Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon
Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Suomi liittyy puolustusliitto Natoon ja tulee osaksi sen yhteistä puolustusta. Liittymisen myötä Suomi saa Naton turvatakuut ja sitoutuu samalla auttamaan muita jäsenmaita mahdollisen hyökkäyksen sattuessa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 5.12.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 2.3.2023
- Äänestyksiä
- 4
- Puheenvuoroja
- 224
- Vahvistettu
- 23.3.2023
- Säädös
- 442/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Suomi hyväksyy ja saattaa voimaan Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Naton henkilöstön ja edustajien erioikeuksia ja oikeudellista asemaa koskevan sopimuksen. Suomi kytkeytyy Naton yhteiseen puolustussuunnitteluun, komentorakenteeseen, tiedusteluyhteistyöhön sekä ilmatilan ja merialueiden valvontajärjestelmiin.
Mitä se tarkoittaa
Puolustusvoimat ja valtionhallinto integroidaan Naton rakenteisiin, mikä lisää henkilöstötarvetta ministeriöissä ja edellyttää noin 100 upseerin lähettämistä Naton esikuntiin vaiheittain. Jäsenyyden suorat vuotuiset hallinnolliset kustannukset ja jäsenmaksut ovat arviolta 70–100 miljoonaa euroa, josta vuoden 2023 yhteisrahoitusosuus on noin 27,4 miljoonaa euroa. Asevelvollisten asema säilyy ennallaan siten, että varusmiesten ja reserviläisten osallistuminen tehtäviin ulkomailla edellyttää jatkossakin heidän suostumustaan.
Näin eduskunta äänesti
Ainoa käsittely · 28.2.2023Eduskunta hyväksyi lain äänin 184–7.
Kaikki ryhmät äänestivät jaa. 1 äänesti tyhjää, 7 oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 23.3.2023.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
224 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon turvallisuusympäristön muututtua Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Esityksellä oli eduskunnassa poikkeuksellisen laaja tuki yli hallitus- ja oppositiorajojen. Vain harvat edustajat vastustivat jäsenyyttä tai vaativat siihen ennakkoehtoja esimerkiksi ydinaseiden osalta.
- Tulisiko Suomen asettaa kansallisia reunaehtoja ydinaseiden tai pysyvien tukikohtien sijoittamiselle?
- Olisiko Nato-sopimus pitänyt hyväksyä heti vai vasta eduskuntavaalien jälkeen?
- SDPPuolesta
Ryhmä piti Nato-jäsenyyttä parhaana turvana ja katsoi Suomen jatkavan jäsenenäkin sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ja rauhan edistämistä.
”Se on paras turva, jonka voimme saada.”
— Antti Lindtman - KeskustaPuolesta
Ryhmä tuki jäsenyyttä itsenäisen Suomen turvallisuuden vahvistajana ja piti tärkeänä kansallisen yksituumaisuuden säilyttämistä.
”Kannatan Suomen liittymistä Natoon täysivaltaiseksi jäseneksi.”
— Hannu Hoskonen - VihreätPuolesta
Ryhmä katsoi Nato-jäsenyyden vahvistavan Suomen turvallisuutta muuttuneessa maailmantilanteessa ja piti tärkeänä viedä ratifiointi viipymättä maaliin.
”Myös minä kannatan Nato-sopimuksen ratifiointia.”
— Satu Hassi - VasemmistoliittoJakautunut
Osa ryhmästä tuki Nato-jäsenyyttä yhteispohjoismaisen turvallisuuden vahvistajana, kun taas toiset vaativat esityksen hylkäämistä ja kritisoivat ydinasevarauksien puutetta.
”Esitän, että käsittelyssä nyt olevat hallituksen lakiesitykset ja ulkoasiainvaliokunnan siitä tekemä mietintö hylätään, ja esitän eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavia lausumia:”
— Markus Mustajärvi - RKPPuolesta
Ryhmä piti Nato-jäsenyyttä luontevana ja välttämättömänä askeleena Suomen ja Euroopan turvallisuuden maksimoimiseksi osana läntistä yhteisöä.
”Joka kerta meidän turvallisuus on hieman parantunut, niin nytkin.”
— Anders Adlercreutz - KokoomusPuolesta
Ryhmä piti Nato-jäsenyyttä puolueen pitkäaikaisena tavoitteena ja korosti, ettei Suomi jää enää koskaan yksin.
”Ei koskaan enää yksin — tänään meillä on käsittelyssä hallituksen esitys, millä osaltamme saatamme voimaan liittymisemme puolustusliitto Natoon.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tuki vahvasti jäsenyyttä ja piti puolustusliittoa ratkaisevana tekijänä Suomen sotilaallisen turvallisuuden takaamisessa Venäjän muodostamaa uhkaa vastaan.
”Kannatan Nato-sopimuksen hyväksymistä.”
— Arja Juvonen - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti liittymistä välttämättömänä turvallisuusratkaisuna ja iloitsi eduskunnan laajasta yksituumaisuudesta asiassa.
”Iloitsen siitä, miten suurella enemmistöllä tätä merkittävää turvallisuuspolitiikan linjausta, historiallista päätöstä, olemme nyt tekemässä.”
— Päivi Räsänen - Eduskuntaryhmä RydmanPuolesta
Edustaja näki Nato-jäsenyyden luontevana huipentumana Suomen pitkässä historiassa irtautua idän vaikutusvallasta ja integroitua länteen.
”Tähän on sisältynyt lukuisia vaiheita autonomian ajalta itsenäistymiseen, pikkuhiljaa läntisiin organisaatioihin integroitumiseen, ja se huipentuu nyt Nato-jäsenyyteen.”
— Wille Rydman - Valta kuuluu kansalleVastaan
Edustaja vastusti jäsenyyttä ja arvosteli valtionjohtoa naapurisuhteiden tuhoamisesta Venäjään.
”Suomalaiset ovat ja ovat aina olleet rauhaa rakastava kansa.”
— Ano Turtiainen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 224 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, puolustusvaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 315/2022 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 5.12.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ulkoministeriö
- 13.12.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 17.2.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · ulkoasiainvaliokunta
- 21.2.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 1.3.2023Ainoa käsittely · Täysistunto
- 1.3.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain5
- 1Laki Pohjois-Atlantin sopimuksestaHyväksytty · 442/2023 · 23.3.2023
- 2Laki Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdystä sopimuksestaHyväksytty · 443/2023 · 23.3.2023
- Pohjois-Atlantin sopimusHyväksytty · 644/2023
- Pohjois-Atlantin sopimuksen pöytäkirja Suomen tasavallan liittymisestäHyväksytty · 644/2023
- Sopimus Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemastaHyväksytty · 857/2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki Pohjois-Atlantin sopimuksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Washingtonissa 4 päivänä huhtikuuta 1949 tehdyn Pohjois-Atlantin sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna liittymispöytäkirjoilla, lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 §
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
2.Laki Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdystä sopimuksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta Ottawassa 20 päivänä syyskuuta 1951 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 §
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.