslaitosten palvelut hyvinvointialueella olisivat käytettävissä, sitä todennäköisemmin ne voisivat saada tarvitsemaansa rahoitusta edullisin ehdoin kaikissa markkinatilanteissa.”
— Sirpa Paatero - KeskustaPuolesta
Rahoituksen takaaminen on tärkeää ja järjestely varmistaa hyvinvointialueille kohtuuhintaisen lainarahoituksen. Ryhmä muistutti myös yleisestä kansantalouden ja velkaantumisen hallinnan tärkeydestä.
”On tärkeää, että Kuntarahoitus Oyj:n Kuntien takauskeskuksen takaamana myöntämä rahoitus ulotetaan myös hyvinvointialueiden toimintaan.”
— Esko Kiviranta - KokoomusPuolesta varauksin
Ryhmä halusi korjata sote-järjestelmän valuvikoja, mutta arvosteli ankarasti sote-rahoituksen riittämättömyyttä, kireää aikataulua sekä huomion kiinnittymistä luottamushenkilöiden palkkioihin ja puoluetukiin.
”Jos puhun ilman ironiaa, niin sehän on käynyt selväksi, että rahaa on liian vähän.”
— Ben Zyskowicz - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä piti sote-uudistusta hätiköitynä ja varoitti sen lisäävän byrokratiaa ja kustannuksia, kuten ict- ja palkkaharmonisointimenoja, samalla kun rahat eivät tule riittämään peruspalveluihin.
”Liian kiireellä tehty sote-uudistus on näyttänyt kyllä sen, että sinne lainsäädäntöön jäi paljon puutteita ja myös rahaa on oikeastaan liian vähän käytettäväksi.”
— Minna Reijonen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 17 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 3/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 3.2.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 8.2.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 6.4.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 8.4.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 19.4.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 21.4.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 298/2022 · 29.4.2022
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kuntien takauskeskuksesta annetun lain (487/1996) 1 §:n 2 momentti ja 1 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 944/2006, seuraavasti:
1 §Kuntien takauskeskus
Tarkoituksensa toteuttamiseksi takauskeskus voi, siten kuin 1 a §:ssä säädetään, myöntää takauksia kuntien suoraan tai välillisesti omistamien tai kuntien määräämisvallassa olevien luottolaitosten sellaiselle varainhankinnalle, jota käytetään antolainaukseen kunnille, kuntayhtymille, hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille sekä niiden kokonaan omistamille tai niiden määräämisvallassa oleville yhteisöille.
1 a §Takauksen myöntämisen edellytykset
Takauskeskus voi myöntää takauksia 1 §:ssä tarkoitettujen luottolaitosten varainhankinnalle, jos luottolaitos käyttää hankkimiaan varoja:
1) rahoittaakseen kuntia, kuntayhtymiä, hyvinvointialueita tai hyvinvointiyhtymiä;
2) rahoittaakseen Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukaisesti edullisin ehdoin valtion viranomaisten nimeämiä asuntojen vuokraamista tai tuottamista ja ylläpitoa sosiaalisin perustein harjoittavia yhteisöjä tai niiden määräämisvallassa olevia yhteisöjä; taikka
3) rahoittaakseen Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukaisesti edullisin ehdoin kuntien, kuntayhtymien, hyvinvointialueiden tai hyvinvointiyhtymien kokonaan omistamia tai niiden määräämisvallassa olevia yhteisöjä taikka kunnallisia tai hyvinvointialueiden liikelaitoksia, jotka harjoittavat kuntien tai hyvinvointialueiden toimialaan kuuluvia laissa säädettyjä julkisia palvelutehtäviä tai näitä välittömästi palvelevia toimintoja taikka muita kansalaisten kannalta välttämättömiä palveluita, jos viimeksi tarkoitettujen palveluiden järjestäminen on paikallisten tai alueellisten olosuhteiden vuoksi tarpeen niiden saatavuuden tai tehokkaan tuottamisen turvaamiseksi.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.