Hyvinvointialueiden rahoituksen siirtymätasauksen tarkistaminen
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta
Hyvinvointialueiden valtionrahoituksen laskua pehmennetään rajaamalla rahoituksen pudotusta pysyvästi aiempaa pienemmäksi. Lisäksi hyvinvointialueet voivat kirjata vuodelle 2023 maksettavan kertaluonteisen rahoituskorjauksen saman vuoden tulokseen taloutensa helpottamiseksi.
- Tila
- Hylätty
- Vireille
- 24.11.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 28.2.2023
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 9
- Vahvistettu
- 3.3.2023
- Säädös
- 292/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Siirtymätasauslisän alaraja muutetaan -100 eurosta -50 euroon asukasta kohden, jolloin toteutuneiden ja laskennallisten kustannusten erotusta korvataan pysyvästi valtion lisärahoituksella. Kuntien vanhat takautuvat palkkaharmonisaatiokulut siivotaan pois siirtolaskelmista, ja vuoden 2023 rahoituksen jälkikäteinen kertakorvaus säädetään maksettavaksi tammikuussa 2024 siten, että se voidaan kirjata vuoden 2023 tilinpäätökseen.
Mitä se tarkoittaa
Muutos lisää valtion rahoitusta Helsingille ja niille hyvinvointialueille, joiden aiemmat kustannukset ylittävät laskennallisen rahoituksen, kasvattaen valtion menoja arviolta 70 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Vuoden 2023 kertakorvauksen ennenaikainen kirjaaminen parantaa alueiden vuoden 2023 tulosta, ehkäisee alijäämän kattamispakkoa ja parantaa alueiden lainanottovaltuuksia vuodelle 2024.
Näin eduskunta äänesti
Esityksestä ei pidetty äänestyksiä täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
9 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin hyvinvointialueiden rahoituksen siirtymätasauksen korjauksia sekä alueiden rahoituksen riittävyyttä toiminnan käynnistyessä. Hallituspuolueet puolustivat esityksen tuomia tarkennuksia ja muistuttivat rahoitusvajeiden tasoittuvan jälkikäteistarkastuksissa. Oppositioryhmät pitivät lakimuutosta tarpeellisena mutta ilmaisivat vahvan huolensa hyvinvointialueiden alijäämistä ja palkkaharmonisoinnin kustannuksista.
- Riittääkö hyvinvointialueiden rahoitus turvaamaan lakisääteiset palvelut ilman leikkauksia?
- Miten palkkaharmonisoinnin aiheuttamat kustannukset tulisi huomioida ja korvata?
- SDPPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä, jolla rajataan negatiivisia rahoitusmuutoksia ja selkeytetään takautuvien palkkaharmonisointikulujen huomioimista siirtymätasauksessa.
”Ensin ehdotetaan, että hyvinvointialueiden pysyvässä siirtymätasauksessa negatiivisia rahoitusmuutoksia rajoitetaan nykyistä tiukemmin.”
— Sirpa Paatero - KeskustaPuolesta
Ryhmä tuki esitystä ja piti tärkeänä, että rakenneuudistuksessa kannustetaan organisaatioita uudistumaan eikä jaeta ylimääräistä rahaa ilman toiminnan tehostamista.
”aina kun rakenteellisia uudistuksia tehdään, niin on syytä vähän patistaa myös näitä organisaatioita uudistumaan ja ikään kuin kirittää, ettei anneta ainakaan löysää rahaa”
— Anne Kalmari - KokoomusPuolesta varauksin
Ryhmä suhtautui varauksellisesti hyvinvointialueiden rahoitusmalliin ja huomautti yliopistosairaaloille suunnitellun lisärahoituksen olevan tarpeisiin nähden liian vähäinen.
”Kyllähän koko tämä hyvinvointialueen rakenne, että valtio maksaa ja muut päättävät rahankäytöstä, vähän ongelmallinen on.”
— Markku Eestilä - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä korosti tarvetta varmistaa riittävä rahoitus erityisesti palkkaharmonisointiin ja huomioida alueelliset sairastavuuserot nykyistä paremmin.
”Tämmöiseen tietysti pitää kiinnittää huomiota, että se tapahtuu oikeudenmukaisesti, ja siihen pitää olla riittävästi rahaa.”
— Minna Reijonen - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Ryhmä piti lakimuutosta tarpeellisena pohjana, mutta arvosteli hyvinvointialueiden käynnistämistä alibudjetoituina ja piti hallintokuluja liian raskaina.
”Tämän koko sote-uudistuksen tavoitehan oli palveluiden parantaminen ja sujuvoittaminen, mutta nyt on rakennettu uusi hallintohimmeli.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 9 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan on annettava lausunto.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 326/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 309/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 24.11.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 1.12.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 14.2.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 20.2.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 23.2.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 24.2.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisestaHylätty · 292/2023 · 3.3.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 35 ja 35 a §, sellaisena kuin niistä on 35 a § laissa 700/2022, seuraavasti:
35 §Siirtymätasaus
Hyvinvointialueen rahoituksessa otetaan huomioon siirtymätasauksena laskennallisten kustannusten mukaisen rahoituksen ja hyvinvointialueen alueen kuntien toteutuneiden kustannusten erotus siten kuin 2–5 momentissa säädetään.
Jos hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset ovat toteutuneita kustannuksia suuremmat, siirtymätasauksena hyvinvointialueen rahoituksesta vähennetään laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus kokonaan vuonna 2023 ja erotus vähennettynä asukasta kohden seuraavasti:
1) enintään 10 euroa vuonna 2024;
2) enintään 30 euroa vuonna 2025;
3) enintään 60 euroa vuonna 2026;
4) enintään 90 euroa vuonna 2027;
5) enintään 150 euroa vuonna 2028;
6) enintään 200 euroa vuonna 2029.
Asukasta kohden 200 euroa ylittävä erotus tasataan toistaiseksi pysyvällä siirtymätasauksella.
Jos hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset ovat toteutuneita kustannuksia pienemmät, siirtymätasauksena hyvinvointialueen rahoitukseen lisätään laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus kokonaan vuonna 2023 ja erotus vähennettynä asukasta kohden seuraavasti:
1) enintään 10 euroa vuonna 2024;
2) enintään 20 euroa vuonna 2025;
3) enintään 30 euroa vuonna 2026;
4) enintään 40 euroa vuonna 2027;
5) enintään 50 euroa vuonna 2028.
Asukasta kohden 50 euroa ylittävä erotus tasataan toistaiseksi pysyvällä siirtymätasauksella.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus lasketaan vuoden 2022 tasolla. Hyvinvointialueen alueen kuntien toteutuneet kustannukset otetaan huomioon kuntakohtaisesti vuosien 2021 ja 2022 keskiarvoina, jotka korotetaan vuoden 2022 koko maan tasolle. Keskiarvon laskennassa käytetään vuodelta 2021 kuntien Valtiokonttorille toimittamia tilinpäätöstietoja ja vuodelta 2022 kuntien talousarviotietoja. Toteutuneet kustannukset tarkistetaan vuonna 2023 vuoden 2024 rahoituksesta lukien kuntien Valtiokonttorille toimittamien vuoden 2022 palvelukohtaisten tilinpäätöstietojen perusteella. Tarkistuksen yhteydessä kuntien vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöksiin kirjatut takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset otetaan huomioon noudattaen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 3 momenttia ja sen nojalla säädettyä.
Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2026 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman kerrointa lasketun laskennallisen rahoituksen erotus.
Jos hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset, lisätään hyvinvointialueiden rahoitukseen tätä erotusta vastaava määrä. Rahoituksen lisäys on kaikilla hyvinvointialueilla asukasta kohti yhtä suuri. Siirtymätasauksen valtion rahoittama osuus otetaan huomioon 10 §:ssä tarkoitetussa jälkikäteistarkistuksessa lisäämällä se hyvinvointialueille maksettuun laskennalliseen rahoitukseen, siten että osuus ei korota laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavan jälkikäteistarkistuksen määrää.
35 a §Hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoituksen korjaaminen
Hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitus korjataan maksamalla tammikuussa 2024 erillinen kertaluonteinen lisäys tai tekemällä erillinen kertaluonteinen vähennys, jos hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnetyn valtion rahoituksen euromäärä on 35 §:n 6 momentissa tarkoitetun tarkistuksen perusteella ollut hyvinvointialueen alueen kuntien toteutuneita kustannuksia pienempi tai suurempi. Lisäys tai vähennys lasketaan siten, että hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnettyä valtion rahoitusta verrataan euromäärään, joka hyvinvointialueelle olisi myönnetty valtion rahoituksena, jos laskennassa olisi vuoden 2022 kuntien talousarviotietojen sijasta käytetty vuoden 2022 palvelukohtaisia tilinpäätöstietoja. Lisäys tai vähennys on näin saadun erotuksen suuruinen.
Hyvinvointialueelle vuonna 2023 maksettu lisärahoitus vähennetään kyseiselle hyvinvointialueelle 1 momentin nojalla myönnettävästä vuoden 2023 rahoituksen lisäyksestä.
Tässä pykälässä tarkoitettujen vuoden 2023 rahoituksen lisäysten yhteismäärä vähennetään hyvinvointialueiden toteutuneista kustannuksista ja rahoituksen vähennysten yhteismäärä lisätään hyvinvointialueiden toteutuneisiin kustannuksiin laskettaessa 10 §:ssä tarkoitettua laskennallisten kustannusten ja toteutuneiden kustannusten erotusta varainhoitovuoden 2025 rahoitukseen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.